torstai 1. maaliskuuta 2018

Oolkraits

Olin tiistaina aamupäivällä töissä pari tuntia, kunnes olo paheni ja tulin kotiin, jossa lepäsin eilisenkin. Tänään kävin taas töissä kääntymäss viitisen tuntia ja räkä valuu aika massiivisesti. En usko huomenna pystyväni ulkoutumaan minnekään päin (turha varmaan sanoa, että olisi yksi kokous vapaapäivänä jälleen).

Mutta en siis eilenkään saanut aikaiseksi matkakertomusta, joten yritän nyt ainakin aloittaa sitä. Ajattelin laittaa tähän postiin pelkät Lontoon kuvat ja seuraavaan erikseen Harry Potter-kierroksen kuvia. (Saa nähdä mitä blogger tekee kuvien suhteen.)  

Saavuimme siis tiistaina Lontooseen ja saimme huoneenkin heti. Olin varannut huoneen minulle ja pienimmälle, mutta muutamankin kerran varmistettiin, että olen kahdestaan liikkeellä lapsen kanssa. Sehän ei sinällään haittaa tietenkään.

Näkymä 11stä kerroksesta
 Saatuamme kipattua tavarat huoneeseen lähdimme keskustaan shoppailemaan Forbidden Planet-kauppaan. Ostin vain neljä kirjaa (kauheata) ja pienimmälle Rick&Morty-pelin. Selvittyämme ulos kävimme lämmittelemässä läheisessä kahvilassa, jaoimme cappuccino-kakun ja pienimmän Caramelatte oli melkein liiankin makea.

Tiistai-iltana kävimme vielä pikaisesti Science museumin kaupassa katsomassa puttyjä ja pienin osti niitä pari.

Keskiviikko meni melkolailla kokonaan Potteroimassa ja ostimem kotimatkalla lähikaupasta muutamat leivät, jotka nautimme huoneessamme emmekä lähteneet enää illalla minnekään.

Torstaina vietimme museo-aamupäivän. Hotellin lähellä oli Natural History sekä Science-museot, jotka ovat ilmaisia ja siksi todella suosittuja. Olemme käyneet molemmissa jo aikaisemminkin, mutta silloin pienin oli kovin pieni eikä muistanut niistä paljoakaan.

Kävimme ensin katsomassa meribiologiaa ja sitten tsekkasimme dinot. Kaupan jälkeen siirryimme naapuriin Science museoon, pienin osti vielä yhden puttyn.


Joku valashai tai sellainen
Punapuun runko, pienin ei muista enää nähneensä näitä luonnossa

Spitfire. Tein vaikutuksen lapseen tunnistamalla sen ilman lunttausta.
 Käytyämme levähtämässä ja syömässä lounasta huoneessa, kävelimme Hyde Parkin ja Kensington Gardensin läpi Oxford Streetin alkuun. Nautimme raikkaasta kevätsäästä ja katselimme joutsenia ja ihmettelimme puistoja. Halusin katsella vähän vaatekauppoja, mutta ei löytynyt mitään, joten menimme Marks&Spencerille lämmittelemään kahville ja porkkanakakulle ja sitten kävelimme Hamleysille (lelukauppa). Sieltäkään ei löytynyt oikein mitään, joten hyppäsimme bussiin ja ajelimme takaisin hotellille, jossa kävin vaahtokylvyssä. Aah.


Cappuccino ja porkkanakakku. Nam.
 Perjantaiaamuna pakkasimme kamat aamiaisen jälkeen ja kirjauduimme ulos vähän klo 11 jälkeen. Olin lukenut netistä, että Heathrow'n metrolinjalla oli jotain myöhästymisiä, joten päätimme lähteä sinnepäin kaiken varalta. Lisäksi puttyt lasketaan nesteeksi, joten varmuuden vuoksi pistimme lentolaukun menemään ruumaan ystävällisen virkailijan kehoituksesta.

Ehdimme tehdä vielä ostoksia kentällä, pakollisten Tobleronejen lisäksi piti saada Thorntonin toffeeta. (Kaikki Richard-fanit tietävät, miksi juuri Thorntonin toffee on ainoa oikea.) Löysin myös kolme uutta kirjaa kirjakaupasta ja ehdimme juoda makoisat kahvit. Barista varmisti kolmeen kertaan, että ymmärsin lapsen juovan espressoa cappuccinonsa seassa. En kehdannut sanoa, että olemme Suomesta.
uuuh..
Tarina jatkuu huomenna..

maanantai 26. helmikuuta 2018

Hengissä ollaan

Edelleen. En vain jaksanut viikonloppuna kirjoitella mitään saati ruveta säätämään valokuvia jotka blogger sitten kääntää sivuttain kuitenkin. Tämäkin tulee olemaan vain tynkäposti.

Olen töissä ja palelen kuin pieni eläin. Ilmastointi huutaa täysillä ja minulla on pitkähihaisen t-paidan ja neuleen lisäksi päällä paksu villatakki, jota säilytän kaapissa juuri siksi, että täällä on kylmä. Yritän miettiä, mitä puen huomenna päälle, koska kävellessä metrolle tulee kuuma ja töissä palelen taas.

Mies on ollut kuumeessa keskiviikosta asti, kuume huitelee 39:n yli ja ali. Kävi tänään uudestaan lääkärissä ja sai sairaslomaa, kuulemma ei ole influenssaa eikä streptokokkia testien mukaan. Minulla on kurkku kipeä. Onneksi tällä viikolla ei ole mitään kokouksia eikä muutakaan, ainoa meno olisi pilates torstaina ja ke-aamuna hammaslääkäri.

Saa nähdä kuinka käy. Alla päivän korvamato.


maanantai 19. helmikuuta 2018

Naapurissa

Tukholma oli edelleen perinteisellä paikallaan. Vähän sateli lunta päivällä, mutta iltaa kohti alkoi sakenemaan ja laivan lähtöaikaan oli jo melko harmaa keli ulkona. Reissu meni mukavasti, söimme hyvin ja ostimme karkkia jonkin verran ja minä ostin naamarasvoja, kun talvella iho kuivuu ihan korpuksi. Tällä kertaa ostin SciFi-bokhandelnista vain viisi kirjaa, niistä kolme on ollut ostolistalla viime syksystä, jolloin päätin haluavani kaikki Hobbini alkukielellä.








Katsoin äsken Sillan viimeisen jakson. Olin arvannut murhaajan oikein jo viidennessä jaksossa, pitää varmaan lopettaa dekkarien katsominen kokonaan. Saga ja Henrik olivat taas liikuttavia <3

Keskimmäinen lähti juuri kaverilleen ehkä yöksi ja minä ja pienin menemme kohtapuoliin nukkumaan. Huomenna aamuvarhain lähdemme Londoniumiin :)

Nähdään!

lauantai 17. helmikuuta 2018

Musta pantteri

Kotoinen musta pantterimme luonnollisessa ympäristössään:

Kääntäkää päätänne ihan itse, blogger temppuilee taas

Kävin torstaina kesken työpäivän esittelemässä hammaskalustoa taas hammalääkärilleni, joka kuvasi äksyilevän hampaan ja arveli, että kyseessä (vihlonta) on yliherkkä hermo, joka jostain syystä silloin tällöin hermostuu. Eräällä toisella asiakkaalla on samat oireet. Sain mukaani ruiskun, jossa on tököttiä ja sitä pitää illalla viimeiseksi ruutata ikeneen, joka on alentunut ja sekin saattaa ärsyttää hermoa. Kuun viimeisenä päivänä katsomme ikenen tilannetta.

Pilateksessa meillä oli muutama vierailija, sillä samaan aikaan oleva nykytanssikurssin ohjaaja oli sairastunut ja paikalle tulleet kurssilaiset halusivat tulla sitten meidän tunnille. Oli sikäli hauskaa, että he eivät olleet aiemmin tehneet pilatesta ja me 'konkarit' pääsimme esittelemään taitojamme :P

Eilen pienin oli lähdössä kouluun, mutta soitti matkan varrelta olon huonontuneen ja käskin sitten kotiin. Ajattelin, että ehkä on parempi vähän levätä ennen lomaviikon rientoja, kun oli jo torstainakin kotona.

Kävimme elokuvissa katsomassa Marvelin uuden Black panther-leffan, joka oli varsin hauska. Ystäväni sanoi lukeneensa jostain, että leffan ainoat valkoiset näyttelijät olivat Klonkku ja Bilbo (sekä Stan Leen cameo) :D Erityisesti pidimme nörttityttö-prinsessasta sekä kuninkaan henkivartijasta. Kuningataräitinä oli upea Angela Bassett <3


Kohta lähdemme lillumaan kohti Tukholmaa, esikoine vie meidät jopa metroasemalle. Alunperin piti päästä keskustaan asti kyydillä, mutta hänelle tulikin menoja ja ehtii juuri viedä meidät tuonne. Eipä haittaa.

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Ke-iltana

Minun ystäväni on kuin villasukka, 
joka talvella lämmittää.
Minun ystäväni on kuin niittykukka, 
joka saa minut hymyilemään. 

Siinä sitä Ystävänpäivää. Loppuosa runosta on vähän outo, joten jätän sen lisäämättä. Mutta siis kiva, kun olette siellä ruudun toisella puolella ja joskus livenäkin. 

Olen tänään kävellyt jo tähän mennessä noin kuusi kilometriä pelkästään työmatkoja. Lisäksi kävin aamupäivällä ennen töihintuloa yhdessä lankakaupassa Punavuoressa, muutama sata metriä sinnekin tuli edestakaisin. 

Kokous oli keskellä päivää ja ihan mukava kokous oli se. Kävimme läpi työsuojelusuunnitelmaa ja siihen liittyviä muita asioita. Kriisiapu esittäytyi, siis tämän meidän Kasvatus- ja koulutusvirastomme oma. En kehdannut kysyä, miten nykyään hoidettaisiin oppilaan kuolema (minun yläasteaikanani meillä oli minuutin hiljaisuus rinnakkaisluokan tytön muistoksi, siinä se). En kehdannut siksi, että saman pöydän ääressä istui rehtori, jonka oppilas kuoli Herttoniemen hyppyrimäen onnettomuudessa. Olen myös aivan hiljaa siitä, mitä itse ajattelen niistä nuorista..

Paluumatkalla hain itselleni evässalaatin naapuritalon ihanasta kahvilasta ja ostin meidän puolikkaalle palan suklaakakkua Ystiksen juhlistamiseksi, hän oli ylen onnellinen siitä :)

Nyt lähden kotiin, nähdään taas!

tiistai 13. helmikuuta 2018

Tia Peettes ja Herra Gru

Tänään aamumetrossa oli taas tunnelmaa. Herrahenkilö (laitapuolenkulkija), johon olen törmännyt ennenkin, tulee Myllypurosta kyytiin.

"Mun pitää päästä istumaan, mulla on tiapeettes." Seisoo käytävällä odottaen, että joku luovuttaa paikkansa ja joku nouseekin.
"En mä voi siihen istua, pitää olla kasvot menosuuntaan. Mun pitää päästä istumaan, kun mulla on se.. se.. tia peettes!" Tässä vaiheessa minua vastapäätä vinosti istuva nuori mies nousee ja tarjoaa paikkansa, joka on oikeinpäin. Tiapeettesmies kiittää ja istuu.

Onneksi istun AINA selkä menosuuntaan :P

Nyt illalla, kun mies tuli metrolle vastaan ja kävimme yhdessä kaupassa, lähtiessämme kaupasta meitä vastaan tuli hissistä ulos Herra Gru (Minion-elokuvista). Repesimme hississä keskenämme :P

Olen katsonut su-ma välisenä aikana Sillan 1-6 jaksot. Nelosjaksoa katsoessa aloin itkeä sitä, että Saga ja Henrik ovat kumpikin niin tavattoman rikkinäisiä ihmisiä :/

Pohdin tässä, että voisin nyt katsoa vielä 7-jakson ja sitten ehdin toivottavasti maanantaina katsoa viimeisen jakson ennen matkaa. Olen samalla neulonut, serkun pieni poika saanee villatakin aika pian. Hihat puuttuvat vielä.

Perjantaina kävin katsomassa elokuvissa Oscar-ehdokkaan The Shape of water, joka oli tosi kaunis. Lauantaina katsoin saman ohjaajan tekemän Pan's labyrinth-leffan, joka on ollut aika pitkään jo katsottavien listalla ja sekin oli hyvä.

Siinäpä ne kiihkeimmät. Huomenna on taas pitkä päivä kokouksineen, illalla esikoinen tulee viikonlopun viettoon :)



torstai 8. helmikuuta 2018

Ärrinmurrin

Jotenkin oli kummallinen artikkeli Ylen sivuilla Itä-Helsingin ongelmista (jälleen kerran). En oikein ymmärrä, mitä haetaan tällaisella uutisoinnilla ellei tehdä samanlaista artikkelia kaupungin länsipuolen vastaavista lähiöistä. Lisäksi artikkelin lopussa todettiin, että

"Vain vajaa viidennes sosioekonomisesti heikoimmilta alueilta muuttaneista vastasi ykskantaan, ettei yleisesti pitänyt lainkaan alueesta, jolta muutti pois."

Lisäksi on tämä, minkä itsekin myönnän. Olen asunut näiden kahden allamainitun lähiön läheisyydessä 41 vuotta eivätkä ne ole sen kummempia nyt kuin 70-luvulla. Kävin jo kommentoimassa Ylen fb-sivuillakin. Aargh.

"Monia Helsingin Kontulan ja Jakomäen kaltaisten lähiöiden asukkaita ärsyttää se, että heidän kotikulmansa esitetään julkisuudessa usein kielteisessä valossa."


Edit: Kopioidut tekstit ovat siksi punaisella, että teksti ei näkynyt muuten ollenkaan.

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Kitutunti

on aluillaan ihan näillä näppäimillä.

Aloitin aamun aikaisin eli menin kokoukseen melkein Pasilaan asti klo 8.30 ja pääsin sieltä ulos parin tunnin kuluttua. Uuden organisaation myötä kuulumme kaupungin kouluvirastoon, mikä on itse asiassa ihan kivaa. Tulee paljon erilaista oppimisasiaa, mikä on mielenkiintoista.

Kokouksen jälkeen kävelin Kuntatalolle ja kävin lounaalla ja sitten menin ns. oikeisiin töihin. Kuntatalolla olikin paljon porukkaa, sillä siellä käydään ilmeisesti näinä päivinä kunta-alan työsopimusvääntöä.

Sports trackerin mukaan kävelin yhteensä 2,7km puolessa tunnissa. Ihan hyvä vauhti lumipyryyn nähden.

Tarkistin wikipediasta, että Queen esiintyi Kultsalla vuonna 1974, silloin olin 4-vuotias mutta en muista tuota lainkaan. Sen sijaan muistan, että BayCityRollers kävi Helsingissä, isommista sisaruksista kaksi oli katsomassa, jos oikein muistan, ja ruutuhuivia oli jollain.

Freddie Kultsan seinässä.

Jostain syystä päivä tuntuu ihan helvetin pitkältä, koska ensinnäkin olen ollut tässä yksin melkein koko vuoron ja on suht hiljaista ja kylmää. En ole myöskään päässyt varsinaisesti syömään juuri siksi, että olen yksin. Kahvin kävin keittämässä ja join sen tässä tiskin ääressä.

Ei se oikeastaan haittaa, saan tehtyä loputkin miinustunnit pois ja ehkä jopa vähän plussaa loppuviikosta, niin että voin jäädä rauhaisin mielin talvilomalle.

Pohdiskelen tässä lentolaukun ostamista. On nimittäin satavarmaa, että repun kiskominen talvitakin päälle on silkkaa tuskaa ja toisaalta laukku on kuitenkin ehkä kivempi lentokoneessa lyhyellä reissulla kuin reppu, jossa tavarat menevät aina vähän enemmän tai vähemmän ruttuun.

 Katselin eilen Stockan kantiskuvaston läpi ja siellä oli joitain lentolaukkuja. Nyt yritin etsiä niitä Stockan nettisivuilta, niin se on täysin mahdotonta. Ensinnäkään matkalaukkuja ei löydy hakemistosta, ei edes naisten asusteista (miksi ne sinne muuten kuuluvat edes?) ja kun laittaa hakupalkkiin hakusanan, niin tulee joku äärimmäisen sliipattu mainosartikkeli, josta ei löydy tämänhetkistä tilannetta lainkaan. Stockan nettisivut ovat oikeasti käyttökelvottomat,  ei siis ihme jos firma joutuu realisoimaan tavaratalokiinteistön, kun ovat konkurssin partaalla.

Laitan tänne kuvan Suen lapasista, jotka maanantaina lähetin ja tänään olivat perille saapuneet.

Suen lapaset

Ai niin. Koska tänään on kaikkien Rikujen nimipäivä, onnittelin erästä twitterissä. En kyllä odota minkäänlaista tunnustusta tästä :P

***

Kuvien takia pääsin päivittämään tämän vasta nyt kotona, kitutunti on jo aikaa sitten takana.