Lomasta päästyä

 Syyslomaviikko on ohi, taas kerran ja ajattelin päivitellä ennen töihinlähtöä tännekin jotakin. Jos jotakuta kiinnostaa, niin Wordpressistä löytyy enkunkielinen blogini, joka on ihan yhtä hunningolla kuin tämä. 

Kävimme viikko sitten Tukholmassa ensi kertaa noin kahteen vuoteen ja olipas kiva reissu. Mieskin sai maanantain vapaaksi, mikä oli mukavaa. Tukholmassa kävimme Abba-museossa ja sen jälkeen kävelimme Vanhan kaupungin (scifi-kirjakaupan) kautta kahville Mr Cake-kahvilaan ja sieltä laivalle, jossa olimmekin mukavan ajoissa eli noin tuntia ennen lähtöä. Ostin ihan liikaa karkkia ja kirjakaupassa ei ollut ihan niin paljon (haluamiani) kirjoja, joten tilasin kotona puuttuvia netitse. 

Torstaina kävin ystäväni Mareetan kanssa Tammisaaressa. Matka oli pitkä ja mutkikas Kasvihuoneilmiön kautta Fiskarsiin ja sieltä Tammisaareen ja paluumatkalla ajelimme Fagervikin ruukkimiljöön kautta, joka oli minulle uusi tuttavuus. 

Perjantaina kävin osteopaatilla ja sen jälkeen treffasin nuorimmaisen Itiksessä, hän päätti käyttää rippilahjarahansa uuteen puhelimeen. Lisäksi ostimme uusia housuja ja kävin passikuvassa. Olen nimittäin lähdössä marraskuun puolivälissä Göteborgiin jos kaikki menee hyvin. 

Eilen kävin Sipoonkorvessa sienikävelyllä, tunnissa sain oikein mojovan saaliin ja tapasin erään kissan emäntänsä ja isäntänsä kanssa. Kissa kuulemma seuraa vapaasti heitä metsässä, mutta loppumatkan alasmenorinne isännän pitää kantaa autolle. Kissat <3

Nyt pitää lähteä taas oikeisiin töihin. Nähdään taas!

 

Helei!

 Kuu vaihtui ja samoin vaihtui nollavuosi ykköseksi. Juhlistin sitä ottamalla perjantain vapaaksi ja menemällä sienimetsään ystävän kanssa. Oli oikein kivaa, vaikka hieman sateli ja unohdin evässuklaat ensimmäiselle etapille :D

Olen myös käynyt kuukauden sisään jo toisen kerran kirkossa, sillä toinen kummipoikani pääsi ripille. Kirkonmenojen jälkeen kävimme kahvilla rippilapsen perheen ja sukulaisten kanssa, sillä isä ja hänen veljensä on miehen lapsuuskavereita ja olikin hauska nähdä heitäkin pitkästä aikaa. 

Aloitin yin-joogan ja se onkin aika mukavaa. Venytykset ovat todella tuntuvia ja nyt on jalat todella kipeät, kun ensin olin joogassa ja sen jälkeen kiipeilin Nuuksion pöpeliköissä kallioita ylös ja alas. Myös osteopaatti ja hammaslääkäri ovat toimineet hyvin ja he aloittanevat yhteistyön muutenkin, sillä molemmat ovat hyvin innostuneita kokonaisvaltaisesta hammashoidosta. 

 

Tervehdys

Syksy on jo, vaikka vasta päästiin elokuusta. Hiukan kauhulla odotan, miten jaksan, jos tämä jatkuu tällaisena sateisena aina jouluun asti. 

Viikko sitten meillä vietettiin nuorimmaisen rippijuhlia. Olikin tosi kivaa ja vieraatkin viihtyivät pitkään, oli mukava jutella kaikkien kanssa. Harmiksi keskimmäisen piti reippailla kadettiopinnoissa eikä hän päässyt juhliin. Sen sijaan tuli sunnuntaina kotiin ja lääkitsi aukinaisia kantapäitä ja puhkoi rakkoja, olivat kävelleet Munkasta Suomenlinnaan ja Suomenlinnasta Santikseen. Kiitettävä päivämarssi.

Töissäkin huomaa, että ihmiset ovat kaivanneet sosiaalisia kontakteja. Useamman asiakkaan kanssa kuulumisten vaihtoon menee yllättävän hyvin aikaa. Omakin harrastus eli pilates alkoi lähiopetuksena ja olihan se kiva nähdä uusia ja vanhoja kurssikavereita. Ensi viikolla aloitan Yin-joogan, toivottavasti sekin on kiva. 

Hammaslääkäri ehdotti osteopaattia ja löysinkin aivan hurjan mukavan nuoren naisen, joka on innostunut purulihasten hoidosta ja on ollut todella hyvä juttu. Toivottavasti saadaan mun hammaskalusto näillä kohta kuntoon. 

Tänne Kattilaan ei kuulu tämän kummempia, joten lisään pari kuvaa. Hyvää syksyn jatkoa!

Kadetin vyönsolki.

 Alla kesäinen videopätkä mökkilaiturilta.

Syksyä kohti

Tervehdys täältä Kattilasta. 

Työt alkoivat taas ja taas olen aivan raato työpäivien jälkeen. Luultavasti johtuu jostain sisäilmassa kuitenkin, iltapäivisin silmiä viiltelee, mutta eipä siitä sen enempää. Tilanne on mikä on eikä siitä parane. 

Nuorimmaisen koulu alkoi keskiviikkona ja torstaina sai jo piikin olkavarteenkin. Sikäli hiukan parempaa kohti mennään. Keskimmäinen lähti Kajaaniin puolipakollisiin kertausharjoituksiin ennen kadetikoulun alkua ja esikoisen koulu jatkuu etänä.

 Tiistaina juhlistimme hopeahääpäivää käymällä Kosmoksessa syömässä koko perheen voimin, olikin oikein kiva ilta :)

Näyttää siltä, etten ehdi taaskaan kirjoitella pitempään, sillä eräs tuli odottamaan rapsutuspalveluita. Siirryn siis sohvalle Suuren keramiikkakisan ja kissan seuraan.

Kesis

Näyttää siltä, että viimeksi kun postasin, teini oli vielä matkalla Lapista kotiin. Hän tuli keskiviikkoaamuna, olin jo ehtinyt lähteä töihin itse, mutta hyvin oli mennyt ilmeisesti kaikki. Ainakin ihan tyytyväiseltä vaikutti. Nyt tietysti pitää vielä kesän aikana kerätä messukäyntejä ja yksi nuorison musiikki-ilta (elokuussa), siksi istunkin tähän aikaan koneella kun piti herätellä lapsi kirkkoon.

Myös keskimmäinen on palautunut maan pinnalle. Tosin näyttää pahasti siltä, että pääsee varapaikalta kadetiksi, joten asuu ensi talven kotona ja sitten lähtee jonnekin lennostoon lentelemään. 

Juhannuksen jälkeen alkoi miehelläkin loma ja juhlistimme sitä ajelemalla Mänttään tsekkaamaan Banksy-näyttelyn, raahasimme teininkin mukaan. Olihan se ihan mukava nähdä sekin, vaikka olikin ihan kokopäiväretki. 

Olen käynyt hammaslääkärini suosituksesta purulihashieronnassa, että saamme syksyllä purennan mahdollisesti oikeaan asentoon vähän vähemmällä säätämisellä. Paikka, jossa käyn, tekee myös osteopatiaa oppilastyönä ja olenkin jo kerran käynyt siinäkin. Oli oikein ihanaa ja painotimme enemmän hoitoa jalkoihin, mistä syystä sitten olikin vähän kankeata menoa muutama päivä. Pitää jatkaa molempia alkavalla viikolla. 

Taidenäyttelyissä on tullut myös vaellettua. Kesäkuun lopussa kävin Tennispalatsin HAMissa katsomassa saksalaisen Katharine Grossin upeita valtavia kankaita ja siinä sivussa toki myös Tove Janssonin teokset tuli katsottua läpi.   

Perjantaina kävin elokuvissa ekan kerran sitten marraskuun, kyllä oli mukavaa! Ennen elokuvaa kipaisin Ateneumissa Repin-näyttelyssä ja tietysti myös perusnäyttelyn kävelin läpi. Pahimpaan ruuhka-aikaan eli vähän ennen klo 16 jouduin jonottamaan 15 minuuttia sisäänpääsyä Ateneumiin ja sisällä vielä viitisen minuuttia Repiniin, mutta ihmisiä oli suht väljästi ja teokset olivat hyvin katsottavissa. Alimmalle kuvan taululle naurahdin ääneen, se on mielestäni niin hauska :)

Sadko vedenalaisessa valtakunnassa

Mikä vapaus!

Näyttelyn jälkeen olikin aika tavata ystävät kahvilla ja sitten suunnata elokuviin Cruellaa katsomaan. Olikin erittäin hyvä elokuva, tykkäsin todella paljon ihan itse tarinasta eli miten Cruellasta tuli Cruella, vaikka se eroaakin Disneyn piirrettyjen pahiksesta. Näyttelijät olivat aivan mahtavat, samoin puvustus ja musiikki piste i:n päälle. Myös kuvaus oli todella hieno. Kaiken kaikkiaan oikein mukava elokuvakokemus, voisin katsoa uudestaankin. 

Tämän henkisen kulttuuripläjäyksen lisäksi olen harrastanut ruumiinkulttuuria eli käynyt uimassa meressä Kallvikin niemessä. Toistaiseksi sinilevää ei ole ollut ja meri on ollut ihanan lämmin. Mies on minua rantaan kuskannut iltaisin, vaikka voisin pyöräilläkin. Ongelmana on vain se, ettei rannalla ole mitään lukittavaa säilytyslokerikkoa, mihin voisi jättää tavarat kun on yksinään uimassa. Ehdin kyllä käydä kesäkuussa parikin kertaa Itiksen hallissa, ennen kuin se meni kesätauolle. Oli mukavaa sekin :)

Olemme myös juhlineet keskimmäisen 20-vuotissyntymäpäivää koko perheen voimin, esikoinenkin kävi. Kaikki perheen aikuiset on nyt piikitetty, minut jo kahdesti ja mies ensi viikolla samoin. Toisesta piikistä ei tullut minulle muita oireita kuin, että vasen kainalo oli pari päivää niin kipeä kuin olisi puukolla tuikattu. Piti nukkuakin niin, että käsivarsi oli tiiviisti kehoa vasten. Ensimmäinen rokotus oli paljon vaikuttavampi.

Ostin viikko sitten uuden puhelimenkin, vanha alkoi kuumeta tosi nopeasti ja söi akkua. Uusi puhelin on muuten oikein hyvä, mutta vielä isompi kuin vanha. Jossain olikin siitä, kuinka laitteet (erityisesti puhelimet) tehdään miesten käteen sopivaksi ja sen huomaa. Hyvä tämä silti on :)

 

Huhuu, onko täällä kettään?

Tervehdys pitkästä aikaa. Melkein kaksi kuukautta on ollut päivittelemättä ja nytkin mietin pari kertaa, jaksanko. 

Opiskelut on aikalailla vieneet mehut, samoin koronakyllästys ja 'maailman toimivin kaupunki'.  Ensi maanantaina on viimeinen tentti (toivon mukaan ainakin) ja ehkä en ensi syksynä aloita mitään Avoimessa. 

Viime viikolla nuorimmainen oli lähdössä vaellusriparille Lappiin. Tiistaina lähtö  ja maanantaina paras kaveri ilmoitti, ettei lähdekään.. Hirveätä draamaa. No sit saatiin leiriläinen rauhoittumaan ja vei rinkan kirkolle jne ja tiistai-aamuna menen herättämään viideltä, niin tuo sanoo ettei lähdekään. Sanoin, että nyt on ehdottomasti liian myöhäsitä perua ja saatiin lapsi sitten kammettua leiribussiin. Oli melkoinen alkuviikko, tuntuu että loppuviikko menikin siitä toipuessa. Tai olisi mennyt. 

Maailman toimivin kaupunki... En sano enempää kuin, että tuntileimauslaite ja noin kaksisataa tuntia miinuksia. Vähän kylmäsi. Nyt pomot hoitaa asiaa eteenpäin, emme olleet ainoita tämän yllätyksen kokeneita.

Keskimmäinen on nyt suorittanut  asevelvollisuutensa ja hakenut MPKKuun. Jos pääsee, niin sitten hänestä tullee hävittäjälentäjä. Heillä on 'Ohi on'-bileitä varten varattuna pari mökkiä, jossa aikovat juhlia keskenään. Palautuu kotiin vasta sunnuntaina.

Esikoinen kyseli miehen mielipidettä eräästä hommasta, jonka olisivat saaneet harjoitustyöksi eli nimellisellä palkalla. Homma oli applikaation tekeminen jonnekin festareille, eli appsilla olisi voinut maksaa kaiken ja siihen olisi liitetty kaikki mahdollinen mitä vain voi, joten mies sanoi et ihan hirveä homma, vastaavaan meni hänellä noin vuosi rakentaa edellisessä työpaikassa. Lisäksi kaikki GDPR-jutut yms (AppleStore + GooglePlay jne jne) Nuoret päättivät, etteivät rupea mokomaa vääntämään.

Sain tänään raudat pois hampaista ja nyt tuntuu todella kummalliselta ilamn niitä :D Kaipa se tästä. Torstaina alkaa loma ihan virallisesti ja vasta elokuussa on töihinpaluu. Jaksaa jaksaa. Ja lomahan alkaa toki tapaamisella oman hammaslääkärin kanssa, suunnitellaan tätä rautojen jälkeistä hommaa. Sitä kun riittää. Alin kuva on nyt vähän höpsö, nappasin pikaisesti kävellessä.

 

 

Keväthommia sun muuta

 Sain piikin torstaina. Koska työkaveri oli saanut aikamoiset oireet, päätin ottaa vapaapäivän. Se oli sikäli oikea ratkaisu, että olin aivan totaalisen hepulissa koko aamun pelätessäni, etten saisikaan piikkiä ties mistä syystä (mieskin jo vähän rauhoitteli). Loppujen lopuksi kaikki sujui varsin rattoisasti, aika oli varattuna klo 12.50 ja istuin jo toipumassa klo 12.48 (vartti pitää odotella piikin jälkeen rokotuspaikalla). Oireita ei tullut oikeastaan muuta kuin lihaskipuja ja piikityskäsi oli julman kipeä, en saanut nostettua käsivartta kovin ylös illalla. 

Perjantaina oli etänä, mikä sekin oli ihan hyvä ratkaisu. Olo oli vähän hassu, samanlainen kuin kovan influenssan jälkeen ja niinpä iltapäiväisen lyhyen kävelylenkin jälkeen olin pyörtyä päästyäni kotiin. Se olikin oivallinen syy makailla parvekkeen sohvalla lukemassa.

Lauantaina olin laiska ja rötväilin taas pihalla ja parvekkeella lukemassa, kissan kanssa ja ilman. Itse asiassa kuuntelin parvekkeella äänikirjaa ja neuloin. Varsin rattoisaa. 

Eilen sunnuntaina ajattelin, että nytpä haravoin koko pihan ja niinpä tein, äänikirjaa kuunnellen se sujui rattoisasti. Illempana alkoi käsivarsia särkeä suunnilleen niin kuin joku olisi yrittänyt repiä niitä väkisin irti. Särky jatkoi ranteisiin sen verran reippaana, että piti yöksi ottaa tonninen panadol ja hieroa käsivarsiin piroxen-voidetta, että sain nukutuksi. Aamulla särky oli suurimmaksi osaksi poissa. 

Tänä aamuna meillä oli varsin mielenkiintoinen aamuhetki Peijaksessa. Pari viikkoa sitten samassa paikassa lääkäri sanoi nuorimmalle, että käypä sitten siinä paastosokerikokeessa ja jotain muutakin piti ottaa verestä ja näiden lisäksi virtsarakon ultraus. Jei. 

Aamukahdeksalta labrassa ei löytynyt verikokeen lähetettä, labra oli myöhässä koska henkilökuntavaje ja miehen piti ehtiä kokoukseen 9.15. Huhhuh. Labrahoitsu ehdotti, että menemme ensin ultraan ja sitten soitan sieltä lastenosaston sh:lle lähetteestä ja sitten taas ravaamme takaisin labraan. Vein siis teinin ultraan ja kipaisin lastenosastolle selvittämään lähetettä (nopeampaa kuin soittaminen ja selittäminen). Kiltti hoitaja soitti lääkärille, unohti sokerikoeasian ja sanoi soittavansa perään siitä sekä lääkärille että minulle, joten lähdin etsimään teiniä, joka löytyikin juuri melkein sieltä, mistä piti. Kuulemma ultraushenkilö oli sanonut, ettei poikkeavaa löytynyt. 

Takaisin labraan, tuskin olimme kurkanneet odotustilaan kun jo nimeä huudettiin ja menimme koetilaan. Lähetettä ei näkynyt koneella.. sh soitti lastenosaston sh:lle, jonka jälkeena otti kuusi (6) putkea verta teinistä. Myös sen sokerin. Kuulemma vielä pitää kotona ottaa pissatesti ja viedä lähimpään HUS-labraan. Siinä hoitajan antaessa pissapurkkia teinille puhelimeni soi ja siellä oli lastenosaston sh, joka sanoi että sokeritestilähete on nyt koneella ja sanoin, että juu, se otettiin jo. 

Pääsimme lähtemään pois, tässä vaiheessa kello oli viittä yli yhdeksän ja Peijaksesta ajaa meille parikymmentä minuuttia. Kaikki valot olivat punaisella, tietysti, ja miehen otsasuoni alkoi jo hieman pullottaa kellon lähestyessä kokousaikaa. Loppuje lopuksi olimme kotona 9.20 ja miehen työkone oli sammunut siinä odotellessaan meitä. Lopulta mies vihdoin pääsi kokoukseen, tosin vain hetkeksi, sillä jokin mystinen it-ongelma aiheutti sen, että kaikkien tietokoneet tipahtelivat kokouksesta. 

Ehdin kääntyä kotona ja lähdin taas ruokakassijakoon. Tällä kertaa meitä oli kolme ja pusseja oli tilattu 85 nimilistan mukaan, ilmoittautumisten mukaan 92. Näistä haettiin 53 pussia. Lisäksi metrossa oli tekninen vika, muutama vanhempi tuli viittä yli neljä läähättäen ja saivat vielä ruokaa mukaansa. 

Varsinainen maanantai. Nyt menen kahville. Ja lukemaan parvekkeelle. Kuvat satunnaisessa järjestyksessä.