Iltavuoro

Talven (tai syksyn) ensimmäinen iltavuoro-maanantai. Ensi maanantaina onkin aamu koskapa seiska-luokalla on vanhempainilta.

Pidän iltavuoroista ja yleensäkin vuorotyöstä tällaisena 2-vuoroisena. Lauantaityöt vielä menetteli, mutta sitten kun sunnuntaikin tuli 'pakolliseksi' niin äänestin jaloillani. On minullakin rajani. Ja perheellä.

Tämä kyllä eroaa aika paljon edellisestä työpaikasta, en oikein tiedä hyvään vaiko huonoon. Toisaalta aiemmassa työpaikassa oli niin kiire, ettei ehtinyt vessaan mutta täällä taas on välillä niin hiljaista, että kyllästyy surffailuun sen jälkeen kun on tehnyt oikeat hommat. Tasan ei käy, eihän?

Äsken kuuntelin tämän piisin kuoroversiona, pakko laittaa alkuperäinen.

Sunnuntai

Mitähän tästäkin päivästä sanoisi? Sunnuntait on hankalia. Tavallaan on harmi, kun viikonloppu on ohi mutta toisaalta on ihan kiva mennä töihinkin, eipä tarvitse kuunnella kinastelua. Piti tehdä taas sitä tätä ja tuota, mutten ehtinyt/jaksanut/viitsinyt. Ehkä ensi viikonloppuna... Hm.

Keräsin kuitenkin omenat pois maasta ja ravistin puusta lisää, yksi muumio yritti osua mutta ehdin juuri väistää.

Kotitöitä

Tänään on ollut harvinaisen ikävä lauantai. Kotitöitä riittää taas ja sitten Keskimmäinen sai hepulit siitä, että hänen piti tehdä salaatti. No, sitten mies jätti ruoanlaiton kesken sanoen, ettei hänkään halua laittaa ruokaa. Minä tein salaatin ja menin pois keittiöstä, Keskimmäinen kävi pyytämässä isältään anteeksi ja tuli sitten pyytämään minulta. Sanoin, ettei minustakaan ole ihan hirveän hauskaa aina tehdä kaikkia kotitöitä ja etten tykännyt hänen käytöksestään yhtään. Kauhea DramaKing-kohtaus taas... Hohhoijaa.

Kahvia ja mutakakkua.

Maireaa

Kukas se siinä niin maireasti hymyileekään? Sehän on tietysti Jukka Relander, tuo Kirjastoihmisten oma jumala. No ei, kyllähän Jukkiksella ihan kivoja kirjoituksia on ollut. Jokin vain tuossa kuvassa tökkii. Ehkä se on se kateus, kun en itse päässyt Puerto Ricoon IFLA-konferenssiin. Tai se, että kuvasta näkee lämpimänkostean tropiikin yön hehkun samalla kun palelee alkusyksyn sateisessa kelissä kotoSuomessa. Oli siellä Haasiokin. Siis Puertossa. Voi minua!

Itsekin melkein äänestin Jukkaa eduskuntaan. Oli vain kaksi estettä; väärä puolue ja väärä kaupunki.

Parta

Parta on nykyajan miehen suosituimpia asusteita. Ainakin todella monia sellaisia näkee liikkuvan kaupunkikuvassa. Enkä puhu nyt siisteistä ja trimmatuista lyhyistä leukakarvoista vaan ns. jeesusparroista. Luomuparta voisi myös olla sopivahko nimitys sellaisille valtoimenaan rinnuksille saakka velloville parroille. Ehkä ne ovatkin kunnianosoitus kansalliskirjailija F. E. Sillanpäälle? Joka tapauksessa en tykkää. Tekisi mieli joskus kysyä moisen parran omistajalta onko löytynyt elämää. Parrasta.

Printtausta

Tänään koetin tulostaa yhden kartan Kuukkelin karttapalvelusta töissä. Joo. Ei tullut. Ehkä se on yön aikana tulostunut? ATK-tukihenkilön mielestä on ihan ookoo jos päivän ensimmäisessä tulosteessa kestää 40 minuuttia. Minusta ei.

Vanhan työprintterin teksti jaksaa edelleen huvittaa.

Nuorisokulttuuria

Kävin eilen Itäkeskuksessa. Oikeammin sanottuna tapasin siellä 3/5 perheestä ja sitä ennen kurvasin metrolta Ruohonjuureen ostamaan shampoota. Sieltä tullessani suunnistin kohti Tallinanaukiota ja huomasin muutaman nuoren henkilön, oletettavasti poikasia, istumassa portailla siinä kukkakioskin 'päällä'. Nuorista miehistä joku yritti tehdä vaikutuksen kavereihinsa ja rupesi huutelemaan 'Hey yo'. Koskapa moinen huutelu ei ole minua koskaan kiinnostanut, esitin olevani kuuromykkäsokea ja jatkoin matkaani. Pari kertaa tuo vielä yritti, mutta luovutti sitten.

Mulla ei ole aavistustakaan, minkä värisiä pojat olivat eikä sillä ole merkitystäkään. Sillä tavalla olen kukkahattuinen, että hyvät käytöstavat on oltava ihan ambomaalaisellakin. Niihin ei kuulu täti-ihmisille huutelu nuorisokielellä.

Ajattelin liittää posteihin jonkin videopätkän, kuten ystäväni Laiska vaimo tekee :)

Alkulause

Erinäisistä syistä johtuen aloitin jälleen uuden blogin. Olen tätä jo pitempään harkinnut, vaikka pari entistäkin kaipaa tekohengitystä. Tai itse asiassa niitä on kolme. Mutta sepä ei haittaa, kyllä nettiin aina pari uutta blogia mahtuu vai mitä?