tiistai 10. syyskuuta 2013

Höpötystä

Aamulla kävellessäni töihin (en sitten mennytkään fillarilla) kuuntelin erästä koirankusettajaa. Valitettavasti ilmiö on yleistynyt huomattavasti. Ihmiset puhuvat höpötinnaruin varustettuihin luureihinsa jatkuvasti ja joka paikassa. Se on hirveän ärsyttävää. En minä halua kuulla kumminkaiman serkun viimeisimpiä sairauksia tai viimeisimmästä perheriidasta tai muusta typerästä. Jotenkin ymmärrän höpöttelyn jos on pakko soittaa johonkin ja on kädet varattuina, mutta silloinkin suosittelisin hoitamaan asioinnin kotona tai muussa hiljaisessa paikassa. Kaiken lisäksi näitä höpötinnaruun höpöttäjiä ei erota niistä, jotka juttelevat päänsisäisille äänille. Heitäkin riittää meikäläisen työmatkan varrelle ihan tarpeeksi.

Yksi ammattiryhmä mainittakoon. Siivoojat. Herranmunjee, että asiaa riittää siinä luutun varressa heiluessa. Ihan oikeasti kuulkaa. Jösses.

Loppuun kasaripiisi ihan vain siksi, että siitä tulee iloinen olo :)









2 kommenttia:

  1. Totta ja höpötysilmiö on yleinen ikään katsomatta: viime viikon loppupuolella käydessämme Liiterissä, nuori mies siivosi lattiaa työntäen toisella kädellään leveää lattiaharjaa ja toisessa kädessä kännykkä, johon hän puhui varsin äänekkäästi eikä varsinaisesta työnteosta tullut hevon helvettiä.

    Ihmetellä täytyy että moinen toiminta sallittiin sillä nuoren miehen touhu (vauhti) oli sellaista, että vanhemmalla väellä oli vaikeuksia väistellä kylmän tyynesti harjansa kanssa etenvää kloppia. Ärsyttävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Justiinsa.. ei olisi tullut kuuloonkaan mun työpaikoissa.

      Poista

Jätähän puumerkkisi, kun tänne asti luit :)