tiistai 17. tammikuuta 2017

Sitä sun tätä

Tai ehkei sittenkään. Tai en tiedä. Ei oikein ole mitään kirjoitettavaa. Aina välillä tuntuu, että jokin päivän aikana tapahtunut olisi kiva jakaa täällä ja sitten kun alan kirjoittaa, en muistakaan mitään.

Eilen oli kokous kokoushuoneessa, josta saan oireet. Nyt sentään tajusin ottaa avaavan lääkkeen jo ennen kokousta, mutta silmät tuntuivat pahalta. Eilen illalla kotona nousi lämmöt taas melkein 37:ään. Kauhea väsytys myös, kuten tänäänkin.

Kävin tänään karvurissa ja nyt on uusi pää, sekä väri että lyhyt. Oikein kiva. Kävin eräällä kivalla kampaajalla, jonka löysin muutama vuosi sitten, hänen serkkunsa asuivat lapsuudenkotini naapurissa (samassa taloyhtiössä). Sekin selvisi vasta muutaman käynnin jälkeen. Kerroin kampaajalle, että äitini kuoli keväällä ja hän kertoi oman äitinsä kuolleen lokakuussa. Puhuimme hautajaisista ja testamenteista ja sen sellaista. Totesimme vain, että outoa on.

Olen kahtena aamuna herännyt tuntia ennen herätystä siihen, että jalat kramppaa. Ei ole kylmä, mikä taas häiritsee nukahtamista. Taidan laittaa tänäiltana sukat jalkaan, niin nukahdan nopeammin.

Tänä aamuna suihkun jälkeen löin varpaan penkkiin sillä seurauksella, että nyt illalla huomasin kynnen menneen halki lyhyeltä matkalta pitkittäin. Pitää laittaa siihen laastari, koska se takertuu koko ajan sukan sisäosaan.


Mutta nyt tarvitsen unta palloon. Nähdään taas.

2 kommenttia:

  1. Kauheaa halkinainen kynsi! Poikki niitä menee lihaa myöten välillä, mutta jos on halki niin sehän paraneekin tosi hitaasti. Halkeaa vain aina lisää. Toivottavasti sulla paranee!

    Ja jotenkin on semmonen pysähtynyt hetki nyt blogimaailmassakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nää kynsijutut on kyllä inhottavia :/

      Niin tuntuu olevan.. Tammiväsymys?

      Poista

Jätähän puumerkkisi, kun tänne asti luit :)