Tyhy

Tänään vietimme Firman viimeistä tyhypäivää. Viimeistä siinä mielessä, että nyt uudistetun organisaation myötä tyhy-ryhmä loppuu tässä muodossaan emmekä vielä tiedä, millainen kokoonpano on syksyllä.

Olimme ensin keskenämme jossain ja meillä oli hupaisaa ohjelmaa ja lounaan jälkeen menimme Tapanilan Erälle harjoittelemaan eri lajeja. Olin valinnut kahvakuulan ja kyllähän siinä hiki irtosi. Hauskaakin se oli eikä mukavan näköinen ohjaaja mitenkään haitannut. Mikä haittasi minua aivan järjettömästi, oli se, että meitä oli ilmoittautunut 12 tähän lajiin, mutta vain minä ja kaksi kolleegaa ilmestyimme saliin. Minun mielestäni aivan törkeää käytöstä ja piittaamattomuutta toisen ihmisen työtä kohtaan. En pysty ymmärtämään tällaisia aikuisia ihmisiä. 

Se siitä. Loppuun hupaisa runo, joka jäi tänään mieleeni.

Ylistys pyllylle

Nyt kun kellut pyllysi pikku kellukkeilla
kaikkeutemme karikkoista merta
ja tunnet kuinka pylly pitää sinut pinnalla
ja estää vajoamasta läpi tuolin
pimeyteen joka allamme longottelee valtavaa kitaansa
ja lipoo keltaisia hampaitaan
nyt kun istut, ja tuo kaksoisturvatyyny
pehmentää törmäyksen terävimpiin mietteisiin
ja lauseista kaikkein karkeimpiin
pyllylläsi tunnet kuinka Luojan suunnittelu,
testit ja toteutus ovat tulleet täydeksi,
pyllyn täyteydeksi, pettämättömäksi toveriksi
joka seuraa minne menetkin
ja vaikka puhuisit ihmisten ja enkelten kielillä
mutta sinulla ei olisi pyllyä
olisit vain pikku pilleri planeettojen pallomeressä
sillä pitkämielinen ja lempeä on pylly,
ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei sopimattomasti käyttäydy
vaan kaikki se peittää, kaiken uskoo,
kaikki se toivoo ja kaiken kärsii,
ja niin kulkevat maailmanlopun horisonttiin
ne onnelliset, ihminen edellä
ja pylly perässä

 Ilpo Tiihonen Jumalan sumu (Wsoy 2009)

PS Meikäläisen reidet ja hartiat huutaa hoosiannaa. Ensikerran vuosikausiin fillaroin noin kauas kotoa ja lisäksi se Reiska siellä erällä.. huhhuh.

Kevättä kaupungissa

Aurinko ja kevät ovat saaneet ihmiset kaivautumaan koloistaan myös kaupungissa. Työmatkani viimesellä etapilla oli jos jonkinlaista viheltäjää tänään. Erään pariskunnan kohdalla hengitin epähuomiossa sisäänpäin, ei olisi pitänyt. Huhhuh.

Viime viikolla eräänä aamuna kuulin takaani kaameata huutoa 'Väistykää tyyt tyyt' ja etsin toki turvaa talon seinän vierestä. Nuori mies longboardin päällä siinä karjahteli  varoituksiaan, kaksi isoa koiraa veti häntä melkoista vauhtia Hesaria pitkin. Näytti aika metkalta kulkutavalta.

Kevääseen kuuluu myös tämänpäiväinen viimeinen kouluuntutustuminen. Nuorimmaisen kera vietimme rattoisan aamuhetken tulevalla ala-asteella, jossa isoveljetkin ovat viihtyneet (keskimmäinen vielä ensi talven).
Lapsi meni muiden lasten kera jonnekin ja minä jäin kuuntelemaan rehtoria toisten vanhempien kera. Löysin muutaman tutun äidinkin, joiden kera vaihdoimme kuulumisia.

Loppuun hieman jo melkein unohtamani yhtye.

Tosiväsy tiistai

Aamulla meinasin nukahtaa metroon. Sitä ei usein tapahdu, joten olen aika poikki ilmeisesti.

Naapurin setä kävi ottamassa esikoisesta passikuvan ammattivehkeillään, vaikkei olekaan ammattivalokuvaaja vaan vahtimestari eräässä tämän maan tunnetuimmista poliittisista laitoksista. Hyvin onnistui vaikka teini vähän nikotteli alkuun. Meillä on naapurin kanssa palvelus palveluksesta-suhde, joten mies kävi tsekkaamassa heidän kylpyhuoneremonttinsa sähkölaitteet.

Siinäpä ne tämän päivän kuumimmat uutiset. Jei. Kesää odotellessa.

Lapset

Joskus pohdin, ovatko nuo mukulat oikeasti puoliksi minun perimästäni aikaansaatuja.

Pienin oppi eilen kävelemään puujaloilla. Asia, mitä minä en ole koskaan hallinnut. Liian blondi olen.

Keskimmäinen saa helposti ystäviä ja menestyy koulussa, varsinkin englannissa. Minä olin ujo ja syrjäänvetäytyvä, mieluummin yritin sulautua seiniin.

Esikoinen veti fysiikan ja matematiikan kokeista kympit lukematta yhtään niihin, kuten yleensäkään. Minäkään en lukenut kokeisiin, muuten meni hyvin mutta kemiasta meinasi tulla nelonen. En vain oikeasti tajunnut sitä ollenkaan.

Ehkä pojasta polvi paranee :P Loppuun hieno cover-versio, komentaja Hatfield taisi palata Maahan tänään.

Äitienpäivä

Viimeinen päiväkoti-äitienpäivälahja saatu, melkein voisin sanoa onneksi. Vaikka ovathan ne hauskoja, lasten itsetekemät kapistukset mutta usein ne valitettavasti vain täyttävät laatikoita ja kaappeja. Nykyään kun tavaraa tulee joka tuutista, niin en oikein ole ihastunut näihin 'pakko'-lahjoihin. Pelkkä kortti riittäisi eikä sekään ole välttämätön, sydämestä sanottu onnittelu tai suukko on aina paras vaihtoehto.

Kävimme puutarhakaupassa hakemassa kesäkukat parvekelaatikoihin ja yhden syreenin sekä multaa. Istutimme kaikki  samantien, kerrankin ja laitoin pinaatin siemenet maahan. Saa nähdä mitä niistä tulee.
Äidiltäni sain raparperin taimen, veljeni toi sen ohikulkiessaan ja sai palkaksi mutakakkua.

Sellainen oli äitienpäivä täällä. Loppuun vielä yksi koko perhen suosikeista.

Tapaus

Hiljaisen elämäni tapauksiin kuuluu myös silloin tällöin ystävien ja kavereiden tapaamiset. Tänään tapasin viisi opiskeluaikaista luokkakaveriani. Meillä oli oikein hauskaa.

Kävimme Amos Andersonin taidemuseossa katsomassa Art Deco-näyttelyn, voin suositella. Se oli hyvä ja samaan hintaan sai katsoa myös Metsäretki-näyttelyn. Sen kiertoreitiltä saimme poimia nallet mukaan ja harjoitella moottorisahan käynnistämistä ja meillä oli erinomaisen hauskaa. Olemme kaikki jo siinä iässä, ettemme osaa enää hävetä käytöstämme. Museon oppaatkin nauroivat meille.

 Sitten menimme syömään Virgin Oiliin, jossa olen viimeksi käynyt sen ollessa BioBio. (Elokuva, jonka siellä näin, saattoi olla jopa Staying alive. En ole varma.) Mutta ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Seura oli mitä mainiointa ja naurumme saattoi olla hieman kovaäänistä. Ilo ilman viinaa on hauskempaa :)

Seuraavaksi ohjelmassa on nappien ompelua ja töllön tuijotusta. En aio kylläkään katsoa allaolevaa sarjaa, vaan jotain aivan muuta.

Perjantai

Nyt on kaikki ikkunat pesty. Siis sellaiset ns. näkyvät ikkunat, esmes autotallin ikkunoita en jaksa.

Sain myös yhden pipon neulottua. Alkoi olla jo viime hetket ennen neulomisen kesätaukoa. En nimittäin pysty neulomaan kesäisin, koska käpälät hikoaa niin helkkaristi. Siinä ei silmukka liiku mihinkään suuntaan, kun lanka on märkänä puikolla. Huomenna laitan pipon postiin (eräälle kääpiölle).

Huomenna tapaan opiskeluaikaisia luokkakavereita. Siihen liittyen allaoleva piisi.

Ikkunoista

Aloitin tänään alakerran ikkunoiden pesu-urakan. Makkarin ikkunat on nyt pesty. Ehkä haasteellisimmat siinä mielessä, että ikkunaa ei pysty avaamaan kokonaan elllei halua sängyn kastuvan. Mutta homma hoitui.

Kuuntelen nykyään kuunnelmia siivotessani ja silittäessäni. Mies väittää, että äkilliset naurunpurskahdukset välillä säikäyttävät. Pysyypähän varpaillaan :D