Helppo elämä

Kävin ystävän kanssa katsomassa 'Tanskalaisen tytön' elokuvissa ja olihan se hieno ja ajatuksia herättävä pätkä. Perustuu tositarinaan eli Einar Wegener-nimisen tanskalaisen taiteilijan elämään ja kokemuksiin ensimmäisenä sukupuolen korjausleikkauksen läpikäyneenä henkilönä. Hurjan rohkea oli hän ja teki suuren palveluksen muille perässätuleville.

Jo elokuvan aikana ajattelin, että Einar on varmaan ollut ns. interseksuaalinen ihminen eli hänellä on sekä tytön että pojan sukupuoliset tunnusmerkit ja niin tuossa Wikilinkissäkin sanotaan. Jos yhtään kiinnostaa lukea siitä enemmän, niin voin suositella Jeffery Eugenidesin 'Middlesex'-romaania, vaikka se onkin fiktiivinen teos.

Huhuu?

Kerrankin tai pitkästä aikaa sellainen ilta, että en ole ihan sänkyvalmista kamaa jo yhdeksältä. Ehkä kahden yön yli 10-tuntiset (melkein 11) on tehneet jotain hyvää.

Taidan laittaa kattilaleivän taikinan nousemaan yöksi ja mennä neulomaan jotain töllön ääreen. Pyykkikonekin jyllää vielä ainakin puoli yhteentoista asti.

Lavvantai

Olen ilmeisesti ollut aika väsy, koska nukuin noin 11 tuntia ja haaveilin päiväunista. Tosin jos kohtapuoliin pääsisi jo yöunille, niin se voisi olla aika mukavaa.

En ole tehnyt tänään mitään. Päättelin yhdet sukat, ne olisivat valmiit annettavaksi kaverille ja pesin yhden satsin lakanoita. Muuten olen koomannut tässä koneen ääressä. Ajattelin ehkä vielä illan ratoksi neuloa hetken.

Pienin löysi keskimmäisen vanhat rullakengät ja treenaa nyt autotallissa niiden käyttöä hiki päässä.

Vanhoja

Eilen juhlimme esikoisen vanhoja. Puin mekon ylleni töihin ja jouduinkin sitten selittelemään sitä, mutta eipä se haitannut. Mukavat tanssit ja esikoisen pari oli varsin kivasti asunsa valinnut. Alla pari kuvaa, laitan ehkä lisää myöhemmin jos jaksan, mutta nyt on pakko päästä petiin.

Esikoinen parinsa kera

Suunnilleen sata paria, oli sali käydä ahtaaksi

Kikapuun ja valssin jälkeen 

Kävin tänään töiden jälkeen viemässä pef-mittauskaavakkeen Allergiasairaalaan. Yritin jäädä Oopperan kohdalla auton alle juostessani ratikkaan ja muutenkin haistatin pitkät liikennevaloille. Allergiasairaalan luona oli vaikka kuinka pitkään tyhjä tie ja jalankulkijoille punaiset valot, vaikka painoimme nappia sormet verillä.
Ehdin kaikesta huolimatta puoli kuudeksi keskimmäisen ja kaverinsa kanssa Kampin K-kauppaan karkkiostoksille (näin taas sen ihanan hipsterikundin!) ja siitä leffaan.

Deadpool oli mainio. Pidin siitä huomattavasti enemmän kuin olin odottanut trailerin perusteella. Tosin Ryan Reynoldsista en edelleenkään pidä.

Kotimatkalla pojat sanoivat, että tänään olleessa talviliikuntapäivässä, jossa he osallistuivat lasketteluretkeen, oli yhdeltä ala-asteen aikaiselta luokkakaverilta (nyk. rinnakkais-) murtunut käsi viimeisessä laskussa. Hyvää hiihtolomaa vain siihenkin perheeseen.

Nähdään.

Junpe

Osaisinpas päättää.. Nimittäin otanko huomenna mekon mukaan töihin ja vaihdan siellä ennen lähtöä esikoisen Vanhoihin vai menenkö farkuissa. Voi kettujen kettu, että osaan aina tehdä yksinkertaisista asioista vaikeita :/

Marjaana jakoi blogissaan linkin 90-luvun hitteihin ja olen yrittänyt kohta pari tuntia löytää HIMin videota, jossa on eräs tuttavani (silloinen työkaveri) paljain jaloin Raaseporin luona merenrannalla lokakuussa. Oli kuulemma ihan helkkarin kylmä kuvaussessio.

Lueskelin töissä aikaa tappaakseni johtoryhmän tämänpäiväisen kokouksen esityslistaa ja sen liitteitä. Niistä minulle selvisi, että tuleva pomomme, nykyinen puljun kakkospomo, on opettanut Maanpuolustuskorkeakoulussa sotastrategiaa. Se oli siis hänen melko-edellinen työpaikkansa. No, kaipa meillä on tarvetta strategialle... En sano enempää, mutta tämä selittää aika montakin asiaa.

Sielunsisko ja muita asioita

Työpäivän jälkeen olin sopinut tapaavani ystävän, jonka olen viimeksi nähnyt monta monta vuotta sitten. Oikeastaan ihan siksi, että hän asuu Lapissa (siellä, mihin melkein lähdin poromiehen vaimoksi) ja siksi, että kummallakin on ollut perhe ja työ jne jne.

Aikoinaan tutustuimme englannin kielikurssilla Cambridgessa ja olimme kaikki ne viisi viikkoa erottamattomat. Pidimme yhteyttä myöhemminkin, minä kävin Lapissa ja hän meillä ja hän tuli vieläpä Helsinkiin opiskelemaankin. Voi miten meillä oli aina hauskaa yhdessä!

Ja nyt! Puhuimme kaikesta mahdollisesta kuin olisimme nähneet ihan äsken. Tai kuin emme olisi ollenkaan olleetkaan erossa. Kenenkään muun kanssa ei ole samanlaista yhteyttä.

Kävimme vielä ennen eroamistamme Kampin K-kaupassa ostamassa salmiakkisuklaamanteleita. Onnistuin myös osumaan sille kassalle, jossa istui vuorossa se hurmaava suloinen syötävänihana hipsterikundi. Ihan paras ilta :)  

Muihin asioihin eli hetkeä ennen kuin lähdin lounaalle ja olin vielä hyllyttämässä hiljaa, yksi työkaveri tuli kirjastoon. Hän etsi hiljaista tilaa voidakseen huutaa ja hyppiä turhautumisensa ulos, joten annoin luvan. Hänen saatuaan pahan olon purettua halasimme ja keskustelimme talon asioista. Iltapäivällä hän kävi vielä kiittämässä. Oli mukava kokemus :)

Huomen

En illalla ehtinyt kirjoittaa mitään ennen esikoisen nukkumaanmenoa, koneeni on samassa huoneessa jossa hän nukkuu, mikä joskus aiheuttaa tällaista lievää haittaa.

Kävin eilen aamulla hammaslääkärissä tarkastuksessa, kun kaipailivat. Ensitöikseen hammaslääkärini Kai käski röntgeniin ja hoitaja otti kuvat. On helppoa, kun ne menevät koneesta suoraan tietokoneelle, josta sitten tutkailimme kalustoa yhdessä Kain kanssa ja hän totesi, että missään ei näy mitään kummallista (paitsi yhden takahampaan matalat juuret).

Onneksi aikoinaan osuin häneen implanttia halutessani. Kai laittoi hammaskaluston kuntoon parin vuoden kuluessa ja nyt ei olekaan vuosiin tarvinnut tehdä muuta, kuin hammaskiven poisto aina silloin tällöin. Viimeiset kruunut laitettiin muutama vuosi sitten, se olikin viimeinen isompi homma. Olen ollut todella tyytyväinen.

Juttelin vielä pienimmän mahdollisesti tulevista raudoista ja Kai sanoi, että kannattaa seurata tuleeko niistä lapselle päänsärkyä. Usein kuulemma oikomishoitajat eivät katso ollenkaan sitä, miten hampaat osuvat yhteen jolloin seuraa tuskallisia päänsärkyjä, kun pääkallon lihakset jumittavat väärien leuan asentojen johdosta.

Työpäiväkin sujui rattoisasti. Illalla meillä oli eräs Halosen rouva pitämässä yleisöluentoa, mikä aiheutti valtaisan hiljaisen illan muuhun taloon. Kuulemma tupa oli niin täynnä, ettei varttia vaille saliin enää mahtunut muurahaistakaan. Hyvä niin. Onpahan mainosta :)

Luimme pienimmän kanssa hänen saamaansa Delikouraksen 'Nörtti'-kirjasarjan ensimmäistä osaa. Se on nuortenkirja, ehkä aavistuksen liikaakin pienimmälle, mutta hauska. Koska luemme sitä yhdessä, yritän karsia pahimipa kirosanoja pois ja pienin kikattelee.

Nyt leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä, joita tiistailla on tarjolla. Ensimmäinen tuli jo, nimittäin pienin saa outoja viestejä kaverin puhelimesta eikä kaveri tunnusta mitään. Jos luuri lähettelee niitä itsekseen, niin on syytä tarkistaa virustorjunta. Jei.

Tapaan töiden jälkeen ystävän, jonka olen viimeksi nähnyt livenä noin 14 vuotta sitten! Tuskin maltan odottaa!

Hyvää ystävänpäivää

Halusin vain vielä näin iltamyöhällä toivottaa Hyvää Ystävänpäivää teille kaikille :)