torstai 15. marraskuuta 2018

Ti-ti-dii

Kiirettä on taas pidellyt. Alkuviikko sujahti ohitse työn ja pilateksen merkeissä, mutta eilen työ-ystävä tuli hakemaan minut töistä neljän korvilla ja kävimme kahvilla lähikahvilassa palkkapäivän kunniaksi.


Eilen meillä oli myös töissä tapaaminen Kaupunginkirjaston ja muutaman muun saman alan toimijan kanssa ja oli oikein mukava tuokio. Eräs ihminen kertoi olevansa sisäilmaongelmainen, kun muut lähtivät katsomaan kirjavarastoamme ja jäin hänen kanssaan tutkailemaan muita paikkoja. Hän ihmetteli, kuinka pystyn edes olemaan töissä, kun hän sai jonkinasteiset oireet meillä. Sikäli kiva, että joku muukin saa oireet, niin tiedän olevani 'oikeasti' sairas.

Tänä aamuna olin laittamassa pientä villahaalaria pakettiin, kun huomasin toisen kainalosauman olevan ompelematta. Pikaisesti vetäisin sen kiinni Siriuksen osallistuessa hommaan istumalla vaatteen päällä ja puskemalla joka vedolla kättä. Nyt haalari on jo matkalla Keski-Suomeen pienelle tähtipojalle, jonka sydänongelmat ovat helpottamassa.

Olen neulonut itselleni silkkilankojen jämistä lapaset ja katsellut samalla Turhuuden turuilla-tv-sarjaa Areenasta. Itse kirjaa en ole koskaan jaksanut lukea, mutta kesällä luin romaanin 'Another heartbeat in the house', jonka päähenkilö on ikäänkuin ollut mallina Turhuuden Turuilla-kirjan naisloiselle, siis fiktiivisesti. Kukaanhan ei varmaan tiedä, mistä Thackeray sai romaaninsa idean.

Huomenna aloitan aamun käymällä Siriuksen kanssa sen vuositarkastuksessa ja sitten lähden kokoukseen Teollisuuskadun liepeille, josta aion mennä elokuviin pienimmän kanssa. On hyvä, että teen tätä nelipäiväistä viikkoa, niin ehdin hoitaa asioitakin ;)





6 kommenttia:

  1. Aah, en kestä noita sun kakkukuvia! Vielä 3 viikkoa herkkulakkoa jäljellä...

    VastaaPoista
  2. Mäkin olen tänään saanut vaikka mitä aikaiseksi - neljän päivän työviikon ansiota.

    Rentouttavaa viikovaihdetta ja vuositarkastetulle katille terveinen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, terveiset välitettu :D

      Mä leivoin kaurakeksejä ja tein RockyRoad-suklaata..

      Poista
  3. Minä olen yllättänyt itseni haaveilemasta nelipäiväisestä työviikosta. Ehtisin panostamaan vähän enemmän kotiin, perheeseen ja itseenikin. Työnantaja ei välttämättä ole lainkaan suostuvainen moiseen järjestelyyn ja omalta kannalta riskinä on se, että joudun kuitenkin tekemään kaikki samat hommat, mutta pienemmällä palkalla. Tai ainakin ottamaan vastaan kiukun siitä, että jotain on hoidettu kevyemmällä kädellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä teen sitä sisäilma-altistuksen vuoksi. Vaikuttaa kyllä palkkaan ja tulevaisuudessa eläkkeeseen, mutta ei vaan pysty lämmityskaudella tekemään täyttä työaikaa.

      Poista

Jätähän puumerkkisi, kun tänne asti luit :)