Töttöröö

Olen aivan poikki, sekä henkisesti että fyysisesti. Fyysisesti altistumisoireiden vuoksi, nytkin olen nukahtaa pystyyn. Henkisesti siksi, että kävin syömässä serkkuni kanssa ja hän odottaa viimeisillään vauvaa. Vauvalla on todettu paha sydänvika ja jos synnytys ei käynnisty itsestään nyt viikonlopun aikana, niin maanantaina aloitetaan käynnistys. Sitten vauvan synnyttyä katsotaan aloitetaanko saattohoito vai sydänleikkaus. Että joo.

En jaksa nyt siitä tässä sen enempää, koska alan vain itkeä. Itkimme jo molemmat ruokapöydässä, naapuripöydästä vähän tuijotettiin.

Menen katsomaan Hannibalia. Richard auttaa.

Päivän opetus

Älä yritä ottaa kiveä kiinni ilmasta, jos alla on toinen kivi. Jälki on rumaa, vaikkei murtunutkaan.

Obsessed much?

Niin.. Kissamusikaali ja Richard, voiko sen mukavammin ilta kulua uuniomenoita ja jäätelöä mutustaen?

R on tuossa se ihan ensimmäinen mustavalkoraidallinen poikakissa. Hmm..

Asiakaspalvelussa

Tänään olin iskeä luurin asiakkaan korvaan. Rouva selitti ummet ja lammet ja lisäksi oli pari asiakasta tiskin edessä livenä. Kysyin sitten rouvan nimeä ajanvarausta varten, niin hän kehtasi sanoa: 'Minä esittelin itseni puhelun alussa, pitäisi kuunnella tarkemmin'. Luulen, että katsoin luuria 'kuulinko oikein?'-ilmeen kera.

Sunnuntai

Aika lentää. Perjantaina vanhenin taas vuodella. Juhlistin sitä käymällä kissakahvilassa kahden ystäväni kanssa ja lauantaina kävimme koko perheen voimin Kakkugallerian kakkubuffetissa (esikoinen söi 9 kakkupalaa..). Mies ja isommat menivät edeltä kotiin, me jäimme pienimmän kera vielä Ruttopuistoon keräämään monneja. Sain lahjaksi mieheltä komean valkoisen orkidean ja esikoinen oli imuroinut koko talon, koska oli koeviikon vuoksi kotona useamman päivän. Kahdella nuoremmalla taas oli koulua eilen, tekivät syyslomaa varten päiviä sisään.

Synttärikukka

Kakkubuffetissa unohdin ottaa kuvan ensimmäisestä kolmesta palasta, tässä mustaherukka-suklaa

Häät Ruttopuistossa

Olin koko viikon vähän allapäin ja pelkäsin, että perjantaista tulee tosi vaikea päivä äidin kuoleman takia, mutta itse asiassa selvisin aika hyvin. Tiistainahan oli äidin kuoleman puolivuotispäivä samoin kuin Estonian uppoamisen 22-vuotispäivä. Senkin muistan (liiankin) hyvin.

Töissä asiat etenevät ja aion aloittaa lyhennetyn työviikon tekemisen lokakuun puolivälistä. Pitää varmaan ilmoitella työterveyteenkin siitä. 

Tänään ajelimme Malmin hautausmaan kautta, halusin nähdä pitääkö isän haudalle tehdä jotain syyshuoltoa, mutta ilmeisesti Johanna olikin käynyt jo siellä. 

Huomenna on uusi viikko taas. Tiistaina olen menossa heti aamusta silmälääkärille näöntarkastukseen, koska tarvitsen uudet lasit ja niistäkin pitäisi varmaan puhua työterveyden kanssa.

Koko viikonlopun oikea käsivarsi aina hartiasta/lapaluusta asti on särkenyt aivan törkeästi enkä ole saanut nukuttua kovin hyvin. Nyt jumi alkaa olla parempi, joten katson aamulla menenkö uimaan. Söin eilen niin paljon särkylääkkeitä, että tänään olen yrittänyt pärjätä pelkän kaurakissan kanssa. Ehkä voin nukkumaanmennessä ottaa pari tabua.

Nyt menen katsomaan Hannibalia. Tässä jaksossa pitäisi tulla Richardin hahmo jo mukaan tarinaan.

Kannattaa muuten avata telkkari tiistaina, sillä Poldarkin ensimmäinen kausi alkaa Yleltä! Itse odottelen saavani näkyviin Richardin uuden vakoojajännärin Berlin Station, se vaikutti lupaavalta kahden ensimmäisen jakson perusteella (jotka olivat vapaasti katsottavissa kuunvaihteeseen asti). BS-sarjassa esiintyvä Leland Orser-niminen näyttelijäherra on ruvennut seuraamaan minua twitterissä, samoin kuin muutamaa muuta Richardin fania. Se on hieman huvittavaa ja jännää minusta :P

Loppuviikkoa ja viikonloppua

Loppuviikko töissä sujui taas tutusti, kiireessä ja huonon olon kourissa. Perjantaina lähdin taas hiukan aikaisemmin, leimasin itseni sairaaksi ja kotimatkalla pelkäsin pyörtyväni jonnekin tienposkeen. Kotiin päästyäni mittasin kuumeen vain todetakseni, että olin alilämpöinen (35,7). Päätä särki ja nukutti niin, että torkahdin hetkeksi, mutta sitä ennen kuuntelin luentovideon tenttiä varten. En kyllä muista siitä juuri mitään enää.

Tällainen oli työpaikan pihalla keskiviikkona

Lauantai vierähti tenttivastauksia kehittäen. Onneksi oli edes luentodiat paperilla, sain vastattua jotain ainakin. Mies vei nuorimmaisen uimaan, jotta sain kirjoittaa rauhassa.  Koska en jaksa yleensäkään mitään tehtäviä kovin kauan katsella, palautin tentin heti illalla saatuani sen mielestäni valmiiksi. Menee läpi tai sitten ei, en tiedä kumpaa toivoisin.

Ripustaessani pyykkejä puhuin miehen kanssa näistä opinnoista, siitä miten houkuttaa suorittaa ainakin koko Viestinnän peruskurssi verkko-opintoina, koska se olisi helpompaa ajankäytöllisesti. Se myös toisi jotain etua (ehkä) töissä, kun me nyt kuulumme tieto- ja viestintäyksikköön ja kun ei yhtään tiedä, kuinka tässä kaupungin organisaatiomullistuksessa käy itse kullekin. Mitäänhän meille ei kerrota, muuta kuin että paikka säilyy jos olet valmis siirtymään sinne, mihin määrätään.

Lauantaina olo oli vielä aika huono ja kuumeisen tuntuinen ja korvia pitää rasvata useamman kerran päivässä. Olin kuitenkin jo viikolla luvannut viedä pienimmän elokuviin katsomaan Lemmikkien salaista elämää alkukielisenä ja niinpä heräsimme kahdeksan aikoihin tuon kanssa. Näytös alkoi puoli 11 ja olimmekin hyvissä ajoin paikalla.

Vanha kirkko

Hiukan kärsinyt hautakivi

Kalevala-patsas, itse tosin tunnen sen Lönnrotin patsaana

Elokuvan jälkeen kävelimme Espaa pitkin Ruttopuistoon, että lapsi sai kerätä monneja ja siinä vierähtikin tovi. Sinällään ihan hauskaa, mutta minulla oli vähän kevyet vaatteet, kun en ollut ajatellut olevani tuntikausia ulkona. Pääsimme lopulta kotiin ja olen pessyt pyykkiä, leikannut esikoisen ja pienimmän päät ja leiponut kesäkurpitsakakkua. Jaksoin maistaa tosi pienen palasen, mutta hyvää se on kyllä.

Kotimatkan varrelta. Syksy saa.

Kesäkurpitsakakku

 Huomenna on taas maanantai. Melkein jo pelkään työviikkoa, että missä kohtaa alkaa uupuminen vaivata. Luulen, että soitan huomenna työterveyteen ja yritän päästä puhumaan työterkkarin kanssa mm. siitä lyhyemmästä työviikosta. Näin en jaksa.




  

Kemiaa

Eilen illalla kahvipöydässä keskustelimme esikoisen kemiankokeesta ja sitten itse kokelaan liuettua paikalta mies ja keskimmäinen juttelivat massasta ja energiasta.

Mies:"Massa on energiaa ja energia ei koskaan häviä."
Keskimmäinen mutisee jotain..
Minä:"Sehän selittääkin sitten sen vanhan sanonnan, että läski on ikuista. Kun kerran massa on energiaa ja energia ei häviä."
Mies:"Miten me tähän päädyttiin?"

Naisen logiikalla :D

Eväät

Tein juuri eväät ylioppilaskokelaalle. Kysyin häneltä, jos hän haluaisi vanhan tupperin eväsrasian, jossa on nalle kannessa, mutta ei kuulemma. Kyllä aika rientää!

Muuten olen koko viikonlopun kirjoittanut avoimen tehtäviä, jotta voin torstaina osallistua tenttiin. En tiedä, tulevatko bumerangina takaisin, mutta ainakin olen yrittänyt. En ihan hirveästi ole jaksanut paneutua..

Kävin tiistaina pienimmän kanssa katsomassa elokuvan 'Kubo ja samuraiseikkailu', tosin alkukielisenä. Se oli valtavan kauniisti kuvattu animaatio stop motion-tekniikalla. Oikein kiva.

Tämä oli tällainen pikapäivitys, taas. Yritän saada paremmin kirjoitettua viikolla, on vain ollut niin tuskaisen kiire koko ajan. Eilen tosin olin aika raato perjantain työssäaltistumisen jäljiltä, ei ole taas vähään aikaan ollutkaan sellaista kohtausta.