Illan ratoksi

Astuin kotiovesta sisälle, pienin moikkaa: 'Hei äiti, kato mun takista repesi koko kylki auki!'. Voi jipii... ensin sanoin, etten jaksa nyt aiankaan tänä iltana sitä hoitaa ja huomenna on luento. No vaihdoin kotivaatteet ja katsoin ompelukonetta, siinä oli musta lanka valmiina ja vetäisin sitten sen takin kyljen kasaan. Eihän sillä lapsella muuten olisi ollut takkia koko viikolla, kun keskiviikkonakin mulla on iltavuoro. Aikaa meni ehkä kymmenen minuuttia, mutta kirosanoja raikui. Koska takkikangas.

Pyysin esikoista keittämään iltakahvin ja laittoihan se. Olin ostanut kotimatkalla Aino-uutuusjäätelöä, nougat. Ällömakeaa, tuli suklaaällötys. Virpomispalkoiksi varatut pikkuiset suklaamunat eivät parantaneet suklaaällötystä ja kaipasin salmiakkia. En pidä suklaasta kovin paljoa. Söin sitten metwurstia iltapalaksi. Koska suklaa.

Esikoinen katsoo 'Big bang theory'a, siinä sanottiin, että Indiana Jones ja kadonneen aarteen metsästäjät on ihan pöljä leffa, koska sen lopputulos olisi sama ilman Indyä... ihan tosi kyllä. Koska joka tapauksessa natsit olisivat saaneet Liiton arkin, avanneet sen ja kuolleet. Aikamoinen plotwist :D BBT on yksi meidän perheen suosikkisarjoja. (Koska Sheldon).

Loppuun kuva, jonka löysin juuri äsken. Minähän olen se kummajainen, joka on ekaluokalta lähtien halunnut kirjastontädiksi. Ensimmäisellä luokan tutustumiskäynnillä muistan ajatelleeni, kuinka ihanaa olisi olla töissä kaikkien niiden tarinoiden parissa, joita kirjastossa on. Edelleen olen samaa mieltä, vaikken aina pitäisikään tarinasta.

Vaihdoin sittenkin iltapiisin, oli liian surullista. Joo, ja nyt lopetan. Teen Marjaanan kassipaljastushaasteen huomenna.

EDIT

Yhtäkkiä muistin vielä, että työpaikkasuhde kehui minua. Tai kehui ja kehui.. no.. kutsui minua muodollisesti päteväksi :D Keskustelimme akateemisista loppututkinnoista ja päädyimme tuohon. Jostain ihmeen syystä hän saa minut yleensä flirttaamaan kanssaan. Siinä on kyllä se hyvä puoli, että kumpikin meistä tietää missä mennään :P

Mainio maanantai

Ilmeisesti tämän maanantain 'virallinen' nimi olisi Malkamaanantai, mutta kuulostaa jotensakin pöljältä. Kuten koko Hiljainen viikko. No se siitä.

Aloitin aamuni reippaasti pulahtamalla uima-altaaseen ja uin suht sopivaa vauhtia kilsan puolessa tunnissa. Jossain vaiheessa oikea jalka alkoi vähän varoitella krampin mahdollisuudesta, joten hidastin hiukan tahtia. Ihme kyllä samalla radalla kanssani oli vain yksi uimari, minä olin hänelle varmaankin liian hidas mutta en antanut sen häiritä. Lopuksi matkalla pesuhuoneeseen pulahdin vielä kylmävesialtaan kautta, sekin oli pitkästä aikaa oikein kiva.

Uinnin jälkeen poikkesin ex-työpaikassa, ystävä oli luvannut aamukahvit ja Spooksin 9-kauden. Nyt voin rauhassa taas katsella töllöä iltaisin. Pitää vain kehitellä jokin välineule.

Töissäkin on mennyt ihan kivasti, kitutunnin päästä pääsen pois. Korjasimme työkaverin kanssa nideleimasimenkin näppärinä likkoina (katsoimme käyttöohjeesta neuvoa). Kyllä olemme käteviä!

Luin hyvän artikkelin yhdestä alan nettilehdestä ja se oli minusta niin hieno, että ajattelin linkata sen tähän.
Ensinnäkin artikkelissa kerrotaan eräästä nuoruusaikojeni suosikkikirjailijasta ja lisäksi se on muutenkin ihan asiallinen juttu. Tosin sen verran pitää sanoa, etten ihan allekirjoita kirjoittajan näkemystä romanikerjäläisestä ja viisaudesta. Ei siirtolaisuus tai elämänkokemus välttämättä jalosta ihmistä mitenkään, kuten kirjaviisauskin on pelkkää papukaijamaista kailotusta ellei itse asiasta mitään ymmärrä.

Liityin viikko pari sitten Twitterissä seuraamaan @CrapTaxidermy-nimistä mikroblogia. Elikot ovat aika hulvattomia. Jostain syystä tämä iski tänään ja hihittelen sille edelleen.

Luin viimeisimmän Salien luvun jälleen ja pitihän sitäkin taas korjata. Kohta pääsen kotio, jos jaksan niin jatkan seuraavan luvun kirjoittamista. Aion spoilata sen verran, että jossain vaiheessa tarinaan ilmestyy myös joulupukki. Hän kävi itse kertomassa asiasta minulle jonain yönä viime viikolla. Jos Paimen on suosiollinen, niin hänen SoundCloud-radionsa voisi esittää erään kirjoittamani joulutarinan. *vink*

Tähän pitäisi vissiin keksiä joku piisi.. *pohdiskelee*.. teinipiisi?

Naisenergiaa

Tänään kävin muutaman opiskelukaverini kanssa Tennispalatsissa katsomassa Chaplin-näyttelyn, joak oli erittäin hyvä läpileikkaus hänen urastaan. Olen ehkä joskus maininnut olevani jonkinasteinen Chaplin-fani, jo 7:llä luokalla pidin esitelmänkin herrasta luettuani hänen elämäkertansa kolmeen (+) kertaan. Minusta Chaplin on edelleen hieno mies. Niin.

Näyttelyn ja erityisesti museokaupan jälkeen kävelimme Tennarista lyhyen matkan Annankadun MaiThai-ravintolaan. En ole ennen syönyt thaimaalasita ruokaa, joten en ole ihan varma pitikö sen olla sellaista. Minusta se oli varsin suomalaistettua, mutta pidänkin enemmän naapurikuppilan nepalilaisesta. Ikävä kyllä sain kamalan päänsäryn jostakin ja se hieman ankeutti muuten mukavaa tapaamista.

Lopulta erosimme ja kolme meistä ehti vielä Akateemiseen ostamaan leffalippuja halvennuksesta. Ostin lisäksi pari kirjaa, vihdoinkin löysin hyllystä erään trilogian pari viimeistä osaa. Varsinkin kakkososa on ollut aina loppu, kun olen käynyt sitä etsimässä.

Erosimme Akateemisen ulkopuolella ja jatkoin leffakaverini kera kohti City-käytävää, hän jäi odottamaan ratikkaa Stockan katiskaovia vastapäätä. Siinä seistessämme juttelemassa viimeisiä juttujamme toinen meistä sanoi: "Katso tuota pyöräilijää ajamassa jalkakäytävällä!" ja samaan aikaan toinen sanoi: "Katso noita merisotilaita!".

Kumpi meistä sanoi viimeisen?

Loppuun piisi, jonka vihdoin vihdoin löysin jälleen!! Ainiin, ja Paimen saanee tänään uutta luettavaa.

Plaah

Tänään olen viettänyt sairaspäivää. Eilispäiväinen migreeni kääntyi illalla kuumeeksi. Minä olen sen verran viileä tyyppi, niin jo 37 astetta on ihan riittävästi kuumetta minulle ja sen yli menevät osaset saavat ihan veteläksi.

Vietin eilisillan sohvalla tuijottaen tabletista 'Golden hour'-sarjaa, joka löytyy juutuupista kymmenen minuutin pätkissä. Harvinaisen hyvä lääkärisarja (tietysti, kun RA on pääosassa), jota yllättäen tehtiin vain neljä osaa. Todella omituista. Varsinkin, kun samaan aikaan jotain tosi-tv-juttuja jatketaan vuodesta toiseen.

Huomenna on taas perjantai. Ehkä olen parempivointinen huomenna, tänään on ollut outo olo päässä.

Haastemies

Paimen lätkäisi haasteella, joka on nyt ollut monessa blogissa ihan lähiaikoina. 

 Säännöt:
 

1. Kerro keneltä sait haasteen 

No tuolta Oudolta

2. Ensimmäinen kuva on tärkein tai pieni kollaasi blogistasi 

Ensimmäinen kuva on työpaikan vanhasta printteristä, edelleen koen sen huvittavaksi

3. Haasta ne, jotka mainitset haasteessa  

Mun mielestä tosi kummallisesti sanottu, mutta en mä jaksa haastaa enää ketään kun kaikki on tän jo tehneet. Tai voisin mä haastaa Kosmiskan ja Laiskiksen.

Yleistä:

Milloin perustit blogisi? 

Syyskuun 2011 alussa

Mistä blogisi nimi tulee? 

No kunhan nyt ajattelin jotain rutista. 

Mikä on nimimerkin tarina? 

Kissamaista sen olla pitää ;) 

Arkisto:

Näytä joku vanhoista bannereistasi 

Ei mulla ole koskaan ollut banneria tässä blogissa. Taustakuva on San Franciscosta, mielestäni sumu meni kauniisti sillan ali (on siis ihan itse otettu paikan päällä).

Viimeisin kommentti joka sai sinut hymyilemään

Varmaan juuri se viimeisin kommentti. Kaikkihan ne ilahduttavat aina.

Muutama kuva sinusta vuosien varrelta 

noin 5-vuotiaana Temppeliaukion kirkon katolla isäni ja vanhimman veljen kanssa

Eka kertaa Havaijilla pari vuotta sitten

Epcotissa kesällä 2013

  

Postaus, mistä olet erityisen ylpeä 

Kyllä mä olen ihan joka postista ylpeä.

Postaus, joka oli kuukauden suosituin

Viime viikolta tämä.

Postaus, minkä haluat kaikkien näkevän 

Varmaankin aina se viimeisin.

Sekalaiset:

Oletko tehnyt teemaviikkoa?

En. Joskus viime vuoden alussa osallistuin jonkin aikaa Neon tarina päivässä-haasteeseen.

Onko sinulla yhteistyökumppaneita?

Mä olen vissiin tosi blondi, kun en ihan ymmärrä kysymystä. Jos tarkoitetaan sellaista ihmistä, jonka kanssa mulla olisi yhteinen blogi niin ei.

Oletko ikinä ollut blogitapahtumassa?

En, ellei yhtä kurssia lasketa. Siellä nimittäin käytimme ns. koulutusblogeja, joka on edelleen jossain esillä.

Tilastot:

Sivunkatselumääräsi tällä hetkellä? 

20 709

    

Päivän sivunkatselumääräsi tällä hetkellä? 

Tänään 31

Lukuluettelo:

Blogi, jonka postauksia odotat eniten?

Kaikki?

Blogi, joka on luettelon ensimmäinen ja viimeinen

Luen päivitysjärjestyksessä

Blogi, johon liityit lukijaksi viimeiseksi?

Ässää aloin lukea viimeksi 

Kuvia:

Näytä kolme tärkeää kuvaa blogistasi 

Tärkeää kuvaa?

Lapset. Tässä pienin edellissyksynä kipsin kera.

Helsinki. Minun kaupunkini. (Vaikka nyt asunkin Vantaalla.)

Kirjat.

Kissat. Kaikkialla.

Oho, tuli neljä. 

Siinäpä se. Haasteeseen tuli vastattua ihan työajalla. Ja migreenissä. Kunhan työkaveri ilmiintyy paikalle, kysyn jos voisin lähteä. Tuntuu vain pahenevan.

Päivän piisi vielä. Mitähän keksisi..

     

EDIT
Perinteiseen tapaan blogger tekee ihan mitä haluaa tekstin asettelulle. Pitäkööt tunkkinsa. 
 

   

Huh

Piti sanoa jotakin, mutten yhtään enää muista mitä se mahtoi olla.

Tänään aamulla pienimmällä oli koulussa lääkärintarkastus ja kerrankin sekä minä että mies menimme seuraksi. Kaikki oli hyvin ja tyyppi kasvaa kuin rikkaruoho, joten ei siinä sen ihmeempää. Hiukan lääkäri ihasteli pienimmän vesirokkoarpia, joista osa on varsin kunnioitettavan kokoisia. Kyllä niitä silloin olikin, muttei niin paljon kuin keskimmäisellä (jolla oli rokkorakkoja jopa nenän sisäpuolella).

Siinä koululla ollessamme kävimme myös vaihtamass amuutaman sanan pienimmän luokanvalvojan kanssa. Pidän hänestä kovasti, hän ei ole ollenkaan sellainen kuin syksyinen ope oli ja selkeästi pitää pienimmästä. Tuntuu kivalta, että pienin pääsi vaihtamaan luokkaa.

Työpäivästä tuli tavallista lyhyempi, sillä illalla oli vielä luento ja sekin oli oikein rattoisa. Juttelimme paljon, vihdoin kaikki alkavat viihtyä porukassa ja uskaltavat esittää mielipiteitään.

Jos jaksan, aion mennä huomenna aamusta uimaan. Toivon, että altaassa olisi väljempää jos ihmiset menisivät Keltaisten kassien lähteille. Saa nähdä.

Loppuun piisi, joka on soinut päässä koko alkuviikon. Esittäjänä yksi niitä naisia, joita oikeasti arvostan, ei ole ollut helppo elämä tuolla naisella.

Ilta, vihdoinkin

Vihdoinkin kotona! Oi, ihanaaa.

Älkää käsittäkö väärin, pidän työstäni kyllä ja pidän useimmista ihmisistäkin siellä. En vain aina jaksaisi työmatkaa. Vaikka se ei olekaan paha, näin pääkaupunkiseudulla.

Aamulla kävin uimassa. Kolmannen kierroksen alussa luulin hetken, että jalat kuoli, mutta onneksi vertyivät. Lihakset eivät siis krampanneet vaan jotenkin kuumottivat. Onneksi nyt päivän ajan kuitenkin ovat olleet ihan kunnolla. Hieroin pohkeita saunassa ja sekin varmaan auttoi.

Huomenna on pitkä päivä. Ensin aamulla on pienimmän lääkärintarkastus koululla, sieltä ravaan töihin ja illalla vielä luennolle. Saatan olla illalla hiukan väsy. Niin ja eilen luin siis ensin Saarikosken, sitten Märta Tikkasen ja vielä puolet Sonja O:sta (joka oli tylsä kuin mikä).

Meinasin vielä kirjoittaa kaksi lausetta Saleihin, mutta en tiedä jaksanko. Ehkä kaadun petiin vähän aiemmin kuin yleensä. Loppuu kaikille kissaihmisille tuttu kuvaus kakkaravista. Siltä se ainakin minusta vaikuttaa :D

Lavvantai

Eilen meni tuskassa. Joku pöpö iski, luultavasti sama joka on kiusaanut keskimmäistä koko viikon.

Torstai-iltana kävin keskimmäisen ja pienimmän kera katsomassa Kaupunginteatterin Tarzan-musikaalin ja täytyy sanoa, että se onnistui yllättämään iloisesti. Näyttelijät osasivat laulaa, äänet kestivät ja he olivat jopa erinomaisen uskottavia isoina apinoina. Erityisesti pidin isä-gorillasta ja Tarzanina meidän näytöksessä ollut Saska Pulkkinen oli syötävän söpö (surffarinvartaloineen). Hupaisaa oli, että kaikilla apinoilla + Tarzanilla oli samanlaiset Vibramin 5-finger-tossut, kuin miehellä ja isommilla pojilla ja jotka on erinomaisen mukavat jalassa (varsinkin jos niittää kaisloja järvestä).

Eilen tosiaan oli heikko olo, imuroidessa taloa mietin hetken pökertymistä mutta se meni ohitse. Illalla mittasin kuumeen, mutta olikin vain alilämpöä. Se on mulla ihan normaali ilmiö varsinkin jos yritän sairastua. Siinä kun muille nousee kuume, mulla laskee alle 36:n asteen. Oireet on samat.

Tänään olo on ollut parempi. Luin Tuntemattoman loppuun ja olen saanut toisesta sukasta kantapään valmiiksi. Luultavasti saan huomenna sukan valmiiksi ja pääsen lähettämään tuon parin jonnekin.

Huomenna aion selättää Saarikosken, siis kirjan. Luultavasti pitäisi lukea vielä tiistain luentoa varten Märta Tikkasen 'Vuosisadan rakkaustarina'kin. Jos vain jaksan.

Laitankin tähän Saarikosken kauneimman runon, siis minun mielestäni kauneimman. Tämä on se, johon aina palaan. Yllättäen se on juurikin tuossa tenttikirjassa :P

minä rakastan sinua
niinkuin vierasta maata
kallioita ja siltaa
niinkuin yksinäistä iltaa joka tuoksuu kirjoilta
minä kävelen sinua kohti maailmassa
ilmakehien alla
kahden valon välistä
minun ajatukseni joka on veistetty ja sinua

(Pentti Saarikosken kokoelmasta Mitä tapahtuu todella?)

 

 

Allaoleva piisi Tarzanista on soinut nyt pari päivää päässä.