Muotitietoinen

Eilen illalla lueskelin Indiedaysin muotiblogeja. Joo, oli tylsää niin... ei vaan ihan oikeasti aloin katsella pitäisikö minun siirtyä muodikkaampiin rytkyihin. Totesin, ettei tule kesää. Tai tulee tietysti, muttei minun ja muodin suhteen. Kaiken sen lukemisen jäljiltä taisin löytää yhden paidan, jota voisin käydä vilkaisemassa GinaTricot'ssa (vai mikä piru se onkaan).

Ystäväni mukaan on ehdottomasti mentävä Forumin GT:een, sillä siellä on pukuhuoneiden odotustilassa kaareva peili. Eli yhdellä vilkaisulla häviää about 15 kiloa. Se on varmaankin nähtävä sitten..

Niin ja syy tälle epätoivoiselle muodistautumiselle on tietysti kouluni 50-vuotisjuhlat, joihin olen ilmeisesti osallistumassa. Kaikeen sitä lupautuu. Voi itkut.

Hyönteinen

Käväisin tänään Keltaisten kassien alkulähtellä, tosin sivupisteessä. Siinä kiirehtiessäni työpaikkaa kohti liikennöivään julkiseen kulkuneuvoon vastaani käveli pienikokoinen hyönteinen. Nainen, olettaisin siis.

Tällä naisella oli koko vartalon ja pään peittävä niqab ja suuret aurinkolasit, jotka saivat pään muistuttamaan hyönteistä. Nykyinen aurinkolasimuoti muuttaa kenet tahansa kärpäseksi, mutta vielä se mustan kankaan paljous.. Huhhuh.

Viime viikolla luin Katja Ketun kolumnin, jossa hän herättelee keskustelua eri kulttuurien naisten valinnoista. Olen aikalailla samaa mieltä hänen kanssaan, vaikken kaikkea allekirjoitakaan.

Malesian reissulla pienin pojista kutsui burkharouvia Möröiksi, siltähän he hieman näyttävät.

Kylpyamme

Pidän kylpyammeista. Pidän kylpemisestä. Aikoinaan oli ihanaa pitkän rakennuksella vietetyn päivän jälkeen upottautua kuumaan vaahtokylpyyn vanhassa kodissa. Teimme kyllä uuteen kotiin tilan kylpyammeelle, mutta valitettavasti yksi kylpy vetäisi koko kuumavesivarantomme tyhjäksi kerralla. Se siitä. En enää kylve, paitsi matkoilla.

Eilen kävin työpaikan kellarissa hakemassa printterintäytettä ja siellä, tyhjässä käytävässä oli hurmaava kylpyamme kauniine tassuineen.

Päästäinen

Olipa hyvä, että vanhukset tulivat syömään eilen ja meille jäi kaksi päivää toipua vierailusta. Toipua siksi, että miehen isä oli aivan mahdoton ja täysin sekaisin, ehkä lääkkeiden (tai niiden puutteen tms) vuoksi ja äitini taas on niin vanha, että sekoilee ihan iän takia. Tuntui, kuin meillä olisi ollut kaksi alle 3-vuotiasta vieraana koko päivän.

Onneksi tänään on ollut erinomainen lepopäivä. Söimme runsaan loumiaisen kahdentoista aikoihin ja sen jälkeen olemme tuhonneet noin kilon suklaamunia (kiitos vain appiukolle). Kukaan ei halunnut ruokaa, joten söimme muutaman voileivän nyt illalla kahvin kera. Muuten olenkin lähinnä lukenut fanfictionia, pessyt pyykkiä, siivonnut kahden nuoremman pojan vaatekaapit ja etsinyt sopivaa neuleohjetta.

Kaiken huipuksi saa olla vielä huomenna kotona. Oi ihanaa :)

Lopuksi pieni fanfiction-video.

Jessica Rabbit

Muistatteko tuon takavuosien animaatiotekniikan ihmeen? Jessica oli niin sexy, että sekä ihmiset että piirretyt himoitsivat häntä.

Ostin itselleni netitse Victoria's Secret-nimisestä vaatehtimosta uimapuvun yläosan. Tiesin, että sen etumus oli topattu, mutta oli niin halpa että oli pakko tilata. No, asu saapui ja minä sitten kokeilin sitä. Oma rintamus on sen verta hyvin varustettu, että lopputulos oli hyvinkin jessicarabbit-mainen. Siis ne toppaukset oli aivan järkyttävät!! Ikinämissäänmilloinkaan en olisi voinut niitä julkisesti laittaa ylleni!

Eilen sitten otin sakset käpälään ja leikkasin moiset turhakkeet pois. Harmillisesti onnistuin tietysti tekemään yhden reiän, mutta onneksi sen saa helposti korjattua. Oikeasti ne toppingit oli keskeltä varmaan yli kaksi senttimetriä paksut. Jessus :D

TV-sarjoja

Kiitos vain Nollikselle, mutta pitää sananen sanoa tv-sarjoista.

Viime aikoina olen katsonut Ylen Areenalta sekä Game of Thronesin että Boardwalk Empiren, niitä on mukava tuijotella samalla kun neuloo. Siis päivisin. Iltaisin olen katsellut DVD:ltä tv-sarjoja, pari jaksoa ehtii ennen sammumista suht kivasti tikutella.

Viime vuosi meni jokseenkin kokonaan ER:n eli Teho-osaston pauloissa. 15 kautta kesti lomien yms muiden juttujen vuoksi tammikuusta joulukuun loppuun. Nyt olen katsonut Case histories-sarjan (ostin sen ihan vain Jasonin vuoksi) ja eilen illalla aloitin Gilmoren tytöt. En aikoinaan ehtinyt sitä seurata suorina lähetyksinä rakentamisen ja muun pikkuhomman vuoksi.

Mitään tositv-sarjoja en jaksa. Maanantaiaamuan metroasemalla Viidakon tähteitä tuijottaessani totesin, etten tunnistanut naikkosista kuin Nykäsen vaimokeen. Muut olivat kummallisen muivisen oloisia barbeja.

Ankeuttajat

Tiedättehän ankeuttajat Harry Pottereista? Ne liehuvat kammotukset, jotka imevät ihmisten elämänilon ja hyvät muistot.

Keskuudessamme elää yllättävän paljon ankeuttajia. Varsinkin julkisissa liikennevälineissä heitä tapaa todella paljon, mikä osaltaan varmaankin vaikuttaa matkustusmukavuuteen. Ankeuttajia esiintyy myös työpaikoilla. Eräässä aiemmassa työpaikassani ankeuttaja ei sanonut koskaan esim. huomenta tai hei oma-aloitteisesti. Ei hän kyllä muutenkaan puhunut mitään.

Ihmettelen, missä ankeuttajia kasvaa? Onko olemassa ankeuttaja-perheitä vai onko se piilevä geeni, joka tulee esiin joka toisessa sukupolvessa?

Uskon, että meillä kaikilla on omat ankeuttaja-hetkemme, mutta olisi aika raskasta olla jatkuvasti ankeuttaja-moodissa. Onneksi ei tarvitse. Lopuksi vielä suosikkihahmoni Harry Potterista, minulla on hänet myös action-figuurina :)

Metsästys

Kyllä ei voi kuin ihailla noita Trumpin poikia. Vaikuttavat samanlaisilta järjen jättiläisltä kuin isänsä, jonka älykkyyden määrä tullee ilmi ex-vaimon kauneusleikkausten määrästä.

Siis ihan oikeasti kuka ihminen syö leopardinlihaa? Tai norsunhäntää? No toki paikalliset varmasti söisivät, mutta en vain voi ymmärtää miten nuo pojat on saaneet luvan metsästää esim. juuri norsuja.

Niinno.. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Toivottavasti perivät isä-Trumpin tupeen.