Luopumista

Moni tuttava ja ystävä on tänä syksynä menettänyt läheisiään tai hieman kauempiakin sukulaisiaan. Osittain siksi haluan nyt laittaa tähän tämän Lassi Nummen kauniin runon.

Kuiskaus

Kun maailma on ohi, otan pienen, luisen pääsi,
ja hiekan lävitse ohimoni tuntevat hyväilysi.
Niin nukumme, ja mäntyjen ääni valvoo
ja hiekka valvoo ja nukkuu ja hyväilee valkein käsivarsin.
Me nukumme hiekan ja hiekan ja veden ja hiekan
lävitse maailman pohjaan, nukumme pohjaan.
Me nukumme kaiken hiekan ja kaiken itkun ja kaiken meren.
Me nukumme männyt, pienen majan ja kynttilän sammuksiin.

Maailma yhä (1988) 

Lopuksi kuitenkin vielä pieni kevennys. Eräs asiakkaamme kertoi tavanneensa ihmisen, joka harrasti kulttuuria muttei tuntenut Pentti Saarikoskea nimeltä eikä tuotannolta. Tämä henkilö oli kysynyt asiakkaaltamme, että millaista runoutta Saarikoski kirjoitti. Asiakkaamme oli muistanut vain tämän Tuula-Liina Varikselle omistetun rakkausrunon:

Hampaasi ovat niin harvat että kun hymyilet, tuuli tekee minut mustasukkaiseksi. 

Pentti Saarikoski: En soisi sen päättyvän (1968) 



 

 

Yhtä juhlaa

Tämä viikko on ollut melkeinpä pelkkää juhlaa.

Sunnuntaina ikävuodet karttuivat jälleen, mikä ei minua haittaa yhtään. Minulle sisäinen ikä merkitsee enemmän ja voinen kertoa, että minun henkinen ikäni taitaa olla jossain siellä parinkymmenen korvilla.

Tiistaina tuli 20 vuotta siitä, kun aloin ihan vakituisesti Kaupungin virkanaiseksi. Hyvin olen viihtynyt, leipä on kapea mutta riittoisa. Kuulemma saan jonkin palkkionkin tästä uhrautumisestani, en pelkkää lämmintä kättä. Jään odottelemaan.

Kaiken tämän kunniaksi vanhat Converse-koristossuni sanoivat työsopimuksensa irti, joten käytin tilaisuutta hyväkseni ja ostaa paukautin Marimekko-kankaiset Converset. Ne vain olivat niin mehevät.

Mehevyydestä puheenollen tykästyin aika lailla tähän Marinan videoon ;)

Vuosipäivä

Vuosi sitten aloitin tämän blogin pitämisen ja enemmän tai vähemmän tiiviisti on tullut kirjoiteltua. Lasken tämän vuosipäivän syksyn ensimmäisestä iltavuorosta, jottei nyt kenellekään tule ongelmaa matikkapään kanssa. Se olisi varmaankin kovin kalanhajuista touhua. (Hahhaah mikä vitsi)

Aloitin tänään uuden elämän, elintasokumpua on pienennettävä. Kävin siis aamulla vetäisemässä uimalla kilometrin Itiksen altaassa. En ollutkaan niin rapakuntoinen, kuin kuvittelin, sillä suoritin matkan 35ssä minuutissa. Aika hyvin.

Näin iltapuolella en aio kumminkaan mainita mitään siitä, kuinka käsivarsia särkee tai jalat on niin jäykät, etten meinaa kyykkyyn päästä Kyllä ne siitä vertyvät. Jossain vaiheessa.

Anti-Puuma

Uunituoretta Imagea selaillessani iskeytyivät silmäni typerässä muotikuvajutussa ihanan komean miehen sivuprofiiliin. Katseltuani sitä hetken tajusin tuijottelevani Ville Virtasta. En aavista, miksi ihmeessä hän oli jossain rytkykuvauksissa miehenä kahden naisen välissä, mutta kuola kyllä valui. Minulta siis.

Tässä väsymystilassa aloinkin sitten pohdiskella kuinka kävisi, jos sattuisi yhtäaikaa Ismo Alangon ja Ville Virtasen kanssa jonnekin. Varsin levotonta menoa, eikä ihan levottomuuskaan riittänyt vaan tuli jo muutamat aika hotit lukemani fanfikit mieleen. Pitäisi varmaankin lopettaa tähän tämä avautuminen :P

Järjetön väsymys

Eilen illalla 12 tunnin sairaalapäivystyksen jälkeen väsytti. Nukkumatti iski suorastaan hiekkasäkillä takaraivoon, kun viimein pahnan oljille kellahdin. Noin yhdentoista tunnin unien jälkeen ajattelin nousta ylös vain todetakseni, että olisin voinut kyllä vielä nukkua hetken. En kuitenkaan ottanut päiväunia vaan katselin pienimmän kera Saapasjalkakissaa dvd:ltä ja laitoin pyykkikoneen jylläämään (sarjassamme asiat, jotka eivät lopu tekemällä).

Kahden elokuvan jälkeen (toista en enää katsonut vaan silitin viime viikon pyykit) pienin tuli valittamaan, että on tylsää niin. Onneksi vasuri toimii kuitenkin.

Voihan perjantai

Menin pienimmän kanssa eskarin jälkeen leffaan katsomaan Madagascar 3:n suomenkielisen version ja se olikin kyllä hauska. Minä tietysti paruin taas jossain kohdin. Nykyään aina, oli leffa mikä tahansa (Iron Sky tai Brave tms.).

Sitten kävelimme Rautatientorille, jossa oli erilaisia kirjastoautoja näytillä juuri päättyneen IFLA-konferenssin johdosta. Suunnistimme Helsingin kaupunginkirjaston autoon ja siellä Jimi saikin hetken päästä istua kuskinpukille. Juttelin hetken kuskin kanssa, joka sattumalta on yksi tuttuja kasvoja ja sitten läksimme kohti pääStockaa.

Ostettuamme muutamat uudet sukat menimme Heseen, jossa on myös mukava kiipeilyteline-leikkialue. Siinä syönnin jälkeen pienin meni siihen kiipeilemään ja onnistuikin juuri lähtöhetkillä lipsahtamaan siten, että oikea ranne jäi alimmaiseksi ja sehän meni ihan ässälle, minkä tajusin samantien tarkoittavan, että se on poikki.

No siitäpä sitten menimme taksilla Lastenklinikalle (Stockan kustannuksella), josta pääsimme parin tunnin päästä kotiin sillä ehdolla, että menemme huomenaamuna leikkaukseen. Ja nyt alan olla ihan raato-raato, pienin simahti jo kunnolla doupattuna omaan sänkyynsä.

Elämää, ei sen enempää. Ja harvemmin on tullut ajeltua taksilla näin paljon yhtenä päivänä.

Migreeni ja nenäverenvuoto

Tulin aiemmin kotiin tänään, sillä kiduin migreenin kourissa työpaikalla puoleenpäivään. Heti aamusta oli kummallinen olo, mutta kuittasin sen ajattelemalla paineiden olevan vain alhaalla. Työpaikalla kuitenkin alkoivat näköhäiriöt ja pahoinvointi. Lopulta oli pakko luovuttaa ja lähteä kotiin.

Keskimmäinen oli koko päivän ystävn luona leikkimässä. Olivat kuulemma riekkuneet trampalla ja muutenkin ulkona koko päivän. No hyvähän se toki on, ajattelin, kunnes hetki sitten tuo alkoi pidellä nenäänsä. Olin jo ehtinyt ajatella, että olimme päässeet nenäverenvuodoista kasvun myötä, mutta näköjään olin väärässä. Tamponoin nenän ja pesin vessan.

Mukavaa migreenipäivää.

Kaunotar

Istuin metrossa tuttavani kanssa ja juttelimme mukavia. Parin penkkirivin päässä istui nuori nainen. Voi, miten kaunis hän oli. Ihan silmä lepäsi. Kastanjanruskea sileä tukka, vaaleat kapeat kasvot ja ihania kauniita isoja pisamia kasvot täynnä, suuret harmaat silmät.

Avonlean Anna ilmielävänä. Niin kaunis, niin kaunis.