Olipa hyvä, että vanhukset tulivat syömään eilen ja meille jäi kaksi päivää toipua vierailusta. Toipua siksi, että miehen isä oli aivan mahdoton ja täysin sekaisin, ehkä lääkkeiden (tai niiden puutteen tms) vuoksi ja äitini taas on niin vanha, että sekoilee ihan iän takia. Tuntui, kuin meillä olisi ollut kaksi alle 3-vuotiasta vieraana koko päivän.
Onneksi tänään on ollut erinomainen lepopäivä. Söimme runsaan loumiaisen kahdentoista aikoihin ja sen jälkeen olemme tuhonneet noin kilon suklaamunia (kiitos vain appiukolle). Kukaan ei halunnut ruokaa, joten söimme muutaman voileivän nyt illalla kahvin kera. Muuten olenkin lähinnä lukenut fanfictionia, pessyt pyykkiä, siivonnut kahden nuoremman pojan vaatekaapit ja etsinyt sopivaa neuleohjetta.
Kaiken huipuksi saa olla vielä huomenna kotona. Oi ihanaa :)
Muistatteko tuon takavuosien animaatiotekniikan ihmeen? Jessica oli niin sexy, että sekä ihmiset että piirretyt himoitsivat häntä.
Ostin itselleni netitse Victoria's Secret-nimisestä vaatehtimosta uimapuvun yläosan. Tiesin, että sen etumus oli topattu, mutta oli niin halpa että oli pakko tilata. No, asu saapui ja minä sitten kokeilin sitä. Oma rintamus on sen verta hyvin varustettu, että lopputulos oli hyvinkin jessicarabbit-mainen. Siis ne toppaukset oli aivan järkyttävät!! Ikinämissäänmilloinkaan en olisi voinut niitä julkisesti laittaa ylleni!
Eilen sitten otin sakset käpälään ja leikkasin moiset turhakkeet pois. Harmillisesti onnistuin tietysti tekemään yhden reiän, mutta onneksi sen saa helposti korjattua. Oikeasti ne toppingit oli keskeltä varmaan yli kaksi senttimetriä paksut. Jessus :D
Kiitos vain Nollikselle, mutta pitää sananen sanoa tv-sarjoista.
Viime aikoina olen katsonut Ylen Areenalta sekä Game of Thronesin että Boardwalk Empiren, niitä on mukava tuijotella samalla kun neuloo. Siis päivisin. Iltaisin olen katsellut DVD:ltä tv-sarjoja, pari jaksoa ehtii ennen sammumista suht kivasti tikutella.
Viime vuosi meni jokseenkin kokonaan ER:n eli Teho-osaston pauloissa. 15 kautta kesti lomien yms muiden juttujen vuoksi tammikuusta joulukuun loppuun. Nyt olen katsonut Case histories-sarjan (ostin sen ihan vain Jasonin vuoksi) ja eilen illalla aloitin Gilmoren tytöt. En aikoinaan ehtinyt sitä seurata suorina lähetyksinä rakentamisen ja muun pikkuhomman vuoksi.
Mitään tositv-sarjoja en jaksa. Maanantaiaamuan metroasemalla Viidakon tähteitä tuijottaessani totesin, etten tunnistanut naikkosista kuin Nykäsen vaimokeen. Muut olivat kummallisen muivisen oloisia barbeja.
Tiedättehän ankeuttajat Harry Pottereista? Ne liehuvat kammotukset, jotka imevät ihmisten elämänilon ja hyvät muistot.
Keskuudessamme elää yllättävän paljon ankeuttajia. Varsinkin julkisissa liikennevälineissä heitä tapaa todella paljon, mikä osaltaan varmaankin vaikuttaa matkustusmukavuuteen. Ankeuttajia esiintyy myös työpaikoilla. Eräässä aiemmassa työpaikassani ankeuttaja ei sanonut koskaan esim. huomenta tai hei oma-aloitteisesti. Ei hän kyllä muutenkaan puhunut mitään.
Ihmettelen, missä ankeuttajia kasvaa? Onko olemassa ankeuttaja-perheitä vai onko se piilevä geeni, joka tulee esiin joka toisessa sukupolvessa?
Uskon, että meillä kaikilla on omat ankeuttaja-hetkemme, mutta olisi aika raskasta olla jatkuvasti ankeuttaja-moodissa. Onneksi ei tarvitse. Lopuksi vielä suosikkihahmoni Harry Potterista, minulla on hänet myös action-figuurina :)
Kyllä ei voi kuin ihailla noita Trumpin poikia. Vaikuttavat samanlaisilta järjen jättiläisltä kuin isänsä, jonka älykkyyden määrä tullee ilmi ex-vaimon kauneusleikkausten määrästä.
Siis ihan oikeasti kuka ihminen syö leopardinlihaa? Tai norsunhäntää? No toki paikalliset varmasti söisivät, mutta en vain voi ymmärtää miten nuo pojat on saaneet luvan metsästää esim. juuri norsuja.
Niinno.. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Toivottavasti perivät isä-Trumpin tupeen.
Tai kotimatka oikeastaan, suoraan sieltä pahimmasta päästä. Vihaan ylipäätään klo neljän tunkemisruuhkaa ja pyrin lähtemään joko ennen tai jälkeen sopivasti, jotta pahimmat massat eivät olisi liikkeellä samaan aikaan kanssani.
Itiksestä käytävän toiselle puolelle loosiin istahti perhe. Isä, äiti ja poika. Eipä siinä muuten mitään, muta sillä pienimmällä torvella oli joku saakelin torvi mukana. Ensin luulin sen olevan jokin huuliharppu, mutta sivusilmällä vilkaistessani tajusin kyseessä olevan leikki-trumpetin. Sitähän piti sitten puhallella. Vanhemmat iloisesti hymyillen ja jutellen kannustivat lastaan terrorisoimaan koko vaunua.Oli vähällä, etten kietonut koko torvea sen penskan kaulaan. Räyh!
Päästyäni ulos metrosta yritän päästä mahdollisimman pian myös kotiinpäin liikutellen jalkojani vuorotahtiin. Niin tänäänkin. Ikävä kyllä laituri oli täynnä ihmisiä, jotka eivät liiku!! Riittävän nopeasti siis. Luulisi, että suomalaisten liikuntainnostus näkyisi myös muualla, mutta ei! Jalkoja laahataan ja seistään rullaportaiden päässä ihmettelemässä, että minnekäs sitä oltiinkaan laahustamassa.
Jos ihmettelette kaupunkiin päin mennessänne, miksi joku nousee Kalasatamassa odottamaan Sörkassa ovien avautumista, niin se olen minä!! AAARGH!!
Pakko päästä parturiin ensi viikolla, tukka on kasvanut ihan ulos mallista enkä kestä! kun se roikkuu ties missä ja on ruma. Kuin kananpee. Ei siis kanapee, joka on ihan eri juttu.
Katselin parturini ikkunaa joka päivä töihinmennessä ja sieltä tullessa. Parturi taisi olla lomalla hänkin. Se hänelle myös sallittaneen :) Ikkunassa oli lappu: 'Äijät, sille en voi mitään jos naama on v**un ruma, mutta partaakin voi hoitaa'. Asiaa :D
Aina välillä tapaan kadulla tai metrossa outoja ihmisiä. En tarkoita nyt niitä tavallisia outoja eli jokapäivisä hulluja tai juoppoja, vaan näitä 'tuttu leffasta/tv:stä'-sarjaan kuuluvia. Pari vuotta sitten Éomer istahti metrossa vastapäätä, tosin hänellä oli silmälasit, mutta äsken kävellessäni Hesaria pitkin metrolle vastaani saapasteli itse Kapteeni Teague Piratesista!
Oikeasti; oli kolmikolkka-hattukin ja kaikki! Jösses!