Perjantaiperjantaaaaiiiiii

Joo. Aina sen kuulee Njassan äänellä laulettuna. Vaikka kuinka yrittäisi jotain muuta. Näin sitä leimautuu tietyn aikakauden radiokuuntelijaksi. Tosin enää en kuuntelekaan radiota kuin äärimmäisessä hätätilanteessa.

Tänään menimme pienimmän kera elokuviin tarkoituksena katsoa 'Minisankarit' (Minuscule) ja alku menikin ihan hyvin. Ehdimme elokuviin, pienimmän ope päästi hänet koulusta 5 minuuttia etuajassa ollen todella ihana, saimme popcornit ja lunastin yhdet toisetkin liput ja menimme saliin. Noin puoli tuntia pyörittyään leffa katkesi.. ihmettelimme siellä pimeässä, kaikki viisi katsojaa (3 aikuista + 2 lasta) ja juuri kun aioin mennä sanomaan asiasta se käynnistyi uudelleen ja henkilökuntaan kuuluva mies kysyi kauanko ehdimme katsella piemää kangasta ja laittoi pätkän oikeaan kohtaan. No jonkin ajan kuluttua meni taas pimeäski, ehkä 15 sekuntia ja sitten taas jonkin ajan päästä, jonka jälkeen valot syytyivät ja eräs naishenkilö toi meille vapaaliput ja suklaapatukoita valitellen, että projektorin lamppu oli kuollut. Ihme kyllä emme kukaan saanet kohtausta ja lähdimme hieman ihmeissämme ulos.

Jatkoimme matkaa pienimmän kanssa Ateneumiin ja jonotimme ehkä 15 minuuttia Tove Jansson-näyttelyyn. Se oli erityisesti minulle tärkeä, mutta pieninkin piti kuvista. Meillä nimittäin pojat eivät ole koskaan olleet Muumi-faneja, minä enemmänkin. Näyttely oli hieno, mutta aivan liian täynnä ihmisiä. Nyt olimme kuitenkin aika hyvissä ajoin, en viitsi edes kuvitella sunnuntain jonoja, kun näyttely on viimeistä päivää auki.

Kuvahaasteen 4s päivä 'Ylösalaisin'. Kuvassa on puu, mutta hiukan nurinniskoin.

Sitten menimme Stockalle katsomaan pienimmälle uutta takkia, joka kestää myös vettä. Vanha takki kun on kutistunut, siis jäänyt pieneksi. Löysimmekin oivallisen kivan takin ja maksettuani sen menimme syömään siihen Heseen, jossa pienin katkaisi kätensä pari vuotta sitten. Jonkin ajan päästä ystäväni Kristiina saapui kahviseuraksi. Pienin riekkui Hesen kiipeily-yms systeemissä ja me juttelimme, annoin Kristiinalle myös hänen British Museumista tilaamansa tavarat (postikulut olisivat olleet tuskalliset).

Vihdoin juoruiltuamme tarpeeksi erkanimme. Mies tuli meitä vastaan, sillä kaupassa piti käydä taas. Huomenna pienimmällä on koulupäivä ja esikoinen mennee metsään, joten aion syventyä luetteloinnin ihmeelliseen maailmaan. Tentti on parin viikon päästä.

Alla uusin Simon's cat. Hämähäkki on ihan paras :D

Tee se itse

Tämän päivän kuvausaiheena oli 'DIY' eli 'tee se itse'. Hiukan taas ihmettelin, mistä ihmeestä repisin kuvan, mutta onneksi työkaveri pelasti. Pääsin jälleen kasaamaan opematskuja eli rei'ittämään kileten opettajien ope-oppaita ja lätkimään papereita kansioihin. Ihanaa purkaa turhaumiaan näin luovasti!

Muutenkin oli ihan kivaa, koska oli opettajain kokous ja saimme siten kahvia ihanan täytekakun kera. Kahvista itsestään en sano muuta kuin, että Juhlamoska ei edelleenkään ole suosikkini :P

Loppuun video, johon tykästyin sattumalta sen löydettyäni. Tuli jotenkin hyvä mieli huolellisesti tehdystä pätkästä.

Illan toinen

Olen ollut puolikoomassa keskustelupalstalla ja tuli ikävä olo. Muutama keskustelukaveri on saanut tänään suru-uutisen. Lieneekö surunappini ollut enne?

Piristääkseni sekä itseäni että teitä lisään (jos onnistun) tänne tanssivan Karl Urbanin. Märkäpuvussaan. Hassu mies tuo Bones McCoy.

EDIT Ei onnistunut, linkkiä seuraamalla saatatte nähdä hänet :P

Köhäisää keskiviikkoa

Kävin töissä jälleen, tosin useamman tunnin rupeaman mutta silti ehdin tulla kotiin jo hyvissä ajoin ennen työajan virallista päättymistä. Olo huonontui tunti tunnilta ja niinpä päätimme työkaverin kanssa, että on parempi minun mennä kotiin sairastamaan nyt, koska huomenna joudun pitämään ovia auki yksin parisen tuntia. Tällä hetkellä meitä on vielä vain me kaksi hommissa, ensi viikolla saamme puolikkaan apupoikamme takaisin remmiin ja sitten hiukan helpottaa.

Päivän kuvahaasteen aiheena oli nappi ja kun en muutakaan keksinyt, otin kuvan surunapista.

Laittaessani kuvaa FB-sivulleni aloin pohtia sitä, milloin surunapeista luovuttiin? Milloin surusta tuli yksityistä ja huomaamatonta? Tuokin nappi on jostain 60-luvulta, käsittääkseni. En tiedä, onko appiukko käyttänyt sitä 80-luvulla miehen äidin kuoltua. Luultavasti ei, silloin ehkä alkoi tämä 'yksityisyyden' suojelu tässäkin. En tiedä. Ehkä joku sosiologi tekee aiheesta väitöskirjan joskus tulevaisuudessa.

Kepeämpiin aiheisiin palatakseni vanhuskissamme käväisi vuositarkastuksessa tuossa parinsadan metrin päässä ja kaikki kunnossa. Eläinlääkärin mukaan on jo 'laina-ajalla' vuosissaan. Hampaat oli putsattu kevytnukutuksessa ja kynnet leikattu. Miehen kerrottua turkkiongelmista trimmattiin vielä turkkiakin, nyt kissa on aika hoikan näköinen. Kuulemma hedelmäpussillisen verran otettiin karvaa pois, mikä on kyllä ihan hyvä. Reipas kattihan tuo on, ikäisekseen sai mökilläkin vielä tuoreravintoa saalistettua :)

Sain ensimmäisen tenttikirjankin tänään. Aihe käsittelee leuttelointia ja sisällönkuvailua. Jeeee.

Loppuun hiukan vanhaa progea. Marillionia, tykkäsin tästä levystä ja pidän siitä edelleen. 

Raitoja

Tämän päivän aiheena kuvahaasteessa olivat raidat. En miellään keksinyt mitään raidallista, kävellessäni metrolle ajattelin ottaa kuvan auringon ja puiden varjojen luomista raidallisistavarjoista kunne töissä menin keittämään itselleni aamukahvit ja SIINÄ SE OLI!

Täydelliset raidat kuvaan. Vanha poppana keittiön/sosiaalitilan seinällä, jonkun kauan sitten olleen kudontaryhmän jäsenten taidekäsityö. Jostain syystä se tuo minulle aina mieleen merenselän syksyisenä aamuna, hieman usvaa ja auringonsäteitä.

Työpäivä meni.. siinä sivussa. Alkuun en ollut päästä työkoneelle ollenkaan, se oli täysin jumissa. Onneksi it-tukihenkilö tekohengitti koneen ja vaihtoi hiiren. Nyt ainoa ongelma on se, että hiiren rulla ei toimi.. mutta en jaksa ehkä ihan vielä alkaa valittaa siitä. Voisin pyytää sellaisen ihanan ergonomisen rullahiirialustan näppikselle, jollainen on yläkerran koneellani. Rakastan sitä.

Loppuun alkumusiikki The Crucible-näytelmästä. Kaunista.



https://soundcloud.com/richard-hammarton/ash-the-crucible

Maanantai

Olin tänään kotona ja nyt tuntuu olo paljon paremmalta kuin eilen. Taidan huomenna kyetä jo töihinkin.

Osallistun syyskuun ajan kuvahaasteeseen, josta mainitsinkin jo viime viikolla. Tässä ensimmäinen kuva, päivän teemana oli 'In my cup'. Unohdin ottaa kuvan aamukahvistani, joten sen sijaan saatte kuvan teemukista.

Nautin teetä samalla, kun katselin Spooksin loppuun ja aloittelin uutta neuletta, tällä kertaa itselleni. Meinasi mennä silmukkalaskut aivan sekaisin, kun Richardin esittämälle Lucas Northille kävi hullusti. Aijai.. nyt spoilasin.. no, toisaalta ehkä se ei haittaa teitä :D

Nyt illalla katselin iahn uutta sarjaa 'Outlander', joka perustuu Diana Gabaldonin 'Muukalainen'-kirjasarjaan. Graham esittää siinä klaanipäällikköä, hieno mies tässäkin.

Loppuun hassu piisi, josta tykkään jostain oudosta syystä. Alkaa ihan tanssittamaan.

Pää täynnä

Nimittäin räkää, ainakin ontelokivuista päätellen. Sattuu jopa silmien liikuttaminen, enkä jaksa uskoa että parin pienen viinilasillisen jälkeen olisi tällainen olo. Minulla kun ei ole koskaan ollut ns. krapulaa. Ei siis ikinä.

Eilinen infotilaisuus plus luento meni ihan hyvin muuten, mutta siellä oli kylmä kuin jääkarhun takalistossa. Tärisin kylmästä aamulla luokassa, söin kylmän salaattilounaan vielä kylmemmässä ruokalassa ja tärisin lopun iltapäivän edelleen luokassa. Lämmin oli vasta metrossa, jossa muilla ihmisillä virtasi hiki ja minä istuin takki tiukasti kiinna ja huivi kaulassa. Illalla saunan jälkeen oli jo ihan mukava istua ulkona, kun oli kunnolla vaatetta niskassa.

Olikin oikein kivat Elojuhlat. Melkein kaikki ystäväpariskunnat olivat mukana, tosin pari oli edustettuina vain toisen puolison toimesta, mutta sitten taas oli sellaisiakin ystäviä mukana, joita emme ole pariin vuoteen nähneet. Elojuhlamme toimivat nimittäin siten, että lähetämme kutsun ja ne, joille sopii tulla elokuun viimeisenä lauantaina meille grillaamaan, tulevat. Jollain kokoonpanolla ollaan oltu koolla jo noin 18 vuotta ja moni ystävä sanookin, että on niin kiva tulla, kun muuten ei juurikaan näe näitä kaikkein vanhimpia ystäviä.

Eräs eilisistä vieraista oli vanhin ystäväni Jatta, jonka kanssa tutustuimme kolmannella luokalla. Jatan koulusta kaikki oppilaat tulivat meidän kouluumme siksi talveksi, kun heille rakennettiin uutta koulua ja aika aikaisin sinä syksynä meistä tuli erottamattomat. Vaikka nykyään tapaamme harvoin, koskaan ei ole hankalaa jutella mistään.

Nyt juon iltakahvini kuunnellen John Newmania ja yritän päättää, menenkö huomenna töihin. Pahoin pelkään olevani kykenemätön, olo on kurja.

Helei

Täällä ollaan taas. Tosin ei järin reippaina, mutta jotenkin paikalla. meinasin eilen päivitellä, mutta sitten aika vilahti kaikenlaisissa kotihommissa enkä ehtinyt enkä jaksanut enää.

Eilen töissä sisustin työnurkkani. Juliste on herättänyt kiinnostusta :)

Kävin eilen hakemassa Harry Potter-sarjan viidennen osan kotimatkan varrelta ja tapasin erään ihmisen, joka oli töissä siinä kirjastossa, mistä lähdin nykyiseen paikkaan. Hän on jo vanhempi herra, melkein eläkeläinen, lievä asperger tjsp ja yksi kotimaisen kirjallisuuden käveleviä tietopankkeja.Me tulimme aina toimeen ihan hyvin hänen kanssaan, vaikka jotkut valittivat hänen olevan liiankin eksentrinen. Jotenkin tuntui siltä, kuin hänkin olisi ilahtunut tapaamisestamme enemmän kuin kuvittelin.  Kävi hiukan sääliksi häntä. Kysyin, milloin hänen pitäisi jäädä eläkkeelle ja hän sanoi, että yritää saada jonkinlaista sopimusta aikaiseksi, että voisi vastata tietopalvelukysymyksiin kotoaan käsin. Hän on yksinäinen ihminen eikä sekään varmaan ole helppoa.

Tänä aamuna taas kävellessäni metrolle eräs fillaristi tuli takaani menossa samaan suuntaan kuin minä ja huikkasi iloisesti hyvät huomenet. Se oli meidän lähinaapurimme (se kaikkein lähin, talomme takapihalla asuva) eli eräs rouva kaupunginjohtaja. Sattumalta meikäläisen toiseksi ylin pomo kaupungin hierarkiassa. Jep. Näin sitä ollaan välilöissä.

Ai niin, tällainen haaste osui silmään FBssä ja ajattelin koettaa jos saisin sen väännettyä tänne. Voisi olla ihan kivaa vaihtelua. Jos jaksan siis.. pitäisi ensin siivota luurista kaikenlaisia kuvia pois.

Mutta ehkä joo. Nyt taidan lähteä nukkumaan. Huomenna vapaapäivä, joka menee iloisesti siivotessa ja raivatessa, lauantaina meillä on Elojuhlat ja sen lisäksi pitää raahautua luennollekin.

Loppuun ihan random piisi. Jotenkin tuttu.. ehkä.