Sunnuntai

Aika lentää. Perjantaina vanhenin taas vuodella. Juhlistin sitä käymällä kissakahvilassa kahden ystäväni kanssa ja lauantaina kävimme koko perheen voimin Kakkugallerian kakkubuffetissa (esikoinen söi 9 kakkupalaa..). Mies ja isommat menivät edeltä kotiin, me jäimme pienimmän kera vielä Ruttopuistoon keräämään monneja. Sain lahjaksi mieheltä komean valkoisen orkidean ja esikoinen oli imuroinut koko talon, koska oli koeviikon vuoksi kotona useamman päivän. Kahdella nuoremmalla taas oli koulua eilen, tekivät syyslomaa varten päiviä sisään.

Synttärikukka

Kakkubuffetissa unohdin ottaa kuvan ensimmäisestä kolmesta palasta, tässä mustaherukka-suklaa

Häät Ruttopuistossa

Olin koko viikon vähän allapäin ja pelkäsin, että perjantaista tulee tosi vaikea päivä äidin kuoleman takia, mutta itse asiassa selvisin aika hyvin. Tiistainahan oli äidin kuoleman puolivuotispäivä samoin kuin Estonian uppoamisen 22-vuotispäivä. Senkin muistan (liiankin) hyvin.

Töissä asiat etenevät ja aion aloittaa lyhennetyn työviikon tekemisen lokakuun puolivälistä. Pitää varmaan ilmoitella työterveyteenkin siitä. 

Tänään ajelimme Malmin hautausmaan kautta, halusin nähdä pitääkö isän haudalle tehdä jotain syyshuoltoa, mutta ilmeisesti Johanna olikin käynyt jo siellä. 

Huomenna on uusi viikko taas. Tiistaina olen menossa heti aamusta silmälääkärille näöntarkastukseen, koska tarvitsen uudet lasit ja niistäkin pitäisi varmaan puhua työterveyden kanssa.

Koko viikonlopun oikea käsivarsi aina hartiasta/lapaluusta asti on särkenyt aivan törkeästi enkä ole saanut nukuttua kovin hyvin. Nyt jumi alkaa olla parempi, joten katson aamulla menenkö uimaan. Söin eilen niin paljon särkylääkkeitä, että tänään olen yrittänyt pärjätä pelkän kaurakissan kanssa. Ehkä voin nukkumaanmennessä ottaa pari tabua.

Nyt menen katsomaan Hannibalia. Tässä jaksossa pitäisi tulla Richardin hahmo jo mukaan tarinaan.

Kannattaa muuten avata telkkari tiistaina, sillä Poldarkin ensimmäinen kausi alkaa Yleltä! Itse odottelen saavani näkyviin Richardin uuden vakoojajännärin Berlin Station, se vaikutti lupaavalta kahden ensimmäisen jakson perusteella (jotka olivat vapaasti katsottavissa kuunvaihteeseen asti). BS-sarjassa esiintyvä Leland Orser-niminen näyttelijäherra on ruvennut seuraamaan minua twitterissä, samoin kuin muutamaa muuta Richardin fania. Se on hieman huvittavaa ja jännää minusta :P

Loppuviikkoa ja viikonloppua

Loppuviikko töissä sujui taas tutusti, kiireessä ja huonon olon kourissa. Perjantaina lähdin taas hiukan aikaisemmin, leimasin itseni sairaaksi ja kotimatkalla pelkäsin pyörtyväni jonnekin tienposkeen. Kotiin päästyäni mittasin kuumeen vain todetakseni, että olin alilämpöinen (35,7). Päätä särki ja nukutti niin, että torkahdin hetkeksi, mutta sitä ennen kuuntelin luentovideon tenttiä varten. En kyllä muista siitä juuri mitään enää.

Tällainen oli työpaikan pihalla keskiviikkona

Lauantai vierähti tenttivastauksia kehittäen. Onneksi oli edes luentodiat paperilla, sain vastattua jotain ainakin. Mies vei nuorimmaisen uimaan, jotta sain kirjoittaa rauhassa.  Koska en jaksa yleensäkään mitään tehtäviä kovin kauan katsella, palautin tentin heti illalla saatuani sen mielestäni valmiiksi. Menee läpi tai sitten ei, en tiedä kumpaa toivoisin.

Ripustaessani pyykkejä puhuin miehen kanssa näistä opinnoista, siitä miten houkuttaa suorittaa ainakin koko Viestinnän peruskurssi verkko-opintoina, koska se olisi helpompaa ajankäytöllisesti. Se myös toisi jotain etua (ehkä) töissä, kun me nyt kuulumme tieto- ja viestintäyksikköön ja kun ei yhtään tiedä, kuinka tässä kaupungin organisaatiomullistuksessa käy itse kullekin. Mitäänhän meille ei kerrota, muuta kuin että paikka säilyy jos olet valmis siirtymään sinne, mihin määrätään.

Lauantaina olo oli vielä aika huono ja kuumeisen tuntuinen ja korvia pitää rasvata useamman kerran päivässä. Olin kuitenkin jo viikolla luvannut viedä pienimmän elokuviin katsomaan Lemmikkien salaista elämää alkukielisenä ja niinpä heräsimme kahdeksan aikoihin tuon kanssa. Näytös alkoi puoli 11 ja olimmekin hyvissä ajoin paikalla.

Vanha kirkko

Hiukan kärsinyt hautakivi

Kalevala-patsas, itse tosin tunnen sen Lönnrotin patsaana

Elokuvan jälkeen kävelimme Espaa pitkin Ruttopuistoon, että lapsi sai kerätä monneja ja siinä vierähtikin tovi. Sinällään ihan hauskaa, mutta minulla oli vähän kevyet vaatteet, kun en ollut ajatellut olevani tuntikausia ulkona. Pääsimme lopulta kotiin ja olen pessyt pyykkiä, leikannut esikoisen ja pienimmän päät ja leiponut kesäkurpitsakakkua. Jaksoin maistaa tosi pienen palasen, mutta hyvää se on kyllä.

Kotimatkan varrelta. Syksy saa.

Kesäkurpitsakakku

 Huomenna on taas maanantai. Melkein jo pelkään työviikkoa, että missä kohtaa alkaa uupuminen vaivata. Luulen, että soitan huomenna työterveyteen ja yritän päästä puhumaan työterkkarin kanssa mm. siitä lyhyemmästä työviikosta. Näin en jaksa.




  

Kemiaa

Eilen illalla kahvipöydässä keskustelimme esikoisen kemiankokeesta ja sitten itse kokelaan liuettua paikalta mies ja keskimmäinen juttelivat massasta ja energiasta.

Mies:"Massa on energiaa ja energia ei koskaan häviä."
Keskimmäinen mutisee jotain..
Minä:"Sehän selittääkin sitten sen vanhan sanonnan, että läski on ikuista. Kun kerran massa on energiaa ja energia ei häviä."
Mies:"Miten me tähän päädyttiin?"

Naisen logiikalla :D

Eväät

Tein juuri eväät ylioppilaskokelaalle. Kysyin häneltä, jos hän haluaisi vanhan tupperin eväsrasian, jossa on nalle kannessa, mutta ei kuulemma. Kyllä aika rientää!

Muuten olen koko viikonlopun kirjoittanut avoimen tehtäviä, jotta voin torstaina osallistua tenttiin. En tiedä, tulevatko bumerangina takaisin, mutta ainakin olen yrittänyt. En ihan hirveästi ole jaksanut paneutua..

Kävin tiistaina pienimmän kanssa katsomassa elokuvan 'Kubo ja samuraiseikkailu', tosin alkukielisenä. Se oli valtavan kauniisti kuvattu animaatio stop motion-tekniikalla. Oikein kiva.

Tämä oli tällainen pikapäivitys, taas. Yritän saada paremmin kirjoitettua viikolla, on vain ollut niin tuskaisen kiire koko ajan. Eilen tosin olin aika raato perjantain työssäaltistumisen jäljiltä, ei ole taas vähään aikaan ollutkaan sellaista kohtausta.

Juhlien jälkeen

Voi laittaa kuvia nettiin, eikös se ole koko jutun pääidea? Kerrankin näyttää suht ihmismäiselle :D

Olimme varautuneet useampaan vieraaseen, mutta Kusti ei polkenut oikein nappiin ja niinpä kutsut myöhästyivät, miehen tädit olivat saaneet kutsut vasta perjantaina vaikka lähetin ne 28.8. Hiukan nyppi, mutta toisaalta (eläköitynyt) veljeni sai mansikkakakkua mukaansa ja hän loisti kuin Naantalin aurinko ja vaimoaan nauratti. Onneksi myös keskimmäisen molemmat papit ja 5 isosta kävivät auttamassa osaltaan. Oli oikein kivaa :)

Pelkäsin saavani aivan hirveän itkukohtauksen jossain vaiheessa tänään, mutta loppujen lopuksi itkin vain vähän kirkossa. Haikea olo on kyllä. Äiti olisi niin nauttinut tästä päivästä, mutta kaipa hän oli hengessä mukana.

Äitini Venetsiassa 1950

Päivän kuva

Tai kaksi.

Hoitaja kysyi kääriessään pienimmän sormea pakettiin, että onko mulla sidontatarvikkeita kotona ja saatuaan vastauksen ihmetteli, olenko sairaanhoitaja. Vastasin, että kolmen pojan äiti. Sitä nauratti.

Käpälä

Työmaa siivottuna

Alemmassa kuvassa on lopputulos kolmen viikon poisto- yms. rupeamasta. Yhden korkean hyllyn tilalle me naisissa siirsimme tuon vähän matalamman lukollisen kaapin ja cd-hyllyjen vääntämisessä meni päivä, joka ikinen hyllyväli oli laitettava uusiksi. Siihen naapurihyllyyn jäi kaksi ylimääräistä hyllyä, kun alunperin molemmissa oli viisi. Siis tuolla ikkunanpuolella oli yksi korkea hylly, nyt on paljon avarampaa.

Nyt menen petiin, leivoin jo kaksi kuivakakkua.

Plaah

Plaah väsymykselle ja stressinalulle, joka yrittää pukata, sekä vielä työpaikan venäläisvahvistukselle sekä kaikelle muullekin.

On ollut kaikenlaista ja monenlaista. Lauantaina aloittelin rippijuhlaleipomukset ja sunnuntaina kitkin koko narsissipenkin vaikka olisi pitänyt lukea tenttiin.

Perjantaista kerron ihan erikseen. Kävin nuorimmaisen kanssa terveyskeskuksessa esittelemässä sitä päälleastuttua pikkusormea. Saimme lähetteen röntgeniin Tikkurilaan ja koska olen minä, en jaksanut mennä sillä yhdellä bussilinjalla vaan otimme reteästi taksin. vartin päästä olimme röntgenissä odottamassa ja noin vartin päästä takaisin taksiasemalla ja siitä taas vartin päästä terkkarissa. Sairaanhoitaja yllättyi tajutessaan, että olimme jo paluupostissa ja kysyi lääkärin jatkoajatuksia. Lääkäri kehotti teippaamaan pikkurillin kiinni naapuriin ja soittavansa maanantaina röntgenkuvien tulokset.

Tänään sitten soittikin ja kertoi ilouutisen; sormi on kuin onkin murtunut ja pitää lastoittaa. Siispä menen huomenaamulla lapsen kanssa terveyskeskukseen. Yhtään en vielä tiedä, kauanko lastan pitää olla ja poden huonoa omaatuntoa siitä, etten heti vienyt tuota Peijakseen kuvattavaksi. Saa nähdä tuleeko sormi kuntoon.

Tänään oli muutenkin kiire päivä, venäläisemme teki typerän tempun (ryssi siis ihan törkeästi) ja lopuksi olimme vielä abien vanhempainillassa. Esikoisen opo on ex-partiokaveri, joten juttelimme hetken vielä tilaisuuden lopuksi ja hän pyysi sanomaan terveiset esikoisen kummitädille, jota ei ole nähnyt aikoihin.  Lukion auditoriossa meni kurkku tukkoon eikä ollut avaavaa lääkettä mukana, onneksi oli edes salmiakkia ja pärjäsin sen avulla kotiin asti.

Hiekkakakku ja tikru

321

Aika kiva tasaluku, jos lopettaisin fillaroinnin nyt. Nimittäin tuo otsikon luku on kilometrimäärä, jonka olen ajellut tänä kesänä enimmäkseen töihin. Oma ennätykseni jo nyt. Hiukan olen ajatellut, että voisin ensi kesäksi hankkia sellaisen takarenkaan viereen laitettavan 'repun', niin ei tulisi niin tuskallisen hiki selkään ajaessa.

Arabianranta tänäaamuna

On ollut kiirettä sekä töissä että kotona. Lisäksi olen iltaisin niin töttöröö, että hyvä kun edes silmät liikkuu päässä.

Töissä olen raivannut poistokirjoja eli irrottanut kansia ja heittänyt kirjaosiot Suloon atk-luokassa. Eilen ruuvailin hyllyjä siten, että vuosia sitten siirretty cd-kokoelma saatiin vihdoin oikein hyllyihin, kun tähän asti se on majaillut sekä pöydillä että sekalaisilla hyllyillä jossain sielläpäin. Tänään siirsin ikivanhat tietosanakirjat uuteen paikkaan ja raivasin pöytäpintaa. Täytyy sanoa, että nyt alkaa olla aika tyhjää :)

Viime lauantaina meillä vietettiin jo 19nnen kerran Elojuhlia ja oli tosi kivaa. Sääkin suosi ja istuimme iltaa ulkona aina kello 2:n asti aamulla. Olemme syöneet grilliruokaa koko alkuviikon, mukavasti sain eväätkin koko viikoksi. Maistelimme myös nyhtökauraa, se oli varsin mielenkiintoista eli kyllähän sitäkin syö.

Vieraamme toivat kaksi samanlaista kukkakimppua

Tiistaina olimme viettämässä laatuaikaa ala-asteen vanhempainillassa ja tänään sitten yläasteen vastaavassa tilaisuudessa osin uuden popsin takia. Meillä se ei juuri vaikuta ala-asteen tapahtumiin, sillä siellä on jo vuosia opetettu osa taito- ja taideaineista ns. kurssimuotoisesti. Yläasteella se saattaa tuoda lisää kotitehtäviä 'Ilmiöviikkojen' aikana. (Jos tuo nyt oli se termi..)

Huomenna aloitan uuden Pilateksen. Nyt on pakko lähteä nukkumaan, silmät menee väkisin kiinni. Loppuun aika kiva Vantaan video uuden Popsin tuomista uusista tuulista. Hiukan muistui omat kouluajat mieleen eikä välttämättä niin kovin ruusuisina muistoina.