maanantai 14. marraskuuta 2016

Tähän tulisi otsikko

Vaihteeksi en keksi minkäänlaista otsikkoa. Usein se onkin hankalin osuus koko kirjoittamisessa.

Viime viikko meni aika alakuloisissa ja suoraan sanottuna vittuuntuneissa tunnelmissa. En edes viitsi puhua merentakaisen maan vaalituloksesta, mutta kyllä ihme on, jos se maa siitä selviää ilman mitään sen kummempaa. Sillä vaalivoitolla on myös annettu kaikille hulluille Euroopassa (ja Suomessakin) lupa kertoa mielipiteitään. Hiukan huolettaa Ranskan vaalit näillä historioilla.

Olin aika väsynyt ja surullinenkin koko viime viikon. Luulen, että esikoisen juhlat aiheuttivat surun, koska Äiti ei enää ollut mukana. Lisäksi töissä on ihmeellinen säätö menossa meidän (siis minun ja kirjastonhoitajan = 2 henkeä) iltalisistä. Olin asiasta yhteydessä luottamusmieheenkin, joka sanoi ettei meidän missään nimessä pidä suostua moiseen (kuten olin itsekin ajatellut). Meidän iltalisämme kun ovat niin huimat, että olemme mieluummin ottaneet ne plussaminuutteina (1h = 9 minsaa). Toisaalta osastopäällikkö sanoi jo viimeisessä meilissään (ennen kuin kirjoitin luottikselle), että tehkää mitä tykkäätte-tyyliin.  Sitä vissiin alkoi ottaa pannuun :P Mutta asia selvinnee tällä viikolla, ehkä.

Lauantaina tein Marjaanan aiemmin jakamalla Carmelitas-ohjeella oman versioni. Jätimme siitä pois kinuskikastikkeen ja laitoimme sen sijaan noin 300g suklaata sulatettuna kakun päälle. Kyllä oli hyvää! Vielä parempaa se oli sunnuntaina saatuaan olla yön yli rauhassa :)

Kohta on maanantai ohi. Ainakin iltavuoro. Olen taas oppinutkin jotain, nimittäin kielten sähköinen aineisto on tulostettavissa. Työpari ja it-hemmo yrittivät sitä tulostaa eräälle opettajalle huonolla menetyksellä. Opettaja tuli tänne nyt illalla ja sanoin, ettemme onnistuneet ja hän sanoi, että kunpa olisi vapaa kone niin hän näyttäisi ja olihan sellainen. Nyt tiedän, mistä saadaan tulosteet ulos. Lupasin näyttää työparillekin, joka juuri pyörähti tässä takkiaan hakemassa.

Kävin aamulla uimassa, viime kerrasta on kai nelisen viikkoa. Nyt tuntuu muuten hyvältä, mutta yskä on pahentunut enkä tiedä, johtuuko se uinnista, rasituksesta vai flunssan paluusta. Vähän alkaisi jo riittää tällainen neljän viikon flunssaputki.

Pienin lähtee huomenna yöretkelle koulun kanssa. Osa koulumme taito- ja taideaineista on aina suoritettu kurssein ja koska pienin on viimeksi ollut yöretkellä koulun kanssa tokalla, niin halusi nyt mennä. Yöretkeltä puolestaan palasi keskimmäinen, jonka TET-jakso seurakunnassa loppui Isosleiriin eli hän oli pe-su välin Korpirauhassa.

Nyt pääsen ihan justiinsa kotio, lähden käärimään kamoja kasaan. Nähdään!


keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Tällaista tällä kertaa

En viitsi edes aloittaa. Sekä töissä että uutisten suhteen.


Ja nyt menen nukkumaan. Nähdään.

maanantai 7. marraskuuta 2016

Ehkä hyvä uutinen

Olin aikeissa mennä huomenna tapaamaan serkkuani ja hänen pientä Aarrettaan Meilahteen. Laitoin tekstarin varmistaakseni asiaa ja serkku vastasi, että ei kannata tulla. He ovat nimittäin menossa vihdoinkin kotiin pariksi viikoksi!! Ihan paras uutinen :)

Eilen juhlimme esikoisen 18-vuotista taivalta kummien ja minun sisarusteni kera kakkukahveilla ja oli ihan mukavaa. Vanhemmat sisarukseni, jotka ennen eivät juuri 'ehtineet' jutella kanssani, halasivat ja juttelivat ihan pitkät ajat myös minun kanssani. Tiedä sitten, mistä johtuu.

Yksi vanhimmista ystävistäni, esikoisen toinen kummitäti, oli myös perheineen ja olipa niin mukava nähdä pitkästä aikaa. Hänellä on (myös) vuorotyö, josta syystä emme ole nähneet pariin vuoteen. Tutustuimme kolmannella luokalla eli noin 37 vuotta sitten. Hurjaa!


Nyt hyvää yötä.

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Juhlan aihetta

Vihdoin on se päivä, kun esikoinen on täysi-ikäinen. Aikuiseksi en ehkä vielä sano, ainahan se on mun pieni kuitenkin :) Olen yrittänyt miettiä, että kai se on suht hyvin selviytynyt pikkuveljien tuomasta traumasta ja vaikka olen ollut aika kamala äiti joskus, niin onhan niitä hyviäkin puolia varmaan löytynyt. Nuori ei vielä ajattele tällaisia kuitenkaan.

Sunnuntaina pidämme synttärikahvit sukulaisille ja kummeille.


Muihin asioihin.

Pienin oli tänään vielä kotona, yskä on komea. Olen miettinyt, jos tuo olisi vielä huomisenkin. Tuntuu, että sama yskä vain jatkaa aaltoliikettä eikä parane oikein kokonaan, kun pienin menee kouluun puolikuntoisena. Tosin itsekin olen nyt neljättä viikkoa flunssassa, sama aaltoilu jatkuu.

Töissä olemme ihmeissämme, sekä minä ja työtoveri että henkilöstösihteeri. Hallintojohtaja on melkoinen leppäkertun rakastaja ja on nyt käynyt läpi kaikki mahdolliset työajat ja nyt sitten meidän oudot työaikamme ovat aiheuttaneet pulman, kun ne eivät sovi varsinaisen toimistotyöajan liukumien piiriin.

Emme oikein ymmärrä, kun kaiken järjen mukaanhan me olemme paikalla kun kirjasto on auki ja tähän asti on riittänyt, että teemme viikkotyötunnit täyteen. Henkilöstösihteeri saa harmaita hiuksia jo entisten lisäksi, kun johtajamme on sitä mieltä, että kyllä ne pitää laittaa nyt kuntoon.

Kaipa se tästä taas.

Lumikaaos

tiistai 1. marraskuuta 2016

Sieniä

Tänään olen syönyt Kuntatalolla jälleen kerran siitakesienirisottoa. Jostain syystä Palmian vääntämä risotto on niin hyvää, että sitä on pakko mennä syömään jos sitä on listalla. Söinkin sitä sitten niin, että oli mahanahka tiukilla. Toki sen lisäksi oli porkkana-inkiväärisosekeittoa ja siikamurekepihvejä sekä marjasalaattia jälkkäriksi. Hyvä, ettemme pyörineet takaisin puljulle.

Työkaveri, jonka kanssa kävin syömässä, kertoi käyneensä hammaslääkärini luona hoidossa ja vielä menevänsä uudelleenkin. Nyt siis jo kaksi läheistä työkaveria on myös hurmaantuneet häneen. Voi minua! Hammaslääkärini on myös avustanut Miika Nousiaista tämän vastikään julkaistun kirjan suhteen ja myös kirjasta tehtävän tv-sarjan kuvausryhmän saattamisessa ajan tasalle uusien hoitomuotojen suhteen. Voi minua uudelleen!

Olen tänään ostanut lentoliput Göteborgiin helmikuulle. Menen ystäväni kanssa sinne teatteriin ja näytelmän kirjoittaja on kutsunut meidät illalliselle kanssaan. Pitää petrata ruotsin sanavarastoja hiukan. On ollut jo pari vuotta muutama ruotsinkielinen romaani hyllyssä odottamassa lukemista. Nyt on vissiin pakko ruveta.

Ostin myös punaiset Kontiot kotimatkalla, sillä minulla on vain hervottoman isot armeijan Kontiot enkä halua käyttää niitä kaupungissa. Tosin huomenna jos tulee lunta, niin en taida uusia kumppareita laittaa silloinkaan vaan talvikengät. Kaipa tässä vielä saadaan vesisateita tänä syksynä.

Pienin on ollut tänään kotona ja on myös huomenna, sen verran hurjankuuloinen yskä. Näin myös minä saan nukkua hetken pitempään aamulla, kun ei tarvitse nousta häntä herättämään.



maanantai 31. lokakuuta 2016

Kurpitsaista

Kirjamessut olivat ja menivät. Ostin kaksi kirjaa, joista toinen on erään seuraamani blogistin tuotos ja toinen amerikkalaisen (suomeen muuttaneen) opettajan kirjoitelmia hänen ajatuksistaan kotimaastamme ja sen kummallisuuksista. Sen olen jo melkein lukenut. Yli tuhatsivuisen fantasiakirjan luku samaan aikaan hieman häiritsee muiden kirjojen lukemista, mutta kyllä se tästä. Kunhan saan tuon fantasian loppuun ennen tenttikirjojen aloittamista, muuten ei onnistu tentti :P

Tapasin Kirjamessuilla myös opiskelukaverini, joka työskentelee Riihimäen kirjastossa. Puhuimme alasta ja sisäilmaongelmista ja lapsista jne. On mukava tavata näin vähintään kerran vuodessa, kun oli aikoja ettemme ehtineet nähdä ollenkaan vuosiin.

Tietysti kävimme myös Ruoka- ja viinimessuilla saman katon alla, mutta sieltä en viitsinyt ostaa kuin karjalanpiirakoita. Mieli olisi tietysti tehnyt vaikka mitä, mutta se kantaminen ei houkutellut.

Perjantaina oli myös esikoisen kutsunnat. Paikka Santikseen on joka tapauksessa varattuna, jos ei jostain syystä pääse laskuvarjojääkäreihin. Sinne pitää muistaa laittaa hakemus ajoissa, lenkillä tuo on nyt käynyt melkein joka ilta. 

Lauantaina minä ja pienin kävimme sitten Lakritsi ja salmiakkimessuilla Wanhassa satamassa. Se oli hieman pettymys, sillä näytteilleasettajia oli tosi vähän. Maistiaisia oli, niistä paras oli Jymy-luomujäätelö. Ostin toki tuomisia kotiinkin, mango-salmiakkikaramellit ovat myös yllättävän hyviä.

Pienin oli erityisen tyytyväinen messureissuun, koska sai monta harvinaista Monnia pyydystettyä ja karkkeja sun muita ropisi laariin myös. Kävimme myös ostamassa hänelle uudet lenkkarit Kluuvin XXL-liikkeestä, jossa myyjätyttö olikin meidän viimetalvinen työharjoittelija ja kenkien sovitus menikin paljon mukavemmin senkin vuoksi.



Katsoimme molemmat myös Liisa-elokuvat perjantain ja lauantain kuluessa. Pidän niistä siitä huolimatta, että Richard on viimevuotisessa mukana :P

Eilen tein kurpitsapiirakan ja annoin kuoren pienimmälle, että hän sai tehdä siitä lyhdyn. Ainoa myönnytys Halloweenia kohtaan nyt, kun esikoinen ei enää vietä kaverisynttäreitä näihin aikoihin.



Tänään oli ihan normityöpäivä töissä. Aamulla kävin vanhassa työpaikassa sopimassa ystävän kanssa helmikuussa tehtävästä teatterireissusta Göteborgiin. Eräs ruotsalainen toimittaja-näyttelijä-jne henkilö kutsui hänet erityisesti ja ystävä oli sanonut, että tulee jos saa jonkun seurakseen. Minä sitten lupauduin vastineeksi Lontoon teatterimatkasta pari vuotta sitten. Saa nähdä kuinka käy, pitää ruveta lukemaan kirjoja ruotsiksi etten ihan nolaa itseäni unohdetulla sanavarastollani.

Piti vielä kertoa, että torstaina Oopperassa sain aika pahat altistusoireet. Ääni meni melkolailla kokonaan ja kurkku oli kuin tulessa. En tiedä johtuiko se siitä, että kolmannella parvella istuimme katonrajan tuulettimien lähellä, mutta ei ollut kivaa. Varsinkin kun unohdin kurkkupastillit ja avaavan lääkkeen.

keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Keskiviikkoa

Palautuminen laivalta ja flunssa eivät ole ihan paras yhdistelmä. Olen ollut aika huonossa hapessa, eilen piti lähteä töistä kesken päivän pois. Olo on kuin migreenissä, viikon mittaisena alkaa jo riittää tässä vaiheessa. Toivon vain jossain kohti parantuvani.

Ilmoittauduin Viestinnän kakkoskurssille (Viestinnän analyysi), tentti on marraskuun lopussa. Kirjatentti, johon pitää lukea kaksi paksua enkunkielistä opusta ja yksi suomenkielinen. Tiedänpähän, mitä teen vapaa-aikana. No, jos vain pääsen läpi niin olen tyytyväinen.

Huomenna menen pienimmän kanssa katsomaan 'Liisa Ihmemaassa'-balettia. Toivon, että se on kiva. Tosin meidän tiedottaja kertoi, että hänen poikansa oli pitänyt osaa tansseista hiukan liian pitkinä. Poika on muistaakseni noin 12-v.

Perjantaina menen Kirjamessuille, tapaan Riihimäellä työskentelevän ja asuvan entisen opiskelukaverini siellä. Se on meillä jo perinne.

Lauantaina on Lakritsi- ja salmiakkimessut Vanhassa satamassa, sinne menen pienimmän kanssa. Pyysin serkkuani mukaan, kunnes muistin ettei hän voi infektiovaaran vuoksi tulla. Vauvan sydänvika on korjattu, se olikin ilmeisesti helpompi nakki kuin kuviteltiin, mutta nyt on todettu vakava maksavaurio. Serkku sanoi, että hän ja vauva saattavat olla jouluun asti täällä. Toivon vain, että pieni selviää, tämä vuosi on ollut jo niin kovin raskas.





maanantai 24. lokakuuta 2016

Tervepä terve

Taas on vierähtänyt viikko päivittelystä. Töissä en viitsi enää päivittää, kun W10 vakoilee kaikki näppäinpainallukset jenkeille ja iltaisin olen ollut aika poikki flunssan vuoksi.

Torstaina lähdimme Mansikki-laivalla kääntymään Tukholmassa ja olikin ihan mukava reissu, vaikka lauantai-aamuna keinuttikin niin että oli hyvä ettei oltu aamiaista ostettu. Minä voin nimittäin melkolailla aina huonosti laivalla, asia joka suuresti huvittaa miestä.




 Kävimme Nobel-museossa ja joimme kahvit, pienimmän jäätelöannoksesta tuli annoskateus.

Nähdään taas.