tiistai 27. marraskuuta 2012

Asiakaspalvelun kukkanen

Kävin naapurissa hakemassa varattua aineistoa ja taas siellä oli se asiakaspalvelun kukkanen tiskissä. Hapan kuin kolme viikkoa vanha maito, hyvä ettei juoksettunutkin jo.

Onneksi olin itse hyväntuulinen, oikeasti alkoi suorastaan huvittaa se tilanne. En vain ymmärrä, kuinka joku jaksaa olla asiakaspalvelussa päivästä toiseen naama nurinpäin. Ehkä joku on kussut sen ihmisen muroihin joka aamu?

Eräs Avoimen professorikin sanoi ihmettelevänsä niitä ihmisiä, jotka hakeutuvat tälle alalle sillä perusteella, ettei tarvitse palvella asiakkaita. Missähän sellainen kirjasto olisi?

Meikäläinen sen sijaan on saanut jo lakujakin tässä tänäpäivänä asiakkaalta, vaikka melkein onnistuin tuhoamaan hänen kuvansa kun siirsimme niitä kamerasta tikulle. Huhhuh.

Päivän korvamato, mokoma rallatus elämöi päässä koko yönkin. Minä lähden nyt Tamp.. eikun siis itäänpäin.


8 kommenttia:

  1. Samaa mieltä. Olen kohdannut myyjiä jotka suorastaan pakenevat ja sitten kun ne saa vihdosta viimein kiinni, ei palvelualttiudesta ole tietoakaan. Sanoin kerran yhdelle myyjälle että anteeksi, luulin teidän olevan täällä töissä. Jessus sentään mutta se akka riemastu.

    VastaaPoista
  2. Tiedätkin jo valmiiksi, että tämä kommentti ei aliarvioi mitenkään sinua, mutta joskus kirjastossa tulee sellainen fiilis, että se on joku suojatyöpaikka. Hymyä tai vastauksia sieltä tiskin takaa on mahdoton saada, vaikka heittelisi kärrynpyöriä toisella puolella. Mutta toisaalta, sitä paremmalta tuntuu, kun sattuu osumaan paikalle sellaisella hetkellä, jolloin lempityöntekijät ovat iloisesti vastassa. Kyllä minä ainakin odotan myös kirjastossa asiakaspalveluhenkisyyttä. Siksihän siellä kai on henkilökuntaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Plus et mun mielestä saa vituttaa vaikka niin, ettei veri kierrä, mutta sitä ei kosteta asiakkaalle (vaikka asiakas olisi kuinka pönttö tahansa).

      Ja siis minä palvelen sitä korrektimmin mitä enempi kypsähdän asiakkaaseen. Savolainen verenperintö.

      Poista
    2. Toi on harvinaisen totta omallakin kohdalla, että mitä enemmän asiakas ottaa päähän, sitä "parempaa" palvelua se saa. Eikä ole edes savolaista verenperintöä.

      Poista
    3. Juuh. Savolaisella verenperinnöllä tarkoitan sitä, että vittuilee asiakkaalle niin, ettei se tajua sille vittuiltavan :P

      Poista
    4. Sepä. Joskus tosin mietin, että eikö ne oikeasti tajua vai luulenko vain, että eivät tajua :p

      Poista

Jätähän puumerkkisi, kun tänne asti luit :)