Myönnän olevani joskus tosi lapsellinen. Maanantaina luin, että kovasti fanittamani henkilö muuttaa pois Lontoosta ihan oman uransa vuoksi jne. Otti pannuun ja lujaa, koska nythän en voi vahingossakaan törmätä häneen esim. Lontoon metrossa. As if. Ihankuin oikeasti tapaisin joka Lontoonmatkalla niin monta filmitähteä metrossa, että yksi tai kaksi sinne tai tänne.. who cares? Ikinä en ole yhtään elävänä nähnyt. Toisin kuin ystäväni, joka bongasi Jude Lawn puolihuolimattomasti kadulla ja toinen, joka näki Cillian Murphyn tai istui Stockisessa sopivaan aikaan jossain sisustuskaupassa. Minä. En. Koskaan. Näe. Ketään. En ikuna. En täällä enkä siellä enkä varsinkaan tuolla. Että joo.
Maanantai oli muutenkin ihan persiistä. Se yritti ensin esittää olevansa Tosi Kiva päivä, mutta muuttui iltaa kohti Tiistaiksi. Tiistai sitten taas käyttäytyikin huomattavan siististi ollakseen tiistai.
Tämä keskiviikko on ollut ihan okei päivä. Kävin uimassa ja työpäiväkin sujui mukavan juohevasti eikä aika tuntunut ollenkaan pitkältä, toisin kuin joskus.
Eniveis, tämä oli tässä. Olen hengissä vaikka pihisten.
Loppuun englantilaisia pahiksia. Koska Hiddleston.
Mistä huomaa valon määrän lisääntyvän? Siitä, että minä alan innostua kaikenlaisesta turhasta.
Ensinnäkin se lyriikka-analyysi alkaa kiinnostaa. En tiedä, mitä olen mahtanut vetää kahvin lisäksi, mutta alan huolestua. Opinnot, jotka kiinnostavat. Ei hyvin mene. Tai siis menee mutta.. no tiedätte jutun juonen. Joka tapauksessa olen jo lukenut valitsemani runoilijan teoksen, josta analyysia varten valitaan yksi runo.
Toinen on se, että alan vähitellen kiinnostua taas askartelusta ja neulomisesta yms. käsitöistä. Tällä hetkellä askarteluista kiinnostaisi ihan hurjasti alkaa vääntää sellaisia 'altered books'-juttuja, missä kirjoihin rakennetaan vaikkapa nukkekoti tai joku miniatyyrimaisema. Muuta tekemistähän tässä ei olekaan.
Kolmanneksi aloin haaveilla ehtiväni neuloa vielä näille pakkasille samanlaisen neuleen, kuin eräällä. Tietysti jos ottaa sopivan paksuista lankaa, niin homma toimisi nopeastikin..
Pitäisi siivota vaatekaapit ja -huonekin ja pestä ikkunat ja ja ja... niin, ja vuorokaudessa on edelleen ne samat 24 tuntia kuin ennenkin. Että jospa istuisin käsien päällä vähän aikaa ja odotan, että tämä menee ohi.
Katselimme poikien kera uusimmat Sherlockit, kaikki kolme episodia, ja onhan se hyvä. Ensi alkuun, noin vuosi sitten, en oikein tiennyt, miksi ne oli taas pitänyt tehdä uudelleen mutta ihan oikeasti. Ne on upeat. Benedict Sherlockina ja Martin Watsonina sopivat niin hienosti rooleihinsa, että heitä on ilo katsoa. Huolella tehty brittisarja on aina onnistunut valinta :)
Voisin sanoa tähän jotain kotimaisista ohjelmista. Ensinnäkään meillä ei katsota juuri telkkaria ns. suorana, joten emme myöskään katso esim. Putousta. En jaksa katsoa tyhmentäviä ohjelmia, joten valitsen aika tarkkaan ne, mitä viitsin ruveta seuraamaan. Tästä seuraa se, etten tunnista juuri keitään kotimaisia julkkiksia tai tv-näyttelijöitä. Voi olla, että viimeinen kotimainen tv-sarja, jota seurasin, oli Julmahuvi tai Isänmaan toivot. Eli minulle ei kannata kauheasti avautua näitä myöhemmistä jutuista.
Illan ratoksi tällainen hieman oudohko musapätkä, jonka löysin yhden fb-kaverin seinältä. Ihan metka, voisin kuunnella enemmänkin.
'On taasen keskiviikko', voisin laulahtaa kuten eräs vanhempi muusikko sanoo toisesta viikonpäivästä. Yllättävän nopsaan aikaa menee, vaikka välillä tuntuu kuin se mataisi kotilon vauhdilla. Ja miksi mainitsen kotilot, kohta saa taas niitäkin poimia pihalta. Voih.
Työviikko on vilahtanut jo yli puolenvälin. Maanantaina käväisin altaassa vetämässä normikilomertini 34:ään minuuttiin. Ensimmäisten kolmen kierroksen aikana tuntui, etten millään jaksa, mutta onneksi jatkoin. Uin mielestäni hitaasti, mutta onhan tuo ihan hyvä saavutus.
Eilen illalla pidimme hauskaa luennolla jambien ja anapestien sekä trokeen ja daktyylin kanssa. Voi jestas.. kotiläksyjäkin tuli, mutta paneudun niihin vasta perjantaina. Tai joskus.
Tänään katsoimme pienimmän kanssa muutaman kissavideon ennen kuin hän kellahti petiin. Yhdessä oli laitettu kissalle sellaiset pienet koiran töppöset ja minä melkein itkin, kun se kissaparka oli niin stressaantunut niistä. Pienin jo ihan huolestui. Onneksi se oli lyhyt video.
Puhuimme miehen kera myös omasta Kattilasta. Sen munuaiset alkavat olla hajoamispisteessä, kissa juo ihan hirveästi ja laatikko on koko ajan litimärkä. Luulen, että tämä on Sysikin viimeinen kevät. En tiedä, kuinka selviän siitä. Mutta nyt en ainakaan rupea ajattelemaan sitä.
Minkähän piisin tähän keksisi... menen etsimään.
En löytänyt piisiä, mutta löysin iltasadun :) Juuri sopivan. Eikä lukijan hauiksetkaan haittaa... Nyt voisinkin mennä petiin. *krhm*
Hyvä, että ehti edes tajuta viikonloppua olevankaan. Perjantai meni, piti lukea Runousopin perusteita, mutta sen sijaan sain yhden luvun valmiiksi ja sitten tein kaikenlaista muuta. Lauantai meni ensin ruokakaupoissa (tukussa ja Liiterissä) ja sen jälkeen elokuvissa työkaverin kera. Leffan varmaan arvaattekin... *köh* (Voi minua raukkaaaa. Menin sitten ihastumaan hulluun kuninkaaseen.) Tänään olen lukenut sen pahuksen Runousopin, vaikka tiukkaa teki. Onneksi onneksi olen lukenut sen opuksen aiemminkin, joten joitain kohtia vielä muistin.
Elokuvista sen verran, että seuraavaksi haluaisin nähdä ensi viikolla ensi-iltaan tulevan "Dallas buyers club"in (yllättäen?). Tosin uskoisin, että sen ehtii nähdä myöhemminkin kuin ensi viikolla. Lisäksi haluaisn ehtiä näkemään "Winters tale"'n, joka on ikisuosikkini kirjoista, Mark Helprinin kirjoittama aivan ihana maagisen realismin rakkaustarina. Luen kirjan, samoin kuin Tarun, aina muutamien vuosien välein uudelleen ja uudelleen. (Katsoin trailerin; ensin ajattelin, että eieieinoin.. ja nyt itken. Ihana. Pakko nähdä.)
Toivon myös, että Finnkinon ohjelmistoon tulisi jossain välissä 'Only lovers left alive', joka oli jo viime kesänä Cannes'issa (en osaa taivuttaa ranskankielisiä nimiä), vaikka se onkin vampyyritarina. Saattaisin mennä katsomaan "August: Osage county"nkin, joka täällä saa tyhmääkin tyhmemmän nimen "Perhe" (voi elämä). Se on aika amerikkalaisen oloinen, mutta 'Hammaspeikkoa' (=Julia Roberts) lukuunottamatta siinä on monta hienoa näyttelijää, kuten Ewan ja Meryl sekä Benedict.
Hammaspeikoista pääsebkin lopettamaan tämänkertaisen epistolan, sillä huomenaamulla tasan 8 olen pienimmän kera hammashoitolassa. Onneksi siellä on kouluavustaja lapsia vastassa, joten pääsen jatkamaan matkaani uima-altaaseen.
Marillionia loppuun, kannattaa kuunnella suht kovalla äänenvoimakkuudella.
Voisin sanoa, että olen palellut koko päivän. Siihen malliin, etten ole varma olenko kuumessa vai en. Luultavasti en, alhainen verenpaine ja matala ruumiinlämpö tekevät olon joskus kuumeiseksi.
Metrossa jouduin seisomaan hetken, kunnes eräs paikka vapautui. Olisin päästänyt erään vanhemman rouvan siihen, mutta hän sanoi minulla olevan isomman kassin ja lisäksi kirjan, joten antoi paikan minulle. Olin hämmentynyt, mutta muistin kiittää kauniisti. Joka tapauksessa selvisin töistä kotiin ja laitoin jopa ruokaa kerrankin. Yleisön pyynnöstä kookos-currykanaa. Sen jälkeen olenkin lähinnä koomannut tässä koneen ääressä.
Huomenna pitäisi koettaa opiskella eli lukea ainakin eka osio tenttikirjasta, joka vanhan kokemukseni mukaan on kuivempi kuin beduiinin sandaalinpohja. Tai ei se ole tenttikirja, mutta se pitää silti lukaista, jotta osaan yhdistellä oikeat asiat runousopin mukaan analyyseissäni. Hesus. Mutta koska olen prinsessa, niin aion suoriutua siitä.
Ettäs tiedätte. Leia sai Han Solon..*krhm*
Noniin, alkaa mennä levottomaksi. Ehkä olisi syytä mennä nukkumaan. Loppuun piisi yhtyeeltä, josta en ole ennen kuullutkaan. Kuulemma tämä piisi on yhden suosikkitv-sarjani kolmannen kauden ilmeisesti loppujaksossa. Pitäis katsoa sekin.. jos vain olisi enemmän tunteja vuorokaudessa.
Piti kirjoittaa jotain, mutten enää millään muista, että mitä.Väsyttää enemmän kuin laki sallii.
Eilen alkoivat taas opinnot. Hiukan huolettaa tämä kurssi, mutta kai se tästä.. Pitää kirjoittaa kaksi esseetä ja analysoida kaikenlaista. Jos läpi pääsen, niin olen erinomaisen tyytyväinen.
Olen kuunnellut aika paljon trancemusiikkia nyt, sopii taustamusiikiksi.
Olin tänään kotona, vatsa päätti pitää hauskaa koko yön enkä kokenut olevani toimintakykyinen. Jäin siis kotiin, osittain myös siksi, etten halua levittää vatsapöpöä työpaikalle. Joka tapauksessa vietin aamupäivän sohvalla katsellen erään tietyn elokuvan jo peräti 11nnen kerran (en ole mitään koskaan katsonut näin monesti) ja ihmettelin, sillä joka kerta löydän siitä jotain uutta.
Pohdiskelin siinä ohimennen näyttelijöiden muuntautumiskykyä. Myöhemmin päivällä raahustin vihdoin tietokoneen ääreen ja kas, rapakon toisella puolen on jaettu Kultaisia maapalloja ansioituneille näyttelijöille. Useimmat eivät kiinnostaneet juurikaan, mutta olihan siellä yksi suosikeistani. Yllättäen olen tutustunut hänen työhönsä ensisijaisesti musiikin kautta ja vasta myöhemmin katsellut hänen elokuviaan (ja yhden teini-tv-sarjan).
Kyseessä on siis (ehkä hieman yllättäen ikäiseni mies) Jared Leto. Hän oikeasti todella on mielestäni ihmis-kameleontti. Hän on useampaan kertaan laihduttanut ja lihottanut itseään eri rooleja varten ja tehnyt joitain muitakin roolien vaatimia juttuja. Nyt hän esittää HIV-positiivista transgender-henkilöä elokuvassa 'Dallas Buyers Club'. (Tässä haastattelu hyvin luotettavasta lähteestä.. HuffingtonPost ei aina ehkä ole ihan paras lähde.)
Halusin laittaa tähän kaksi kuvaa, joista ehkä näette mitä tarkoitan.
Jaredin kiitospuhekuva saamastaan palkinnosta
Rayon (Jared) Dallas Buyers Club-elokuvassa
Täytyy sanoa, että arvostan ihan oikeasti näyttelijöitä muutenkin. On varmasti (tai minulle olisi) rankkaa sukeltaa jonkun muun elämään aina muutamaksi tunniksi per päivä.
Jaredin näenkin Helsingissä jo vähemmän kuin kahden kuukauden kuluttua, kun hänen yhtyeensä tulee konsertoimaan tänne. Kolmas kerta! Voisin laittaa loppuun jonkun Marsin poikien piisin, vaikka niitä onkin tässä blogissa jo tosi monta. Laitankin yhden, mistä tykkäsin tosi paljon...
Vatsani aiheuttaman unenpuutteen vuoksi aion mennä tänään aikaisin nukkumaan. Aivot on vieläkin pumpulissa.
En jaksa kovinkaan vieläkään keskittyä tähän kirjoitteluun, pää on taas täynnä pumpulia. En tehnyt tänään oikein mitään, kirjoitin yhden luvun tarinasta loppuun ja aloitin seuraavaa, siinä se aika kuluukin mukavasti kun paimentaa hahmoja. Yleensä nimittäin ne eivät tee niinkuin pyytää, vaan ihan jotain muuta.
Hiukan tällainen olo väsymyksen vuoksi
Mutta tässä päivän video, se oli minusta hupaisa. Hiukan ovat saaneet pojat pohtia koreografiaa.
Helena ja Blackie lätkäisi haasteella, jossa kysytään pari kysymystä.
Ensimmäinen oli 'Miksi bloggaat?'
-Ihan siksi, kun en jaksa olla hiljaa :D Ei vaan tykkään kirjoittaa, mulla on kai viitisen blogia (siis tällaisia perinteisiä ja sitten on muutama ihan jotain muuta, joihin en kirjoita). Niistä tosin ainakin yksi on ns. kuollut.
Toinen kysymys oli 'Tavoitteesi tämän haasteen suhteen?'
-Noniin.. tavoite on ehkä lähinnä vastata. Tällä hetkellä aivotoiminta on yhtä virkeää, kuin kärpäsellä kärpäspaperissa (hyi, kuinka inhoan/inhosin niitä puuseessä *puistattelee*) johtuen 36 tunnin kotimatkasta ja sitä seuraavasta jetlagista edelleen, joten ehkä tämä oli tässä. Yleisempi tavoitteeni on vastata kaikkeen palautteeseen, mitä kommenttilootaan tulee.
Loppuun piisi, jota en ole hetkeen kuunnellut mutta tänään kuuntelin. Viimeisen säkeistön sanat sopinee tähän kyselyynkin:
Well I don't believe in class, and I don't believe in taste I believe in simple happiness, and I believe in avoiding waste I believe in endless winter nights with good friends and good wine I believe in endless summer nights, good friends and feeling fine
Tervehdys alkavan vuoden kunniaksi. Olen lukenut viime vuoden aikana 81 kirjaa, mutta teen listan niistä vasta kotona.Tai jos haluatte vilkaista, niin on se tässäkin.
Kirjoitin tarinan ajankulukseni, mutta tabletilla se oli melko tuskallista. Kaiken lisäksi en saanut sitä siirrettyä läppärin kautta tikulle, joten kopioin sen sähköpostiini. Onneksi onnistui edes niin. Ai niin, se tarina saattaa ilmestyä joku kaunis päivä Pepposen radiossa ;)
Pari kuvaa, jos onnistun. Kirjoitan tätä luurilla, että saan kuvat liitettyä.
Rabbit island nähtynä Makapu pointin huipulta
Ranta pohjoisessa
EDIT Piti laittaa kuvat läppärin kautta, se sentään onnistui noin vartissa.. *pyyhkii hikeä*
