Juhlan aihetta

Vihdoin on se päivä, kun esikoinen on täysi-ikäinen. Aikuiseksi en ehkä vielä sano, ainahan se on mun pieni kuitenkin :) Olen yrittänyt miettiä, että kai se on suht hyvin selviytynyt pikkuveljien tuomasta traumasta ja vaikka olen ollut aika kamala äiti joskus, niin onhan niitä hyviäkin puolia varmaan löytynyt. Nuori ei vielä ajattele tällaisia kuitenkaan.

Sunnuntaina pidämme synttärikahvit sukulaisille ja kummeille.

Muihin asioihin.

Pienin oli tänään vielä kotona, yskä on komea. Olen miettinyt, jos tuo olisi vielä huomisenkin. Tuntuu, että sama yskä vain jatkaa aaltoliikettä eikä parane oikein kokonaan, kun pienin menee kouluun puolikuntoisena. Tosin itsekin olen nyt neljättä viikkoa flunssassa, sama aaltoilu jatkuu.

Töissä olemme ihmeissämme, sekä minä ja työtoveri että henkilöstösihteeri. Hallintojohtaja on melkoinen leppäkertun rakastaja ja on nyt käynyt läpi kaikki mahdolliset työajat ja nyt sitten meidän oudot työaikamme ovat aiheuttaneet pulman, kun ne eivät sovi varsinaisen toimistotyöajan liukumien piiriin.

Emme oikein ymmärrä, kun kaiken järjen mukaanhan me olemme paikalla kun kirjasto on auki ja tähän asti on riittänyt, että teemme viikkotyötunnit täyteen. Henkilöstösihteeri saa harmaita hiuksia jo entisten lisäksi, kun johtajamme on sitä mieltä, että kyllä ne pitää laittaa nyt kuntoon.

Kaipa se tästä taas.

Lumikaaos

Sieniä

Tänään olen syönyt Kuntatalolla jälleen kerran siitakesienirisottoa. Jostain syystä Palmian vääntämä risotto on niin hyvää, että sitä on pakko mennä syömään jos sitä on listalla. Söinkin sitä sitten niin, että oli mahanahka tiukilla. Toki sen lisäksi oli porkkana-inkiväärisosekeittoa ja siikamurekepihvejä sekä marjasalaattia jälkkäriksi. Hyvä, ettemme pyörineet takaisin puljulle.

Työkaveri, jonka kanssa kävin syömässä, kertoi käyneensä hammaslääkärini luona hoidossa ja vielä menevänsä uudelleenkin. Nyt siis jo kaksi läheistä työkaveria on myös hurmaantuneet häneen. Voi minua! Hammaslääkärini on myös avustanut Miika Nousiaista tämän vastikään julkaistun kirjan suhteen ja myös kirjasta tehtävän tv-sarjan kuvausryhmän saattamisessa ajan tasalle uusien hoitomuotojen suhteen. Voi minua uudelleen!

Olen tänään ostanut lentoliput Göteborgiin helmikuulle. Menen ystäväni kanssa sinne teatteriin ja näytelmän kirjoittaja on kutsunut meidät illalliselle kanssaan. Pitää petrata ruotsin sanavarastoja hiukan. On ollut jo pari vuotta muutama ruotsinkielinen romaani hyllyssä odottamassa lukemista. Nyt on vissiin pakko ruveta.

Ostin myös punaiset Kontiot kotimatkalla, sillä minulla on vain hervottoman isot armeijan Kontiot enkä halua käyttää niitä kaupungissa. Tosin huomenna jos tulee lunta, niin en taida uusia kumppareita laittaa silloinkaan vaan talvikengät. Kaipa tässä vielä saadaan vesisateita tänä syksynä.

Pienin on ollut tänään kotona ja on myös huomenna, sen verran hurjankuuloinen yskä. Näin myös minä saan nukkua hetken pitempään aamulla, kun ei tarvitse nousta häntä herättämään.

Kurpitsaista

Kirjamessut olivat ja menivät. Ostin kaksi kirjaa, joista toinen on erään seuraamani blogistin tuotos ja toinen amerikkalaisen (suomeen muuttaneen) opettajan kirjoitelmia hänen ajatuksistaan kotimaastamme ja sen kummallisuuksista. Sen olen jo melkein lukenut. Yli tuhatsivuisen fantasiakirjan luku samaan aikaan hieman häiritsee muiden kirjojen lukemista, mutta kyllä se tästä. Kunhan saan tuon fantasian loppuun ennen tenttikirjojen aloittamista, muuten ei onnistu tentti :P

Tapasin Kirjamessuilla myös opiskelukaverini, joka työskentelee Riihimäen kirjastossa. Puhuimme alasta ja sisäilmaongelmista ja lapsista jne. On mukava tavata näin vähintään kerran vuodessa, kun oli aikoja ettemme ehtineet nähdä ollenkaan vuosiin.

Tietysti kävimme myös Ruoka- ja viinimessuilla saman katon alla, mutta sieltä en viitsinyt ostaa kuin karjalanpiirakoita. Mieli olisi tietysti tehnyt vaikka mitä, mutta se kantaminen ei houkutellut.

Perjantaina oli myös esikoisen kutsunnat. Paikka Santikseen on joka tapauksessa varattuna, jos ei jostain syystä pääse laskuvarjojääkäreihin. Sinne pitää muistaa laittaa hakemus ajoissa, lenkillä tuo on nyt käynyt melkein joka ilta. 

Lauantaina minä ja pienin kävimme sitten Lakritsi ja salmiakkimessuilla Wanhassa satamassa. Se oli hieman pettymys, sillä näytteilleasettajia oli tosi vähän. Maistiaisia oli, niistä paras oli Jymy-luomujäätelö. Ostin toki tuomisia kotiinkin, mango-salmiakkikaramellit ovat myös yllättävän hyviä.

Pienin oli erityisen tyytyväinen messureissuun, koska sai monta harvinaista Monnia pyydystettyä ja karkkeja sun muita ropisi laariin myös. Kävimme myös ostamassa hänelle uudet lenkkarit Kluuvin XXL-liikkeestä, jossa myyjätyttö olikin meidän viimetalvinen työharjoittelija ja kenkien sovitus menikin paljon mukavemmin senkin vuoksi.

Katsoimme molemmat myös Liisa-elokuvat perjantain ja lauantain kuluessa. Pidän niistä siitä huolimatta, että Richard on viimevuotisessa mukana :P

Eilen tein kurpitsapiirakan ja annoin kuoren pienimmälle, että hän sai tehdä siitä lyhdyn. Ainoa myönnytys Halloweenia kohtaan nyt, kun esikoinen ei enää vietä kaverisynttäreitä näihin aikoihin.

Tänään oli ihan normityöpäivä töissä. Aamulla kävin vanhassa työpaikassa sopimassa ystävän kanssa helmikuussa tehtävästä teatterireissusta Göteborgiin. Eräs ruotsalainen toimittaja-näyttelijä-jne henkilö kutsui hänet erityisesti ja ystävä oli sanonut, että tulee jos saa jonkun seurakseen. Minä sitten lupauduin vastineeksi Lontoon teatterimatkasta pari vuotta sitten. Saa nähdä kuinka käy, pitää ruveta lukemaan kirjoja ruotsiksi etten ihan nolaa itseäni unohdetulla sanavarastollani.

Piti vielä kertoa, että torstaina Oopperassa sain aika pahat altistusoireet. Ääni meni melkolailla kokonaan ja kurkku oli kuin tulessa. En tiedä johtuiko se siitä, että kolmannella parvella istuimme katonrajan tuulettimien lähellä, mutta ei ollut kivaa. Varsinkin kun unohdin kurkkupastillit ja avaavan lääkkeen.

Keskiviikkoa

Palautuminen laivalta ja flunssa eivät ole ihan paras yhdistelmä. Olen ollut aika huonossa hapessa, eilen piti lähteä töistä kesken päivän pois. Olo on kuin migreenissä, viikon mittaisena alkaa jo riittää tässä vaiheessa. Toivon vain jossain kohti parantuvani.

Ilmoittauduin Viestinnän kakkoskurssille (Viestinnän analyysi), tentti on marraskuun lopussa. Kirjatentti, johon pitää lukea kaksi paksua enkunkielistä opusta ja yksi suomenkielinen. Tiedänpähän, mitä teen vapaa-aikana. No, jos vain pääsen läpi niin olen tyytyväinen.

Huomenna menen pienimmän kanssa katsomaan 'Liisa Ihmemaassa'-balettia. Toivon, että se on kiva. Tosin meidän tiedottaja kertoi, että hänen poikansa oli pitänyt osaa tansseista hiukan liian pitkinä. Poika on muistaakseni noin 12-v.

Perjantaina menen Kirjamessuille, tapaan Riihimäellä työskentelevän ja asuvan entisen opiskelukaverini siellä. Se on meillä jo perinne.

Lauantaina on Lakritsi- ja salmiakkimessut Vanhassa satamassa, sinne menen pienimmän kanssa. Pyysin serkkuani mukaan, kunnes muistin ettei hän voi infektiovaaran vuoksi tulla. Vauvan sydänvika on korjattu, se olikin ilmeisesti helpompi nakki kuin kuviteltiin, mutta nyt on todettu vakava maksavaurio. Serkku sanoi, että hän ja vauva saattavat olla jouluun asti täällä. Toivon vain, että pieni selviää, tämä vuosi on ollut jo niin kovin raskas.

Tervepä terve

Taas on vierähtänyt viikko päivittelystä. Töissä en viitsi enää päivittää, kun W10 vakoilee kaikki näppäinpainallukset jenkeille ja iltaisin olen ollut aika poikki flunssan vuoksi.

Torstaina lähdimme Mansikki-laivalla kääntymään Tukholmassa ja olikin ihan mukava reissu, vaikka lauantai-aamuna keinuttikin niin että oli hyvä ettei oltu aamiaista ostettu. Minä voin nimittäin melkolailla aina huonosti laivalla, asia joka suuresti huvittaa miestä.

 Kävimme Nobel-museossa ja joimme kahvit, pienimmän jäätelöannoksesta tuli annoskateus.

Nähdään taas.

Aina paranee

Viikonloppu kului sairastaessa. Lauantain makasin sohvalla kuumeessa ja katselin Poldarkin kakkoskauden kuusi ensimmäistä jaksoa, myöhemmin siirryin Sleepy hollow'n seuraan. Sunnuntai kului sekin aika ankeasti, olo ei ollut ollenkaan hyvä.

Tänään menin kuitenkin töihin. Kävin (pitkähköllä) lounaalla työpaikkasuhteen kanssa, joka tuli ihan vartavasten Itiksestä saakka. Meillä oli oikein mukavaa ja ehdimmekin jutella monenlaisista asioista, sekä perheitä että työtä koskevista.

Tullessani kotiin viiden aikoihin alkoivat Aleppon muistokellot juuri soida Kontulassa ja voi, miten tulikin suru. Pitkin kotimatkaa itkeskelin äidin muistolle ja kotona vedin oikein kunnon parut, mutta sitten helpotti.

Nyt illalla olen katsonut nuorimmaisen kanssa monta jaksoa 'Sabrina, teininoitaa', onneksi muistin sen. Pienin tykkäsi siitä kovasti enkä itsekään oikein muistanut, miten hauska se olikaan silloin aikoinaan :)

Huomenna taas töihin, sen jälkeen leffaan. Keskiviikkona vien keskimmäisen meille taksvärkkiin ja torstai onkin jo vapaa :) Kyllä se tästä.

Halvat huvit?

Eilen autoin kurssikaveria asentamaan Instan puhelimeensa ja siitähän seurasi ratkiriemukasta menoa, kun on tarpeeksi väsynyttä porukkaa. Nimittäin hän ihmetteli ääneen, että miten jonkun käyttäjänimi voi olla 'peralapia', kunnes samantien tajusi sen olevan meidän kouluttajamme. Ään pilkkujen lisääminen aiheutti hysteerisiä tyrskähdyksiä, repeilin vielä pilatestunnilla sekä tänään kävellessäni metrolta kotiin. Joku varmaan piti hulluna, kun itsekseni hihitin :D

Kävin eilen pilateksen jälkeen vielä Juttutuvassa ..ööh.. suunnittelemassa vuosikelloa kurssikavereiden kanssa..

Yhteistoimintaa

Olen koko viikon yhteistoiminnan peruskurssilla JHL-opistolla. Olin hiukan epäluuloinen vielä aamulla, mutta kaikki olivat oikein mukavia ihmisiä eri puolilta maata. Helsingin virastoista meitä oli vain kolme ja Espoosta ja Kirkkonummelta lisäksi pari.

Pitäisi vielä tehdä jonkinlaista oppimispäiväkirjaa, mutta pystyn luultavasti säveltämään jotain aamulla. Nyt en nimittäin jaksa. Kävin kurssin jälkeen katsomassa NTlive-taltioinnin "Deep Blue Sea"-teatterikappaleesta Kinopalatsissa, se oli oikein hyvä.

Syysasetelma

Ainiin. Sain ekasta tentistä kakkosen. En vieläkään ymmärrä, miten.