sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Kaiho

Jonkinlainen kaipuu on aina vain mielessä, kun ajattelen ex-työpaikkaa. En kaipaa itse työtä enkä sitä kiirettä, mikä oli tappava, vaan työkavereita ja raskasta työtä keventävää huulenheittoa. Onhan meillä sitä toki nytkin, mutta jotenkin se oli erilaista siellä. Toisaalta pidän yhteyksiä niihin, joista tuli oikeita ystäviä.

Joo, no se siitä. Loppuun joku piristävä teinirenkutus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätähän puumerkkisi, kun tänne asti luit :)