tiistai 24. toukokuuta 2016

Vihaiset tiput ja muita juttuja

Angry birdit oli oikein hauska leffa, voin suositella lämpimästi. Erityisesti pidin elokuvan muusikista, vanhoja diskokappaleita oli hauska kuunnella. Juoni oli hyvä eikä elokuvassa ollut ns. hiljaisia hetkiä lainkaan. Hyvin kesti, voisi kestää toisenkin katsomisen.

Mies pääsee jo torstaina veitsen alle, tyräys osa 2 hoituu paikallispuudutuksessa. Pääsen saattelemaan hänet kotiin sitten iltapäivällä (eli lisää miinustunteja rapisee..). Kerrankin nopeaa toimintaa julkiselta. Tai olihan se minunkin leikkaukseni suht nopealla aikataululla.

Unohdin kertoa siitä, että keskimmäisen harjoitusvaellus oli mennyt hyvin. Käsipuoli pappi oli kuulemma ollut kova eksymään, mikä huvitti toisessä ryhmässä ollutta keskimmäistä. Iltanuotiolla papit olivat heittäneet huonoja vitsejä irtokädestä :D Ilmeisesti ihan hyviä tyyppejä, kai niille uskaltaa lapsen jättää viikoksi hoitoon villiin luontoon.

Kohta lähden polkemaan takaisin kotiinpäin. Aamulla meni 50 minuuttia 14,1 km:n matkaan, nautin auringosta ja mäettömästä reitistä.  Nyt testaan, löydänkö samaa reittiä takaisin vai tuleeko taas joku metka kierros :)

Ei puutu jännitystä elämästä!




5 kommenttia:

  1. No se oli nopeaa toimintaa, peukku sille! Oletan, että teilläkään ei riehuta eikä riidellä "kaikki-mulle-tänne-heti-nyt" -tyylillä näitä julkisia palveluita tarvitessa, vaan otetaan se mitä saadaan: jos on tarve saada kiireellistä apua, niin sitä pyydetään asiallisesti ja sitä myös saadaan? Huutamalla ja riehumalla ei hommat yleensä etene.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei meillä sellaista. Meillä on periaatteena 'niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan' ja sillä saa yleensä hommat toimimaan :) Mä vähän epäilen, että mies oli kertonut mun äidistä ja vähän kaikesta, plus että mä romahdin puhelimessa aamulla jne..

      Poista
    2. Kuin myös; ollaan aina oltu tuota mieltä ja se on toiminut.
      Tuttavapiirissä on perhe joka luulee saavansa kaiken huutamalla ja sitten kun mitään ei tapahdukaan niin kaikki palvelu on p-askaa ja mikään ei toimi "ja me kyllä mennään jatkossa yksityiselle ja blaa blaa" - ja silti ne on taas seuraavallakin kerralla siellä julkisella puolella riehumassa "jo nyt on kumma kun ei kunnon veronmaksaja saa apua silloin kun sitä tarvii" (=pikkuvarpaan varpaankynsi kasvanut sisään...)
      Ai kauhee kun mä olen ilkeä... En mä oikeasti ole, olen oikeasti kiltti.

      Poista
    3. Näin asiakaspalvelijana voin kertoa, että yleensä se joka kovimmin huutaa saa huonointa palvelua. Jos asiakas on kiva ja käyttäytyy hyvin, niin mielelläni teen vähän enemmän. That's life :P

      Poista
    4. Entisenä asiakaspalvelijana yhdyn sanoihisi. Juuri tänään - siis eilen - muisteltiin entisen esimiehen eläkkeelle läksiäisissä "vanhoja hyviä aikoja", kun työuraa aloiteltiin asiakaspalvelijoina reilut 20 vuotta sitten. Oi niitä aikoja.... :D Minä ressukka osannut edes hiirtä käyttää :D
      Nykyisin en kyllä meidän firmassa asiakaspalvelussa edes pärjäisi, on niin kova tahti ja niin kovat vaatimukset yms., paree oli ollakin siellä "taustavoimissa" :D

      Poista

Jätähän puumerkkisi, kun tänne asti luit :)