Suhde

Minulla on eräs työtoveri, miespuolinen, jonka kanssa tulemme hyvin juttuun. Ihan vain ystävinä, todellakin. Käymme yhdessä pitsalla ja jutunjuurta löytyy pajonkin. Viihdymme yhdessä.

Tämän viikon kuluessa olen kuullut parista eri lähteestä puoli-vitsinä, että meillä olisi suhde. En tiedä, pitäisikö huolestua vai ei. Ehkä ei, ainakaan vielä, varsinkin kun juuri eilen tapasimme myös puolisoinemme ja lapsinemme. Valitettavasti tämä työtoverini ei kumminkaan kosketa minussa niitä hellempiä tunteita, lähinnä hän on työ-isoveljeni. Työ-pikkuveli minulla on ollut jo monta vuotta :)


Toisaalta taas olen kuullut huhuja eräästä vastaavasta työparista, että heidän suhteensa olisi kestänyt jo parikymmentä vuotta. Tiedä sitten, mikä on totuus.

Euroviisut

Ajattelinpa sanasen lausua viisuista, vaikken niitä aktiivisesti seuraakaan.

Lapsena viisut oli Tapahtuma isolla T:llä, niitä seurattiin tarkkaan esikarsinnoista aina finaaliin saakka. Muistan kuinka parhaan ystävän kanssa kiirehdimme kioskille hakemaan tyhjää kasettia, jotta saimme finalistit nauhoitettua talteen. Silloin radiosta tuli finaaleja seuranneena päivänä kaikki laulut, täydet live-esitykset ja ne oli saatava talteen.

Nykyään en juurikaan seuraa viisuja. Viimeiset taisivat olla Lordi-viisut, mutta silloinhan oli muitankin 'protesti'-kappaleita muista maista. Nyt ne ovat palautuneet samaksi puuroksi kuin aiemminkin.

Kuuntelin viikonloppuna suurimman osan viisuehdokkaista netitse. Islannin laulusta pidän, lähinnä Jónsin vuoksi. Muita en juuri erota toisistaan. Ja kuten Anonyymi kommentoija huomautti, Sigur Rósin Jónsi ja tämä euroviisu-Jónsi ovat eri ihmisiä.

Tyhy

Torstaina työpaikallani on ns. Tyhy-päivä eli työhyvinvointiamme huolletaan. Tosin ohjelma lupaili esittelyä ja keskustelua organisaationmuutoksesta, enkä oikein tiedä edistääkö moinen työhyvinvointia. Osa työpaikasta on sitä mieltä, että lähinnä se lisää pahoinvointia. Saa nähdä. Kumminkin uusi organisaatio olisi tarkoitus ottaa käyttöön vuodenvaihteessa. Narinoista huolimatta.

Iltapäivän jatkeeksi sai valita lähteekö yhden esimiehen johdolla tutustumaan museoihin vai meneekö Linnanmäelle. Arvatkaapa huviksenne, kumman valitsin? Pidän kyllä museoista, mutta kyllä vuoristorata aina museon hakkaa. Mennen tullen :P

Likainen tusina

Jälleen kerran matkin Nollavaimoa eli Nolliksen esimerkin mukaisesti noin 12 mielivaltaisesti valittua (minun mielestäni) ihanaa miestä :P

Jason Isaacs

Karl Urban

Ewan McGregor

Ioan Gruffudd

Ismo Alanko

Robert Downey Jr

Chris Pine

Chris Hemsworth

Jared Leto

Sean Connery

Daniel Craig

Harrison Ford

ja paholaisen tusinan tekee

Javier Bardem

(Oli muuten ihan helkkarin raskas homma miettiä nuin monta miestä.) Meinas tulla hiki.

Jumpattu

Olen niitä ihmisiä, joiden liikkuminen on pakon sanelema juttu. Jos en liiku, saan takuuvarman iskiaksen vasempaan koipeen, aina ristiselästä isovarpaaseen saakka. Koska kärsin siitä aiemmin suht kroonisena melkein 10 vuotta, yritän liikkua aina silloin tällöin.

Talviaikaan liikunta on helpompaa siinä mielessä, että työpaikallani kokoontuu liikuntaryhmiä, joihin voin osallistua samoin kuin muutkin ihmiset. Leimaan vain itseni ulos harrastushetken ajaksi. Viime syksynä tein syrjähypyn syväveden jumppaan, mutta se ei ollut ollenkaan mun juttu, joten kevätpuoleksi palasin takaisin pilatoimaan. Siinä on vain se huono puoli, että ryhmä loppuu jo huhtikuun alkupuolella.

Tänä keväänä olin aikeissa hankkia itselleni jonkin pilates-dvd:n Amazon-virran kautta, mutta jostain syystä silmäni osuivatkin iltapäivälehdessä Gwynethin kunto-ohjaajan nimeen ja tutkailin hänen jumppaohjelmiaan hetken. Sitten tilasin kolmen dvd:n paketin, joista tosin olen vasta yhtä levyä höylännyt koneessa. Mutta on kyllä tehokasta.

Vielä vatsa- ja koipiliikkeitä julmempi on käsivarsijumppa. Nyt se alkaa jo sujua melkein ilman poltetta, mutta alku oli silkkaa tuskaa. Kokeilkaapa.

Nollavaimon kysymykset

Koin olevani kyllin villi ja vapaa vailla huolia ja velvollisuuksia vastatakseni näihin Nolliksen kysymyksiin, vaikken ihan kohderyhmään kuulunutkaan.  

Minkä yhden... ottaisit mukaasi autiolle saarelle ja miksi ?

1. ...äänilevyn? Tää on vaikea. Tiukka valinta Yes-kokoelman ja Prince-kokoelman välillä saattaisi ratketa Yesin voittoon.. tai Princen.. ääh. Ehkäpä sittenkin Abba.

2. ...kirjan? Tähän kannattaisi tietysti valita kirja, jota ei ole lukenut koskaan erinäisistä syistä johtuen. Itse kumminkin taitaisin valita Robin Hobbin 'Liveship traders'-trilogian. Taruakaan ei jaksa aina lukea.

3. ...elokuvan? Tääkin on tosi vaikea.. ehkä Almodovarin 'Kaikki äidistäni', vaikka se onkin niin järkyttävä.

4. ...julkisuuden henkilön (käyttötarkoitus vapaa)? eeeh.. taas vaikea valinta Jason Isaacsin tai Karl Urbanin välillä. Jostain syystä arvelen, että Jasonin kanssa saattaisin jutella enemmän, Karlin kanssa voisi kaikki aika kulua vaikkapa halon hakkuuseen. Tai muuhun ruumilliseen harrastukseen. hm.

5. ...syötävän herkun? Salmiakkia. Kiitos.

6. ...juotavan herkun (vettä on saarella)? Tropicana appelsiinimehua, sitä missä on niitä hituja mukana.

7. ...harraste-asian? Ensiksi ajattelin, että lammas olisi kiva. Siitä olisi seuraa ja siitä saisi villaa, jonka kanssa voisi sitten leikkiä. Mutten kestäisi sitä määkynää. Enkä papanoita joka paikassa. Taitaisinpa ottaa kameran!

8. ...telkkarisarjan? Tietysti CSI.

9. ...pelin? Korttipakka on pop.

10. ...urheiluvälineen? Uimapuku?

11. ...minkä vaan? Riippumaton. En ole koskaan oppinut käyttämään sellaista, joten saarella sitä voisi varmaankin harjoitella rauhassa (.. tai Karlin ja Jasonin kanssa). Köh.

Unetus

Väsyttää. On väsyttänyt oikeastaan koko viikon. Eilen olin siinä vaiheessa väsymystä, jossa kaikki asiat naurattaa. Tänään olen siinä vaiheessa, kun alan suunnitella asiakkaiden murhaamista paperiviilloin.

Pienimmällä on silmätulehdus. Tai oli, ilmeisesti se onkin koivulle alkeerinen. Viimeiset silmälääkkeet laitoin eilen illalla ja yöllä oli tullut nenästä verta. Onneksi nuo osaavat jo toimia itsekin, pienin oli tuponnut nokkansa ja jatkanut unia.

Kylähullu

Saan varmaan kohta leiman otsaani. Kylähullun leiman siis.

Eilen hiihtäessäni työpaikkaa kohti edelläni käveli rouva yllään kaunis takki. Takki oli musta (yllättäen), mutta siinä oli iloisena piristyksenä erivärisiä palluroita helmassa siksak-kuviona ja hupun kärjessä oli myös pallura. Kommentoin rouvalle, että hänen takkinsa on todella kaunis ja hän mainitsi sen olevan myös erittäin mukavaa kangasta. Yleensä tuntemattomille kommentoiminen on riskipeliä: toinen saattaa hämmentyä pahastikin. Tämä rouva oli varmaan saanut takistaan kehuja ennenkin, hän oli jo konkari kommentoimaan takaisinkin :)

Tänään mainitsin työkaverille, että hänen jakkunsa on kaunis. Työkaveri onneksi oli samaa mieltä.

Isommat poikani halusivat eilen esitellä minulle erään musiikkivideon. Sanoin, että olipa kuin aikakoneeseen olisi astunut, muoti oli suoraan kahdeksankymmentäluvulta. Järcs.