Keskiviikko viimeisine iltavuoroineen humahti ohi, enkä ehtinyt päivittää. Eilen taas melkein pyörryin töissä. Kirjaimellisesti, onneksi työkaveri osui paikalle ja kävi ostamassa naapurikioskista salmiakkia ensiavuksi. Tulin kotiin aiemmin kuin piti ja ostin kaupasta jättilastin salmiakkia, helpotti iltaa kohti.
Tänään meillä oli osaston lopettajaislounas ja sen jälkeen tapasin ystävän keskustassa, menimme katsomaan IronMan 3:sen elokuviin ja se oli todella hyvä. Robert Downey Jr on kehittynyt huomattavasti AllöMäkbiilin ajoista, luultavasti osittain syynä lienee huumeista irtipääsy ja perheen perustaminen.
Olin kuolla nauruun tämän videon vuoksi. Harvoin mainokset ovat näin hervottomia.
Tiistai on minulle huonoin viikonpäivä, ollut aina. Tänään kuitenkin päivä on sujunut suht hyvin, ilman suurempia ongelmia.
Ensin töissä lueskelin kustantajien kirjaläpysköitä ja Tammen lehdessä mainostettiin Sara la Fountainin uutta syksyllä ilmestyvää keittokirjaa. Repesin totaalisesti. Mainoslause kuuluu: 'Sara palaa keittiöön'.
(Yksi mielestäni parhaita vitsejä kautta aikojen on seuraava: Pyromaanin suosikkielokuva: Lassie palaa kotiin. Tiedän, olen ilceä ihminen.)
Kotona nauroin pitkästä aikaa niin, että hyvä kun pysyi housut kuivana. Mies nimittäin laittoi kissan olkapäilleen, mutta kissa ei tykännyt. Sillä on hiukan liian pitkät kynnet ja jäi sitten kiinni miehen päänahkaan. Herranjestas että nauroin. Mies jo kysyi, pitääkö elvyttää kun en enää pystynyt hengittämään.
Huh.. No nyt menen hetkeksi katsomaan jotain kehittävää elokuvaa. Työkaveri lainasi 'Atonement'-elokuvan, taidan aloittaa sillä. Ainakin kirja oli upea.
Loppuun 30 Sekkaa Marsista-poikien upea video 'Up in the air'. Tykkään :)
Viimeinen maanantain iltavuoro siis, ensi viikolla siirrymme kesäaikoihin täällä meidän pienessä laitoksessamme. Tai onhan tämä maailman suurin. Asioissa on useampia puolia.
Lauantaina en kirjoittanut, koska se ilta oli suoraan helvetistä. Pienin sai mut suututettua niin perusteellisesti, että itkin. Sitä ei tapahdu usein, itken kaikenlaisista muista syistä paitsi kivusta ja vihastuksesta.
Sunnuntaina en kirjoittanut, koska vietin neljä (4!) tuntia kirkolla enkä enää sen jälkeen jaksanut kuin silittää valtavan läjän vaatteita. Olimme siis esikoisen rippikoulun vanhempientapaamisessa, jossa myös infottiin vaelluksesta ja mitä siihen liittyy. Rippikoululaisemme sen sijaan vahti pikkuveljiään kotona sillä aikaa, kun me vietimme parisuhdeaikaa kirkossa ja jaarittelemassa papin yms muiden henkilöiden kera. Railakasta menoa.
Tänään aloitin päivän uimalla ja allas olikin tosi täynnä. Olisin kuvitellut, että mummot ja papat alkavat rapsuttaa pihojaan heti, kun se on mahdollista mutta sielläpä ne olivat uimahallilla. Koko talvena ei ole radat olleet yhtä täynnä.
Ettei ihan menisi valittamiseksi, niin olen katsonut 'North and south'-tv-sarjaa uudestaan. Voin sanoa, etten ole ihastunut Richard Armitageen, mutta Mr. Thornton on mies makuuni. Mikä ylpeys ja ulkokuoren säilyttäminen! Ja sitten.. Margaret tapahtuu. Voi.
Ainiin, olen koukkuuntunut Bondlock-ficceihin. Taisin ehkä mainitakin jo aiemmin. Tosin olen päässyt Hobitti-ficeissä jo nykyaika-versioihin. Joo... siis jooo... niih..
Päivän korvamato. Bondlockit saatte etsiä itse ;)
PS eräs tuttava kertoi saaneensa Makuunista Hobitti-julisteita ja ilmoitin olevani kovin kade. Hän vastasi ottaneensa niitä kolme, jotta minä saisin yhden. Maailmassa on vielä ihania ihmisiä. Kuten te kaikki :)
Aatami ja Eeva olivat juuri nussineet, kun Jumala tuli paikalle.
- Missä Eeva on, Jumala kysyi.
- Joella pesemässä pillua, vastasi Aatami.
- Voi vittu, se haju ei lähde kaloista ikinä, huokasi Jumala.
Sori, jos loukkaa jotakuta. Loppuun hiukan Princeä, koska en ikinä löydä juutuupista sitä yhtä piisiä häneltä, jonka tiedän olevan siellä. Blogger ei vain löydä.
Lupasin Marjaanalle pienen anekdootin sananmuunnoksista. Tällä alalla ne ovat jokseenkin suosittuja, ehkä kirjastolaiset vain ovat outoja ja leikkivät kielellä. (Tulipa kaksimielistä tästäkin.)
Aikoinaan edellisessä työpaikassani tehtiin remonttia eli palvelutiskit muutettiin hieman erilaisiksi ja koskapa se oli mahdollista, pidimme alakerran lukusalia auki asiakkaille. Muita palveluita ei ollut, paitsi palautuksia otimme vastaan. Niiden kanssa saimmekin sitten sählätä, sillä toki kuorma kulki meillekin päin. Alakerrassa sijaitsi myös kaunokirjallisuus ja niinpä kuormankärryjä tuli yläkerrasta aina kun kuorma oli purettu. Alakerta on siis kellarikerroksessa ja kuormalaituri maanpinnan tasolla.
Eräänä aamuna olimme juuri avanneet alakerran lehtisalin ja olin alakerrassa tiskillä päivystämässä, kun yläkerrasta kehoitettiin painamaan hissi alas kirjakärryineen. Meillä oli paha tapa huutaa hissikuiluun, sillä se kuului paremmin alatiskille kuin portaikon kautta (ja kukapa soittaisi moisesta asiasta puhelimella).
Työtoveri, katsomatta kelloa, karjahti
'Hilaa tissi!'
Asiakkaat hyppäsivät vajaan metrin ja katsoivat järkyttyneinä kohti hissiä, jonka luona painoin nappia kaksinkerroin naurusta. Huh, se oli hauskaa :D
Sananmuunnoksia meillä käytetään myös lehtien nimikkeinä. On paljon hauskempaa laittaa hyllyyn Kuukautisliitettä, Keskaria, Mullikkaa, Kikkelikelloa ja paria erilaista Kuivalehteä sun muita kuin niitä tavanomaisia.
Tässä postissa en puutu väärinluettuihin kirjannimiin. Päivän piisinä olkoon väärinkuultu Nightwish, johon en enää edes muista alkuperäisiä sanoja.
Ponnistin äsken jokapuolikuisen laskujenmaksun, voi kuinka nautin katsoessani senttien hupenevan tililtäni! NOT! Ilahtuisin jos ne sentit häviäisivät vyötäröltä. Nou kän duu. Pakko on maksaa.
Ponnistin tänään myös uimahallille. Ensi kertaa neljään viikkoon pääsin altaaseen ja olipa mukava veto. Piti hiukan varoa kinttua sen taannoisen kaatumisen vuoksi ja siksi aika jäi huonoksi, sain sivallettua kilometrin 32:een minuuttiin. Kaatumista edeltävällä viikolla tein henk.kohtaisen ennätykseni ikinä ja vetäisin saman matkan 30 minuuttiin, mutta ehkä se tästä vielä iloksi muuttuu.
Ponnistelin tänään, ettei tämä maanantai olisi edeltäjiensä kaltainen. En onnistunut telomaan itseäni, eli ponnistukset tuottivat tulosta.
Parhaillaan ponnistelen ollakseni kyynelehtimättä katsellessani kääpiötäni. Pelkään olevani kohta pehmustetussa pyöreässä huoneessa etsimässä nurkkia. Sitten voin tietysti lopettaa ponnisteluni ja uuvahtaa pahnoille.
Loppuun Ismon piisi, joka pulpahti mieleeni puhuessani laskujenmaksusta. Olkaatten hyvät.
En ole kovin jaksanut kirjoitella, kun ei ole mitään sen kummallisempaa sanottavaa. En tiedä, onko lukijoideni mielestä kovin kiinnostaa saada tietää, että kävin parina päivänä Stockan Keltaisten kassien invaasiossa (ostin kengät ja lankaa), purin yhden puolivalmiin neuleen ja aloitin saman mallin, mutta eri langasta (siitä juuri ostamastani), siivosin keittiötä eilen puolitoista tuntia.. ja katsoin illalla Hobittia ja nyt äsken kaikki videoblogit samasta leffasta.
Eilen illalla katsoimme Chaplinin 'Diktaattorin' koko perheen voimin ja se oli edelleen hauska ja ihana. En ehkä ole kertonut, mutta teini-ikäisenä olin kova Chaplinfani. Olen lukenut herran elämäkerran varmaan viidesti, pidin esitelmän hänestä yläasteella ja olen nähnyt kaikki elokuvat plus lyhytfilmit. Meillä on ne myös kotona, osa VHS-kasetteina, osa DVDllä ja osa serverillä. Niin, että puhutaanko vielä jotain pakkomielteistä. Meikä kun fanittaa, niin se on sitten täysillä tai ei mitään.
Voi, mite haluaisinkaan olla nyt Melbournessa, mutta enpä ole. Ja se siitä. Loppuun pari päivää kiusannut korvamato. En edes ollut DD-fani.
