Tähän tulisi otsikko

Vaihteeksi en keksi minkäänlaista otsikkoa. Usein se onkin hankalin osuus koko kirjoittamisessa.

Viime viikko meni aika alakuloisissa ja suoraan sanottuna vittuuntuneissa tunnelmissa. En edes viitsi puhua merentakaisen maan vaalituloksesta, mutta kyllä ihme on, jos se maa siitä selviää ilman mitään sen kummempaa. Sillä vaalivoitolla on myös annettu kaikille hulluille Euroopassa (ja Suomessakin) lupa kertoa mielipiteitään. Hiukan huolettaa Ranskan vaalit näillä historioilla.

Olin aika väsynyt ja surullinenkin koko viime viikon. Luulen, että esikoisen juhlat aiheuttivat surun, koska Äiti ei enää ollut mukana. Lisäksi töissä on ihmeellinen säätö menossa meidän (siis minun ja kirjastonhoitajan = 2 henkeä) iltalisistä. Olin asiasta yhteydessä luottamusmieheenkin, joka sanoi ettei meidän missään nimessä pidä suostua moiseen (kuten olin itsekin ajatellut). Meidän iltalisämme kun ovat niin huimat, että olemme mieluummin ottaneet ne plussaminuutteina (1h = 9 minsaa). Toisaalta osastopäällikkö sanoi jo viimeisessä meilissään (ennen kuin kirjoitin luottikselle), että tehkää mitä tykkäätte-tyyliin.  Sitä vissiin alkoi ottaa pannuun :P Mutta asia selvinnee tällä viikolla, ehkä.

Lauantaina tein Marjaanan aiemmin jakamalla Carmelitas-ohjeella oman versioni. Jätimme siitä pois kinuskikastikkeen ja laitoimme sen sijaan noin 300g suklaata sulatettuna kakun päälle. Kyllä oli hyvää! Vielä parempaa se oli sunnuntaina saatuaan olla yön yli rauhassa :)

Kohta on maanantai ohi. Ainakin iltavuoro. Olen taas oppinutkin jotain, nimittäin kielten sähköinen aineisto on tulostettavissa. Työpari ja it-hemmo yrittivät sitä tulostaa eräälle opettajalle huonolla menetyksellä. Opettaja tuli tänne nyt illalla ja sanoin, ettemme onnistuneet ja hän sanoi, että kunpa olisi vapaa kone niin hän näyttäisi ja olihan sellainen. Nyt tiedän, mistä saadaan tulosteet ulos. Lupasin näyttää työparillekin, joka juuri pyörähti tässä takkiaan hakemassa.

Kävin aamulla uimassa, viime kerrasta on kai nelisen viikkoa. Nyt tuntuu muuten hyvältä, mutta yskä on pahentunut enkä tiedä, johtuuko se uinnista, rasituksesta vai flunssan paluusta. Vähän alkaisi jo riittää tällainen neljän viikon flunssaputki.

Pienin lähtee huomenna yöretkelle koulun kanssa. Osa koulumme taito- ja taideaineista on aina suoritettu kurssein ja koska pienin on viimeksi ollut yöretkellä koulun kanssa tokalla, niin halusi nyt mennä. Yöretkeltä puolestaan palasi keskimmäinen, jonka TET-jakso seurakunnassa loppui Isosleiriin eli hän oli pe-su välin Korpirauhassa.

Nyt pääsen ihan justiinsa kotio, lähden käärimään kamoja kasaan. Nähdään!