Viimeisiä aikoja

Hyvää vuodenvaihdetta Kattilasta!

Koska en juuri tähän hätään saa kuvaa raketeista, saatte tyytyä iloiseen musiikkipläjäykseen :)

 

Vihdoin vapaalla

Muutaman päivän eli huomisen pidän ihan virallisesti lomaa. Huimaa. Oikeasti puoli neljältä työpaikalla (koko talossa) olimme jäljellä vain me kaksi kirjastossa. Ja siitä hetken päästä enää vain meikäläisen työpari. Oikeasti pääsin tänään hyllytyksessä ns. flow-tilaan, mikä on aika mahtavaa.

Löysin evässalaatista tontun hiippalakin, en tunnusta kuitenkaan syöneeni tonttua.

Kotia kohti suunnatessani soitin miehelle kaupasta, että jos tuo tulisi hakemaan. Ehtisin juuri siinä ajassa suorittaa ostokset sekä kaupasta että apteekista ja mieshän tuli vastaan, kiltti kun on. Muistutti vielä, että osta sitä kissanruokaa ja lupasin. Istuimme autossa melkein viimeisessä mutkassa ennen kotipihaa, kun mies kysyy siitä kissanruoasta.. Joo, se unohtui aivan totaalisesti kun jäin ihmettelemään luomupopcornin puutetta. Joten mies kippasi minut ostoksineni pihalle ja lähti toiseen lähikauppaan.

Illan ratoksi katsoin Rosemaryn vauvan uusintaversion ja voi elämä, että oli tylsä. Onnetonta tekelettä ei pelastunut Jason eikä mikään muukaan. Sain sentään neulottua sukanvartta hiukan eteenpäin ja sen jälkeen katsoin yhden osan Spooksista. Helpotti hiukan.

Tässä Jason ehkä tunnetuimmassa roolissaan (siltä varalta että on mennyt ohi)

Jos ette ole vielä löytäneet uudenvuodenjuhlintaan sopivaa bilenimeä, niin tässä olisi oivallisia ehdotuksia. Työkaverille osui varsinainen deittisaitti-nimimerkki :P

Uniuni

Olipas oikeasti aika mukava päivä, kun ei tarvinnut stressata sitä, ehtiikö kotiin ennen vieraita. Ja sekin, että koti on siisti ja minulla oli kakkua jälkkäriksi :P (Oli muuten törkeän hyvää..)

Näkymä työpaikan ikkunasta

Kävimme pienessä lähiAlepassa kotimatkalla ja ilahdutin kassatyttöjä ottamalla kuvan kukkakimpuista. FBn kuvaryhmässä on tänään aiheena Sparkly, aika hyvin sopii eikö? :)

Ihmettelimme sellaistakin asiaa, että kissan märkämuona on taas loppu. No, sitten selkisi.. Minä olin antanut kissalle kolmanneksiviimeisen pussin aamuseitsemältä. Pienin oli antanut toiseksiviimeisen pussin aamupäivällä (koska kuppi oli TYHJÄ). Esikoinen oli antanut kissalle viimeisen pussin iltapäivällä (koska kuppi oli TYHJÄ).. Illansuussa tullessamme kotiin kuulin, kuinka katti juuri oksensi yläkerrassa. Ei mikään ihme tuolla ruokamäärällä. JA arvatkaapa, onko se kuppi taas TYHJÄ? No, nyt saa katti kestää huomisaamuun asti, pakastimessa on tasan yksi seipala. Normisti tuo pienpeto syö maksimissaan kaksi pussillista märkämuonaa vuorokaudessa, silläkin lienee joulu :D

Työpari oli menossa tänään elokuviin harvoin tapaamiensa ystäviensä kanssa, josta muistin laittaa yhdelle ystävälleni tekstarin. Näin nimittäin ennen joulua unta hänestä, mutta unohdin. Nyt muistin.

Nyt menen takaisin sohvalle neulomaan ihan hetkeksi, aloitin toisen sukan ja Vallan linnake-sarjan jaksosta on jäljellä ehkä kymmenen minuuttia.

Kello löi jo viisi..

Aamulla hiukan viiden jälkeen kuulin nuorimmaisen kikattelevan olkkarissa ja menin sitä ihmettä katsomaan. Nimittäin INHOAN heräämistä kesken unien aamuyöstä, sain sitä lajia ihan tarpeeksi mukuloiden vauva-aikoina. No.. siellähän tabletin valo loisti ja yhdellä oli kuulottimet korvilla. Hermostuin hiukan ja sanoin, että jos aikoo nauttia lämpimästä sisäoleilusta, niin kannattaa laittaa vekottimet pois. Menin sitten takaisin petiin, mutta enpä enää nukahtanut. Kuulemma ei lapsikaan ollut enää nukkunut ja myöhemmin päivällä soittaessani kotiin sanoi, että oli valvonut koko aamun. Toivottavasti kuitenkin nyt jo nukuttaisi, minua ainakin jo houkuttelevat Höyhensaaret kovasti.

Olin töissäkin jo ajoissa, heti kasin pintaan ja joo.. olipa pitkä päivä. Yhdessä vaiheessa vasenta silmää alkoi viillellä ja arvasin, että se alkoi taas tulehtumaan. Nyt se on taas kauniisti punertava. Onneksi on se toinen satsi silmätippoja vielä jäljellä, mutta kun ei se oikein auta tähän hommaan. Toki oireet lievenevät ja osin poistuvat, mutta sitten taas heti palaavat kun olen töissä. Nytkin olin viisi päivää kotona ja heti kustannuspaikalle palattua alkoi sekä tämä että jatkuva yskä, sellainen 'köhiminen'. Ei sitäkään ole kotona.

Kauheata, kun valitan koko ajan.. No, oli ihan kiva päivä. Töiden jälkeen tulin kotiin, mies oli aloittanut ruoanlaiton ja minä sitten lopettelin, kun hän lähti uimaan. Syönnin jälkeen imuroin koko talon (myöhemmin mies kertoi imuroineensa jo alakerran eli onpahan puhdasta sielläkin), keskimmäinen hoiteli tiskikoneen ja pesin vihanneslaatikon, koska kaikkein alimmaiseksi oli jäänyt kurkku.. Siitä olisi ehkä saanut jonkinlaisen stressilelun, tosin märänpuoleisen. Aika ällö se oli kyllä oikeasti :P

Kaikki tämä siis siksi, kun esikoisen toisen kummitädin piti tulla perheineen huomenna visiitille. Hän ilmoitteli hetki sitten, että eivät tule koska angiina ja kuume. Tulipa kuitenkin siivottua kämppä varmaankin viimeistä kertaa tänä vuonna ja eilen leivoin pekaani-taatelikakun, jonka voinen sitten itse huomenna korkata. ellen sitten säästä sitä viikonloppuun, jolloin tulee toinen esikoisen kummitädeistä meidän kummipoikamme keralla. Mutta tuskin jaksan odottaa niin pitkään.

Tässä illan kuluessa olen koomannut sohvalla ja sain ensimmäisen polveenasti-villasukan itselleni valmiiksi, huomenna voin aloittaa sen kaverin.

Tässä teille vielä rattoisa korvamato.

Joulua

Ihanaa ja rauhaisaa joulua! 

t. Kattilan porukat

 

Aatonaattoa

Joulu lähestyy uhkaavasti. Onneksi se ei minua haittaa, sillä hommat on hanskassa ja hanskakin on ihan just siinä, missä pitää.

Tänään olen ollut lomapäivällä, mitä ei ehkä ihan heti uskoisi. Aamulla luin pari tuntia odotellessani teinien ylösnousua ja sitten aloitin kahvinkeittimen etikoimisella, pyykki- ja tiskikoneen käynnistämisellä ja lattianpesulla päiväohjelman. Lattianpesukin sujui rattoisasti Richardin lukemaa äänikirjaa kuunnellessa.

Mies tuli kotiin ja hämäsi lapsukaisia sen verran, että ehdin/sain joululahjat paketoitua. Olin nimittäin varautunut jo suorittamaan  paketoinnin yömyöhällä. Myöhemmin kävimme hakemassa yhden varaamani kirjan kirjastosta, kukkakaupasta haimme naapurien joulukukat ja kurvasimme keskimmäisen kummeille viemään oman kummipoikamme lahjan sinne. Kotona teimme ruoan, jonka jälkeen esikoisen kummitäti käväisi ovella.

Kasasimme piparitalon ja koristelimme kuusipiparit, tein lakritsimantelit ja (minä onneton) lupasin katsoa pienimmän kanssa Matrix-elokuvan. Voi elämä. Ensimmäistä kertaa vuosia sitten yrittäessäni katsoa sitä se jäi kesken ja nyt jaksoin vain siksi, että aloitin samalla uutta sukkaa itselleni. Leffa oli niin surkea, että se oli huvittava. Tietysti yleensäkin ennemmin nauran kuin itken, mutta.. Jotain iloa tuotti Hugo Weaving (Keski-Maan Elrond) sentään pahiksena. Huhhuh.

Mutta. Kinkku on uunissa ja kaikki tosiaan ihan kuten pitääkin. Meillä ei joulusta stressata ja onneksi ei tarvitse edes raahautua minnekään sen viettoon, vaan saamme olla kotona aivan keskenämme.

Loppuun videopätkä, jonka lupasin Paimenelle, mutta unohdin. Ihan vinkkinä vain, että samalla porukalla on muitakin hulvattomia videoita :)

Kaamea väsy

Aamulla herätessäni tunsin sen jo. Huimauksen. Se jatkui ja taas olin pyörtyä pari-kolme kertaa ennen kuin sain itseni lähtökuntoon. Istuin sitten jonkin hetken kauemmin kotona aamupalapöydän ääressä, koska ajatus kävelystä metrolle oli hiukan uhkaava. Loppujen lopuksi kuitenkin pääsin töihinkin ja olo parani jonkin verran.

Kuitenkin koko päivän olo oli pöljä ja toistaitoinen. Palolla lounasta maksaessani huomasin ensin henkilökortin olevan pukukaapissa, onneksi työpari oli vieressä ja saattoi vilauttaa korttiaan, ja sitten rahat menivät ties minne piiloon, melkein lautasen allekin yksi. Onneksi ei ollut jonoa ja kassasetä on mukava.

lähdin kotiin aikaisemmin, olin luvannut käydä ostamassa kummipoikien joululahjat ja kävinkin sutjakkaasti hakemassa ne. Sitten sain päähäni hakea samalla poikien lahjat, mutta sepä olikin mutkikkaampi juttu. Kolme kirjakaupan jälkeen, joista toivelistalla ollut lahja oli tietysti keskimmäisessä, aloin olla aika hyytynyt. Lisätään tähän vielä kävely kotiin kirjaston kautta, niin saadaan hyvin väsynyt äitihenkilö.

Onneksi kotona pojat olivat parhaillaan imuroimassa yläkertaa ja sen hoidettuaan aloittivat Monopoli-pelin pienimmän toiveesta, joten olen saanut istuksia aivan rauhassa (selvittämässä lankakerää).

Nyt kellistyn petiin. Mies sanoi, että yöllä olin ainakin viisi-kuusi kertaa hypännyt istumaan sängyssä niin, että hänkin heräsi. Voinemme miettiä, mistä pojat ovat perineet unikävely- ja unissapuhumis-taipumuksensa.. Jep. Loppuun pieni fantasia-filmi-parodia.

Sinne meni

Viikonloppu siis.

Eilen kävin ensin viettämässä miehen kanssa laatuaikaa kahden kesken eli tukussa joulun ruokaostoksilla. Kyllä vain olikin rattoisaa. Suklaalaatikotkin olivat jo -50% alennuksessa :P

Sen jälkeen ehdin jopa kotiin kääntymään ennen kuin lähdin (työ)ystäväni Heidin luo eräänlaisiin pikkujoulu-tupareihin, taidettiin siinä viettää toisen tyttären syntymäpäiviäkin. Oli oikein mukavaa ja lopuksi tutkailin vielä rauhassa kirjahyllyt läpi. Paljon fantasiakirjoja ;)

Tänään kävimme koko perheen voimin katsomassa uuden Tähtien sodan ja kylläpä se olikin hyvä. Ihan noin oikeasti hyvä. Juoni toimii ja uudet henkilöt (sekä vanhat) olivat mielenkiintoisia. Jäin odottamaan seuraavaa osaa, joka tulee ikävä kyllä vasta parin vuoden päästä. Noh, onhan tässä välissä tulossa Star trek'kin..

Kotona olen pessyt pyykkiä. Sitä riittää, ehtymätön luonnonvara.

Nyt vielä hetki Spooksia ja sitten petiin. Päässä on särki, ehkä se lähtee unien myötä.

Perjantaiperjantaaaai

Tänään oli ihan turha työpäivä. Aamulla olin puuronsyönnissä ja sieltä kävin sitten lounastamassa työ-ystävän kanssa. Ehdin töihin pariksi tunniksi, laitoin tulleet lehdet rekisteriin ja seurustelin ihmisten kanssa, kunnes lähdin tapaamaan toista ystävää. Siinä odotellessani häntä ehdin moikkaamaan parit ex-työkaverit.

Ystävän kanssa juttelimme parisen tuntia ja ihmettelimme maailman menoa. Sitten tulin kotiin, mies haki metrolta.

Päätin vihdoin purkaa melkein valmiin sukkaparin. Sen kuuluisan kirjoneuleen. En vain kehtaa niin huonoa jälkeä antaa kenellekään saati pitää itse, joten purettava on. Neulottavaa olisi tässä vaiheessa jäljellä puolet toisesta jalkaterästä, muuten valmista. Ei voi mitään. Joskus on vaan pakko.

Nähdään taas.

Huhhahhei ja rommia pullo

Melkein tekisi mieleni. Oli nimittäin melko rankka eka työpäivä. Oikeastaan koko päivä meni seurustellessa ihmisten kanssa. Oli meillä kokouskin heti aamusta ja iltapäivällä kävin työparin kera some-luennolla talon sisällä.

Illalla oli vielä pienimmän koulun joulujuhla. Juhlassa rehtori ilmoitti siirtyvänsä elokuussa muihin tehtäviin (ellei eläkkeelle) ja sai hurjat aplodit. Oli hiukan rock-konserttivihellyksiäkin. Hän on kovin pidetty sekä lasten että vanhempien keskuudessa. Kevätjuhlasta tuleekin haikea.

Opettajien cowboy-tonttuesitys

Huomenna on työpaikan puurojuhlat. Aika on hiukan hassu, juuri lounasaikaan klo 11. mutta kaipa sinne olisi raahauduttava.

Eilen väänsimme piparit pienimmän kera. Oli aika väsyttävä homma sekin, mutta tulipahan tehtyä. Piparitalon osat puuttuvat kuvasta, ne ovat kyllä olemassa.

Nyt kutsuu peti. HY.

Kaikki loppuu aikanaan

Noniin, sairasloman viimeisiä päiviä vietän. Äkkiä on mennyt neljä viikkoa kotona maatessa. Mitään en oikeastaan ole tehnyt, paitsi neulonut ja katsellut tv-sarjoja.

Eilen kävin kirurgin tarkastuksessa Jorvissa eli tällä haavaa (heh) viimeinen tähän asiaan liittyvä tsekkaus. Harmillista kyllä suloinen minut leikannut kirurgi oli vapaapäivällä, mutta hänen opiskelijansa eli minut viimeistellyt (kursinut) naiskirurgi tarkasti haavat. Totesimme yhdessä, että hyvältä näyttää eikä ole koirankorvia näkyvissä ja sain jatkoa varten vielä hoito-ohjeet. Nyt saan nukkua ilman liivejä (jes!), iltaisin pitää suihkuttaa ihoöljyä ja aamuisin teipata vielä 6 viikon - parin kuukauden ajan. Kiitos ja näkemiin, ehdin olla sisällä ehkä viisi minuuttia maksimissaan.

Hyppäsin Selloon menevään bussiin ja siellä kahvittelin ystävän kanssa. Juttelimme lapsista, koulusta ja sen sellaisesta, joulustakin. Oli mukavaa, mutta sitten oli pakko jatkaa matkaa jälleen. Menin junalla Pasilaan ja siitä ratikalla työpaikalle, halusin varmistaa loppuviikon aikatauluja ja myös muistuttaa työparille olevani hengissä. Hän melkein pökertyikin nähdessään minut :) No ei, mutta oli hyvä että kävin. Itselle tuli parempi mieli ja luulen, että hänellekin.

Työpaikalta jatkoin matkaa keskustaan ja Stockalle. Harvoin (eli en koskaan) olen itkenyt ilosta uusia liivejä sovittaessani, mutta nyt tuli sekin kokeiltua. Löysin ihan kivoja liivejä, ostin kolmet erilaiset (ilman kaaritukia), joista yhdet on urheiluliivit. Äitini lupasi kustantaa osan joululahjana.

Vihdoin kaiken tämän jälkeen pääsin kotisohvalle, jossa vietinkin loppuillan katsellen sekä Winchesterin poikia että Spooksia.

Tänään katselin elokuvan "End of the affair", joka olikin ihan mukava. Katsoin sen ihan siksi, että siinä on Jason, mutta pääosissa oli Julianne Moore ja Ralph Fiennes. Julianne on mielestäni yksi maailman kauneimmista naisista, joten leffa oli ihan kelvollinen sikälikin vaikka olikin aika ällöromanttinen. Yksi lause jäi mieleen kummittelemaan: "God is n the details", arvelen törmänneeni siihen jossain muuallakin, mutten millään muista missä.

Leivontamuotia eli suosikki-essu

Nyt illan ratoksi tein piparitaikinan ja pienimmän avustaessa leivoin myös hänen opettajalleen "Dark devil's cake"-nimisen suklaakuivakakun. Tykkään siitä, se on taas yksi sellainen superhelppo resepti, joita rakastan.

Nyt menen nukkumaan, laitan ehkä vielä tissikuvan loppuun. Ettäs tiedätte varoa.

Huda huda

Täällä ollaan, edelleen. Näköjään on jonkinlainen lomamoodi päällä, enkä keksi kirjoitettavaa. On niin kiirekin (pöh).

Viime viikolla kävin tiistaina Jorvissa haavahoitajan puheilla. Kaikki oli ihan kunnossa, hän vaihtoi teippaukset ja otti suurimman osan tikinjäänteistä pois. Sanoi jättävänsä pariin isompaan risteyskohtaan vielä tikit, kirurgi ottakoon sitten ensi viikolla ne pois. Saan vielä pari-kolme kuukautta teippailla aina suihkun jälkeen, nyt alkuun vaihdan viikon välein (vaihdoin siis tänään ekan kerran itse, mutta siitä tuonnempana).

Jorvin jälkeen ystävä kävi noukkimassa minut sieltä kyytiinsä ja kävimme Sellossa kahvilla. Oli oikein kiva jutella mukavia. Sitten lähdin kaupungin ja työpaikan kautta kotiin. Töissä kävin vain postittamassa s-lomatodistuksen ja vein joulutähden, kun en muutakaan keksinyt. Työpari oli kokoontumassa jossain, mutta laittoi myöhemmin tekstarilla kiitoksen kukasta :)

Keskiviikkona ja torstaina lepäilin Hobitin seurassa. Mies tuli torstaina takaisin kotiin jo aamuyhdeksältä ja perjantaina sekä mies että pienin olivat kotona flunssassa. Kävimmekin sitten iltapäivällä tukussa ostosreissulla ja sitten olinkin taas aivan poikki. Tosin katsoin keskimmäisen kanssa Viiden armeijan taistelun illan ratoksi.

Lauantaina kävin kahden ystävän kanssa elokuvissa katsomassa Crimson peak-nimisen goottikauhuleffan. No, se oli joo.. ihanhirveänpelottava. No eikä ollut. Jos yhtään on tutustunut goottilais-romanttiseen kauhukirjallisuuteen, niin aika kevyttä kamaa ovat ja tuossakin arvaa juonen heti alkuun. Puvustus oli todella hieno ja Tom Hiddleston oli suloinen. Niin.

Leffan jälkeen oli ensin ollut hieman puhetta Vanhan Sataman messuista, mutta totesimme kaikki ei-jaksavamme ja sitenpä nautimme vain kupposet kahvia ja erkanimme. Kotona katsoin pienimmän kanssa elokuvan Percy Jackson ja salamavaras, joka oli ihan hupaisa. Olemme juuri lukeneet kirjan eikä leffa muistuttanut sitä juuri ollenkaan, lähinnä päähenkilöt olivat samannimisiä.

Eilen oli sunnuntai ja Itsenäisyyspäivä, kuuntelimme vesisadetta ja minä katselin Supernatural-sarjaa ja neuloin. Olen viikon aikana saanut valmiiksi puolitoista polvisukkaa ystävälle (lanka loppui kesken kantapään ja nyt odotan, että sitä tulee lankakauppaan lisää), pipon pienimmälle ja jatkanut keskenjäänyttä kirjoneule-polvisukkaa toiselle ystävälle (luin alkuun kirjoneulemallia nurinpäin viiden kerroksen ajan..). Illalla mies lämmitti saunan ja kävin sitten suihkussa.

Jaques Costeau-pipo

 Tänään aamulla suihkun jälkeen aloin ottaa teippejä pois vaihtaakseni ne uusiin. Oli kauhea päänsärky koko yön ja niinpä oli tipalla, etten pyörtynyt siihen hommaan. menin kesken kaiken parikin kertaa jo istumaan lattialle pää polviin, kun alkoi sen verran heikottaa. Loppujen lopuksi kuitenkin sain teipit pois ja uudet tilalle pyörtymättä, mutta loppupäivä on ollut vähän hassu olo. Näin iltaa kohti alkaa kuitenkin helpottaa.

Ainiin, ostin myös pari lippua kesäkuiseen Queenin ja Adam Lambertin konserttiin! Haluan ehdottomasti nähdä Brian Mayn livenä! 

Aion huomenna mennä kaikesta huolimatta kampaajalle. Entinen luottokampaajani, jonka luulin suunnilleen kuolleen, löytyi ja avasi viime viikolla uuden paikan Vuosaaressa, joten menen sinne heti aamupäivällä. Kiva nähdä häntäkin pitkästä aikaa.

Katkon alla taas 'uusi aluevaltaus' eli tissikuva. On pakko ottaa kuvia, että voi arvioida parantumista :)