Huomenna minä ja pienin lähdemme työ-ystäväni kanssa Lontooseen katsomaan, miten työ-ystävän tytär on asettunut suurkaupunkiin.
Talo jää melko tyhjilleen, keskiviikkoaamuna keskimmäinen lähtee Lappiin vaellusrippiksen isoseksi ja mies jää yksinään kotimieheksi. Työt haittaavat ikävästi.
Tulemme perjantai-iltana takaisin ja lauantaina lähdemme mökille, minä ja pienin.
Olen tällä viikolla käynyt kolmena peräkkäisenä päivänä keskustassa oltuani ensin loman alkupuolen melko erakoituneena.
Keskiviikkona kävimme pienin, minä ja mies katsomassa Itse ilkimys 3:sen, joka oli oikein hauska. Minionit vie edelleen pisteet kotiin, mutta oli se muutenkin hupaisa. Kasarihittejä riitti myös, koska pahis oli juuttunut 80-luvulle olkatoppauksineen ja takatukkineen :)
Torstaina kävin kampaajalla aamupäivällä ja kun tulin kotiin puoliltapäivin, ihme kyllä jopa keskimmäinen oli jo noussut ylös. Kampaajalle oli pakko mennä, että sain kuontalon Lontoo-malliin. Eihän sitä kehtaa mennä ulkomaille asti, jos on tukka huonosti.
Illalla kotona katsoin Richardin uusimman leffan Pilgrimagen, joka oli ihan hyvä.. Tom Holland oli erinomainen, tarina oli ennalta-arvattava mutta kuvaus kaunista. Niin että joo.
Tänään kävin kahden ystäväni kanssa katsomassa BabyDriver-leffan ja voi, että se oli hieno. Olen tykännyt aina Edgar Wrightin leffoista, esmes Cornetto-trilogia on ihan mahtava ja kuten sen ekassa osassa Shaun of the deadissä niin myös tässä oli musiikkia käytetty kerronnan välineenä. Musiikki on päävälineenä tässä, hyvin tärkeä sekä tarinallisesti että koreografian kuljettajana (esim yhdessä ammuskelukohtauksessa). Tykkäsin siis tosi paljon.
Asia, josta en ole tykännyt, on Chester Bennigtonin kuolema. Ihan oikeasti kyllä itku pääsi eilen illalla. On surullista, että ihminen on niin masentunut, ettei näe muuta ulospääsytietä kuin oman käden ja kun ajattelee, että hänelläkin olisi ollut mahdollisuus saada ammattitaitoista apua hinnasta riippumatta. Niin turha kuolema.
Siis ihan aikuisten oikeasti? Vessapaperirunous vain paranee, verenpaineet nousee joka vessareissulla ihan uusiin ulottuvuuksiin. Ne on varmaan kuolleet nauruun siellä paperitehtaalla eikä laadunvalvonnassa ole kiinnitetty huomiota teksteihin.
Kerrankin pääsin tyhjälle lomakkeelle nopeasti, ei tarvinnut odotella minuutteja.
Olen edelleen lomalla, pää on ihan viikkopöllö ja kuuntelen musaa. Siinäpä se oikeastaan.
Esikoinen oli lomalla viikonlopun, keskimmäinen tuli vihdoin eilen kotiin partioleiriltä ja miehellä alkoi työt tänään.
Säät on olleet aika huonot, mutta olen saanut värin pidettyä nahassa istumalla ulkona lukemassa kun se on ollut mahdollista (ilman vaaraa jäätymisestä pystyyn).
Olen niin lomalla, että olen melkeinpä viikkopöllö. Maanantaina keskimmäinen lähti partioleirille Helsingin edustan saareen ja viipyy siellä koko viikon. Nyt siis olemme kolmisin kotona minä, mies ja pienin.
Parveke alkaa olla laseja vaille valmis. Kävimme tänään Ikeassa ostamassa parvekekalusteet ja kahdessa rautakaupassa tiedustelemassa led-puuta, jollaisen haluan. Niitä tosin kuulemma tulee vasta syksyllä, kun joulumyynti alkaa... :D
Piti vielä käydä lopuksi hakemassa maitoa, mutta sen lisäksi tuli mm. kolme pussia salmiakkia allekirjoittaneelle. Ihan liikaa ihmisiä liikenteessä, kun olen ollut hyvää vauhtia erakoitumassa. Tulin oikeasti aika kiukkuiseksi, sentään löysin mini-pilatespallon jollaista olen kaivannut.
Perjantaina alokas tulee lomalle. Pitänee ehkä keksiä jotain ruokiakin, nyt olemme eläneet lähinnä leivällä koska ei ole ollut nälkä.
Eilen vietimme keskimmäisen 16-vuotissynttäriä eli päivänsankarin toiveesta tein pellillisen mustikkapiirakkaa. Yöksi hän lähti ystävänsä luo ja palautui tänä aamuna. Itse katselin illalla hupaisan elokuvan The Losers itsekseni.
Tässä myös yksi kuva Poppiuksestamme, joka vihdoin kukkii. Tuoksu on huumaava.
Olimme siinä käsityksessä, että Santahaminan vierailupäivä olisi ollut huomenna (esikoinen ei koskaan korjannut miehen käsitystä) ja mies jatkoi parvekkeen kimpussa, kunnes esikoinen soitteli, missä olemme. Onneksi olemme nopeasti liikkellepääsevää sorttia ja puoli tuntia soiton jälkeen olimmekin jo Santiksessa alokkaan luona.
Siellä kävimme tsekkaamassa tuvan ja kalustoesittelyssä (aseita) sekä Perinnetalossa. Ase-esittelystä oli pakko mennä ulos odottelemaan, koska alkoi käydä henkeen ja museossa tarvitsinkin jo avaavan lääkkeen.
Mannerheimin auto
Saimme myös lounaan sekä omakustanteiset kahvit Sotkussa, mies osti myös lankkia pari putkiloa. Esikoinen vaikutti ihan tyytyväiseltä oloonsa ja tullee viikon päästä ensimmäiselle lomalle.
Kävimme tiistaina ystävän luona kahvilla, nuorimmainen ja minä. Nuorempi kissa kaipasi leikittämistä ja sitä saikin runsain mitoin, pienin onnellisena leikki sen kanssa samalla kun minä ja ystävä joimme kahvia ja juttelimme tulevasta Lontoon matkasta.
Tänään kävimme saman ystävän ja hänen tyttärensä kanssa (+ nuorin) katsomassa uuden Hämis-leffan ja voi että se oli hyvä! Niin hauska ja vitsikäs :) Lisäksi Michael Keatonin esittämä pahis oli aika inhimillinen loppujen lopuksi ja toisaalta tuli pieni muistuma herran Birdman-elokuvaan.
Tänään olen pohdiskellut mm. sellaista asiaa, että nykyään näyttelijät joutuvat treenaamaan kuin kilpaurheilijat. Tämäkin nuori mies on treenannut kaksi vuotta Hämishyppyjä yms. Vaikka hänellä onkin tanssijatausta, en silti usko sen olevan aina helppoa. Myös suomalaisnäyttelijät ovat aina Turkan päivistä lähtien ihan erilaisia kuin aiemmat näyttelijäpolvet ja ilmeisesti myös terveemmät elämäntavat ovat pop. Aika vähän (minusta) näkee enää otsikoita, että joku näyttelijä tai artisti olisi heilunut kännissä pitkin baareja tappelemassa, toista oli Kaurismäkien Helsingin-aikoina :P Kirjailijat lienevät edelleen oma lukunsa :D
Tästä tulikin taas mieleeni Richardin uusin elokuva, jota odottelen saapuvaksi postilaatikkoon hetkenä minä hyvänsä. Siinä esiintyy myös tämä Hämiksen näyttelijä Tom Holland ja Richard varoitti jo twitterissä, että leffa voi olla aika raaka. Mielenkiinnolla siis odotan.
Huvitukseksi laitan Tom Hollandin LipSync-kilpailuesityksen. Voisi sanoa, että tykkään ja arvostan :)
Olen tänään katsonut melkoisen määrän näitä LipSync-pätkiä, hauskojahan ne ovat mutta kyllä tämä on ehkä paras tähän asti. Ihan omassa lajissaan.
Sinne se lähti, esikoinen. Talo tuntuu hiljaisemmalta, mikä on jotenkin metkaa, kun onhan se nyt ollut ennenkin poissa kotoa. Mutta toisaalta tämä on lopullisen irtautumisen kenraaliharjoitus.
Eilen hautasimme vihdoin Sysikin uurnan ja kissanlelut pihalle, raparperin viereen. Pienin laittoi vielä kukkivan kissanmintun oksan kummun eteen. En löytänyt kaulapantaa mistään, mikä oli vähän harmi.
Iltapäivällä esikoisen kummitäti tuli poikansa kanssa meille syömään. Oli ihan mukava nähdä pitkästä aikaa, mutta emme vain kovin jaksa 6-vuotiasta pikkupomoa. Tottakai on luonnollista, kun on vain toinen vanhempi, niin rajojen asettaminen on erilaista plus lisäksi tämä esikoisen kummitäti on luonteeltaan hyvinkin pitkähermoinen. Joka tapauksessa kestimme urheasti :P
Olin leiponut Key Lime-piiraan ja marenkeja kahvin kera ja sen jälkeen esikoinen lähti vielä Linnanmäelle ystäviensä kanssa, he kaikki aloittavat armeijan tänään (yksi jopa samassa komppaniassa esikoisen kanssa).
Pelasimme melkein koko pelin rommia, kunnes seurueen nuorimmaisen elokuva loppui ja hän väsähti. Loppupeli meni vähän keturoilleen siksi ja piti lopettaa ennen finaalierää. Lisäksi olemme kaikki sen verran introvertteja, että väsymme kovaäänisestä keskustelusta aika nopeasti, joten ehkä oli ihan hyväkin lopettaa siihen.
Tänä aamuna skannasin esikoiselle rokotustodistuksen mukaan ja leikkasin herran hiukset. Ihan hyvin onnistui mielestäni, vaikka ilme onkin vähän vakava. Hyvästellessä sanoin, että en soittele perään ja mies sanoi, että laittaa viestiä jos tarttee jotain ja tuomme sitten ensi sunnuntaina perhepäivään.
Alokas ajoi itse Santahaminaan portille ja mies sanoi, että siellä olikin melkoinen ruuhka sekä lisäksi äitejä plus muita sukulaisia aikamoinen lössi. Onneksi en ollut edes aikonut lähteä mukaan.
En tiedä, menemmekö valatilaisuuteen ollenkaan. Se on elokuussa Porvoossa ja ensimmäisen työviikkoni perjantaina, joten joutuisin heti olemaan poissa. Lisäksi Porvooseen mahtuu aika rajallinen määrä ihmisiä. Mietimme asiaa.
Nyt olemme sitten nelisin viikon verran ennen kuin keskimmäinen lähtee partioleirille Helsingin edustan saareen. Olimme ensin puhuneet miehen kanssa, että voisimme mennä sitten kolmisin Tukholmaan mutta miehen laiva-painajaisten takia olemmekin pohtineet Köpistä. No, sitäkin ehtii vielä miettiä.
Olen ihmetellyt pari päivää yhtä sepelkyyhkystä (=tappajakyyhky) touhuilemassa naapurin pihalla, tuossa meidän pyykkinarujen lähellä. Eilen tajusin, että se perkele yrittää tehdä pesää naapurin luumupuuhun. Yhdet harakatkin kävivät jo sitä valistamassa paikan huonoudesta. Naapurit ovat mökillään Huitsinnevadassa, joten häätö jäi meille.
Eilen mies kävi huiskaisemassa pesäntekeleen maahan kepillä ja kasteli pulun vesisuihkulla. Onneton pulu yritti uudelleen, joten mies kasteli sen vielä pariin kertaan vesisuihkulla. Tänä aamuna pulu oli taas risujen kanssa hommissa, mutta lähti heti kun mies meni kuistin ovesta ulos, ei tarvittu vesisuihkua.
Nyt saunan jälkeen vilvoitellessani kuistilla kyyhkypari istui kastuneen näköisenä sähkölangalla tien toisella puolen miettimässä uuden pesäpuun paikkaa. Menköövät toisen naapurin takana olevaan metsikköön, sinne saattavat mahtua.
Muuten ehdotamme yhdelle naapurille (majuri), että hoitaa tämänkin pariskunnan vaimennetulla ilmapistoolillaan. Tällä tiellä ei paljon tappajakyyhkyjä asustele.
Loppuun yllättävän hyvä pätkä, jonka keskimmäinen kehotti katsomaan. Kuulemma Tuskassa oli ollut varsin hauskaa eilen :)
