Kohteliasuuksia

Pidin tänään ihan oikean vapaapäivän ja kävin kampaajalla. Kutrit olivat sen verran pitkät, että alkoi ärsyttää ja onneksi pääsin kampaajalleni heti (soitin eilen).

Pääsin kampaajalta hyvissä ajoin pois ja koska ratikkakin tuli sopivasti, ehdin käydä ostamassa gerberan työparin työpäivää piristämään. Menin siis työterveyteen näyttämään korvaa, joka kutiaa törkeästi koko ajan ja lisäksi siinä on tuntunut nesteen liikkumista. Hoitaja sanoi, että korvat on kyllä ihan siistit eikä ole tulehdusta. Samalla reissulla utelin jäykkäkouristuspiikkiä, mutta olenkin saanut sellaisen pari vuotta sitten. Myös vanhentuneet reseptit oli jo ehditty uusia ja sain kotimatkalla haettua lääkkeet.

Mennessäni ulos odottelin hetken erästä nuorta äitiä vaunuineen tulossa sisälle ja koska ystävällinen miekkonen piti ovea minullekin, olin juuri kiittämässä häntä, kun hän sanoi (ihanalla englantilaisella aksentilla) iloisesti: "Well, aren't you a colorful sight!", johon tietysti vastasin kiitokset ja sitten hän vielä toivotti hyvää päivänjatkoa.

Ratikkapysäkillä istui vanhempi mies pullo kädessä ja sanoi hänkin, että onpa minulla värikäs takki ja kiittelin. Juttelimme vielä jotakin ja sitten hänen kysellessään perheestä sanoin, että vanhin poika on Santahaminassa. Siihen hän sanoi, että ei voi kun minähän olen vasta kolmenkymmenen. Kiitin kauniisti ja samassa ratikkakin tuli.

Tässä tämä uusi talvitakkini, jonka ostin lokakuussa. Ikinä ei ole mikään vaate tuottanut niin paljon positiivisia kommentteja kuin tämä. Se on kyllä muutenkin ihana, lämmin ja mukava. Mies (ja muutkin) sanovat, että hyvin näkee missä kuljen.

Olimme sopineet miehen kanssa, että soittelen kun pääsen terkkarilta ja menin ratikalla Kamppiin. Kävimme syömässä Sandron buffet-lounaan, joka oli oikein hyvä. Odotin kyllä mausteisempaa ruokaa, mutta eipä tuo haitannut. Falafelit olivat ehkä parhaita ikinä. Miehen kanssa tuumimme siinä linssejä ja papuja mutustaessa, että saattaa olla peitot katossa ensi yönä. Onneksi ollaan kumpikin syöty noita :P

alkukeitto ja salaattipöydän antimia

Sandrosta päästyä lähdin Itiksen kautta kotimatkalle. Hain yhden neulekirjan kirjastosta ja moikkasin tuttua työntekijää, joka myöskin kehui takkia. Sitten menin käymään Eurokankaassa, koska Itiksessä oli jotkut alepäivät. En tietenkään ostanut alekankaita vaan ihan täyshintaista vakosamettia (arvatkaa, minkä väristä..) ja kolme myyjää kehui takkia (toisistaan tietämättä). Kuulin vielä kahden viimeisen keskustelevan siitä, kun lähdin kohti kassaa :D

Vihdoin pääsin kotiin ja laitoin Siriukselle valjaat päälle ja menimme hetkeksi pihalle haistelemaan lunta. Niskaharjoituksia alla :P

Vesi on ihmeellinen asia pienelle eläimelle

Outo perjantai tai viikonloppu: pienin on kaverillaan yökylässä, keskimmäinen reissussa ja vain esikoinen kotona minun ja miehen lisäksi. Taidan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja mennä katsomaan Richardia <3 Samalla voisin ottaa yhden neuleen työn alle, pitäisi hiukan pidentää helmaa neulepaidasta, jonka sain joulukuussa valmiiksi.

Loppuun vielä päänsisäisen levyautomaatin tämän viikon suosikkiartistilta yksi kappale.

Vessapaperia tuliaiseksi

Vei eräs asiakas vanhalle tädilleen. Valitteli kassien paljoutta ja sanoin, että on ainakin käyttökelpoinen vieminen :D

Olen tänään kävellyt työhommissa ainakin viisi kilometriä, kokouksiin ja kokouksista. Hiukan väsyttää, mutta oli niin mukavan keväinen auringonpaiste. Toisessa kokouksessa kerroin ensimmäisestä terveisiä sillä seurauksella, että 'saan' tehdä jonkinlaisen esittelyn asiasta koko ryhmälle. Voi nakki.

Tässä muutama kuva Töölönlahdelta. Ensimmäistä kertaa syntyperäisenä helsinkiläisenä kävelin sen jäällä. Ollessani aika pieni lapsi menimme usein Seurasaareen ruokkimaan oravia Hietaniemestä jäätä pitkin, jotain siitä muistan vielä.

Ankallismuseo

Linnunlaulu

Finlandiatalo

Villa Kivi

Oopperatalo

Lopuksi vielä iltavuoro-herkku. Löysin noita Kampin K-kaupasta muillakin teksteillä. 

Harryn seurassa

Retkikuvia Harry Potter-elokuvien kulisseista, kuten lupasin.

Ostin liput Evan Evans Tours-nimisestä puljusta ja kaikki toimi oikein hyvin. EE:n toimisto oli kivenheiton päässä Victorian juna-asemalta ja löysimme sinne hyvin loppujen lopuksi. (Lähdimme ensin väärää katua pitkin, koska risteyksen opaskartta oli nurinpäin ja valitsimme väärän kiertoreitin tietyömaan läpi.)

Katselimme maisemia bussin ikkunasta noin viisi varttia, kunnes olimme perillä Leavesdenissä. Saimme pääsyliput kierrokselle bussissa ja aikaa oli noin neljä tuntia, josta ekat 40 minuuttia odottelimme omaa sisäänpääsy'slottiamme' matkamuistokaupassa.

Koska emme yhtään osanneet arvella kierron pituutta ja opas kertoi Tylypahkan ruokasalissa, että siihen menee noin neljä tuntia (ja meillä oli enää noin kolme tuntia jäljellä), menimme suht reippaasti kierroksen läpi ja meille jäi vielä puoli tuntia aikaa matkamuistomyymälään, vaikka kierroksen puolivälissä pidimmekin butterbeer-juoma ja -jäätelötauon. Kuvat eivät ole kummoisia, ensinnäkin valaistuksesta johtuen, joten ylempänä olevasta linkistä näkee myös jotain.

Ja kuten aina, niin nytkin blogger haluaa verrytellä niskoja :P

Harryn komero

Ruokasalin pienoismalli

Kolmivelhoturnajaisten tanssiaisten jääveistos

Sauvavarasto

Weasley'in kotitalo

Taikajuomien luokka sekä molemmat professorit

Malfoy Manorin ruokapöytä (Lucius-parka <3)

Taikaministeriön sisääntulo

Pottereiden kotitalo

Velhoshakkinappuloita

Viistokuja

Oolkraits

Olin tiistaina aamupäivällä töissä pari tuntia, kunnes olo paheni ja tulin kotiin, jossa lepäsin eilisenkin. Tänään kävin taas töissä kääntymäss viitisen tuntia ja räkä valuu aika massiivisesti. En usko huomenna pystyväni ulkoutumaan minnekään päin (turha varmaan sanoa, että olisi yksi kokous vapaapäivänä jälleen).

Mutta en siis eilenkään saanut aikaiseksi matkakertomusta, joten yritän nyt ainakin aloittaa sitä. Ajattelin laittaa tähän postiin pelkät Lontoon kuvat ja seuraavaan erikseen Harry Potter-kierroksen kuvia. (Saa nähdä mitä blogger tekee kuvien suhteen.)  

Saavuimme siis tiistaina Lontooseen ja saimme huoneenkin heti. Olin varannut huoneen minulle ja pienimmälle, mutta muutamankin kerran varmistettiin, että olen kahdestaan liikkeellä lapsen kanssa. Sehän ei sinällään haittaa tietenkään.

Näkymä 11stä kerroksesta

 Saatuamme kipattua tavarat huoneeseen lähdimme keskustaan shoppailemaan Forbidden Planet-kauppaan. Ostin vain neljä kirjaa (kauheata) ja pienimmälle Rick&Morty-pelin. Selvittyämme ulos kävimme lämmittelemässä läheisessä kahvilassa, jaoimme cappuccino-kakun ja pienimmän Caramelatte oli melkein liiankin makea.

Tiistai-iltana kävimme vielä pikaisesti Science museumin kaupassa katsomassa puttyjä ja pienin osti niitä pari.

Keskiviikko meni melkolailla kokonaan Potteroimassa ja ostimem kotimatkalla lähikaupasta muutamat leivät, jotka nautimme huoneessamme emmekä lähteneet enää illalla minnekään.

Torstaina vietimme museo-aamupäivän. Hotellin lähellä oli Natural History sekä Science-museot, jotka ovat ilmaisia ja siksi todella suosittuja. Olemme käyneet molemmissa jo aikaisemminkin, mutta silloin pienin oli kovin pieni eikä muistanut niistä paljoakaan.

Kävimme ensin katsomassa meribiologiaa ja sitten tsekkasimme dinot. Kaupan jälkeen siirryimme naapuriin Science museoon, pienin osti vielä yhden puttyn.

Joku valashai tai sellainen

Punapuun runko, pienin ei muista enää nähneensä näitä luonnossa

Spitfire. Tein vaikutuksen lapseen tunnistamalla sen ilman lunttausta.

 Käytyämme levähtämässä ja syömässä lounasta huoneessa, kävelimme Hyde Parkin ja Kensington Gardensin läpi Oxford Streetin alkuun. Nautimme raikkaasta kevätsäästä ja katselimme joutsenia ja ihmettelimme puistoja. Halusin katsella vähän vaatekauppoja, mutta ei löytynyt mitään, joten menimme Marks&Spencerille lämmittelemään kahville ja porkkanakakulle ja sitten kävelimme Hamleysille (lelukauppa). Sieltäkään ei löytynyt oikein mitään, joten hyppäsimme bussiin ja ajelimme takaisin hotellille, jossa kävin vaahtokylvyssä. Aah.

Cappuccino ja porkkanakakku. Nam.

 Perjantaiaamuna pakkasimme kamat aamiaisen jälkeen ja kirjauduimme ulos vähän klo 11 jälkeen. Olin lukenut netistä, että Heathrow'n metrolinjalla oli jotain myöhästymisiä, joten päätimme lähteä sinnepäin kaiken varalta. Lisäksi puttyt lasketaan nesteeksi, joten varmuuden vuoksi pistimme lentolaukun menemään ruumaan ystävällisen virkailijan kehoituksesta.

Ehdimme tehdä vielä ostoksia kentällä, pakollisten Tobleronejen lisäksi piti saada Thorntonin toffeeta. (Kaikki Richard-fanit tietävät, miksi juuri Thorntonin toffee on ainoa oikea.) Löysin myös kolme uutta kirjaa kirjakaupasta ja ehdimme juoda makoisat kahvit. Barista varmisti kolmeen kertaan, että ymmärsin lapsen juovan espressoa cappuccinonsa seassa. En kehdannut sanoa, että olemme Suomesta.

uuuh..

Tarina jatkuu huomenna..