keskiviikko 22. elokuuta 2018

Kuulumisia

Huomasin, että taas on mennyt viikko bloggaamatta. En vain aina jaksa illalla päivitellä ja töissä en oikein pysty.

Kävimme viime lauantaina ajelemassa Porvoossa autolla ja olihan se mukavaa, aivan täysin erilaista kuin vanhalla autolla. Eka pysähdys oli hautuumaa, jossa äitini haudan lisäksi kävelimme hiukan muuallakin vanhalla puolella, sillä nuorimmainen kiinnostui katselemaan hautakivistä vuosilukuja. lapsena itse tykkäsin etsiä vanhoja nimiä ja selvitellä koukeroisia kirjaimia jäkälöityneistä kivistä.

Hautausmaan jälkeen menimme katsomaan ruokapaikkoja vanhaan keskustaan ja mutkan (Brunbergin) kautta päädyimme jälleen Gabriel1763:en, jossa on edelleen tosi hyvä ruoka.

Sunnuntaina katselimme, kun sade valui maahan asti. Syksy saapui. leivoin pikaisen kirsikkakakun, siitä piti alunperin tulla kääretorttu. Hyvää on.

Maanantaina oli puoli päivää kestänyt kokoontuminen, onneksi saimme lounaan talon puolesta ja se olikin harvinaisen hyvä. Muutenkin viikko on kulunut töiden merkeissä suht tiiviisti.

Tänään olimme miehen kanssa nuorimmaisen uuden koulun vanhempainillassa, mikä oli aika kivaa. Moikkasimme keskimmäisen yläluokkien luokanvalvojaa ja sitten etsimme pienimmän kotiluokan. Meitä vanhempia oli aika vähän, ehkä 6-7 lapsen vanhemmat (erään toisenkin pojan molemmat vanhemmat olivat paikalla), joista ainakin yksi äiti oli tuttu jo päiväkotiajoilta ja opettaja on tosi mukava neljän pojan äiti :P

Jossain vaiheessa tuli puhetta lukemisesta ja siitä, että olen töissä kirjastossa. Kerroin aloittaneeni urani Puistolan kirjastossa, jolloin nuorimmaisen ope sanoi, että hän muistaa minut sieltä omilta kouluajoiltaan. Jäimme sitten miehen kanssa vielä luokkaan vaihtamaan muutaman sanan, siksikin kun nuorimmainen on nyt ollut alkuviikon sairaana kotona ja silloin sitten ope kertoi olleensa itse peruskouluikäisenä mun asiakkaana, mikä oli aika hauskaa :)

Juttua olisi riittänyt kyllä pitemmällekin hänen kanssaan. Olemme kyllä molemmat ihan tyytyväisiä tähän 'uuteen' kouluun, sillä pienin itse sanoi sitä paljon kivemmaksi kuin vanhaa jo viikonloppuna ajaessamme vanhan koulun ohitse.

Esikoinen on fuksitapaamisessa keskustassa, lähtö oli kuulemma A.Kiven patsaalla. Eilen tuo kävi kampuksella tutustumassa paikkoihin.

Nyt menen takaisin Alienistin ja neulomisen pariin. En ehkä ole maininnut, mutta jostain syystä Luke Evans (mm. Bard the Bowman) seuraa minua twitterissä. Kääk.

Niinja se pienimmän lentsu on vissiin tulossa mulle, kurkku on kipeä.


10 kommenttia:

  1. Vanhempainillat ovat mielenkiintoisia.
    Minusta on mukavaa yrittää yhdistää nuoren ja vanhempien naamataulut. Yleensä en onnistu. Paitsi itse olen kai aika helppo, kaikki tietävät jostain syystä, kenen vanhempia olen.

    Pitääkin joskus kysyä ryhmänohjaajilta, tunnistavatko he naamasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kans yleensä saan yhdistettyä oikeat vanhemmat oikeisiin lapsiin :)

      Poista
  2. Ääks, mä soitin eilen esikoiselle ja kyselin milloin opintohommelit alkaa. Juurikin puhui tulevista aloittavista opiskelijoisa. Samat kujeet siis täällä.

    Millois se nyt muuttikaan ja oliko se kimppakämppä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esikoinen muuttaa kun vaihteessa, kävi lauantaina tekemässä vuokrasopimuksen siis, ja niitä on neljä poikaa tulossa siihen. Esikoinen jakaa yhden ison makuuhuoneen (13 neliötä) kaverinsa kanssa, just olivat pohtineet että laittavatko kirjahyllyä tms siihen.

      Poista
    2. No näin mä arvelinkin!

      Hmm, meilläkin on kuopuksella kurkku kipeä, plääh!

      Poista
    3. Mulla on huomenna kokouspäivä, toivon jaksavani.

      Poista
  3. Se on tää koulujen alkamisaika, kun kaikki pöpöt lähtee kiertoon. Täälläkin oireiltu.
    Muistan, että aika vähän oli aina vanhempia v-illoissa. Mekin oltiin aina molemmat. Ja sanotaan, että siellä ei koskaan käy ne, joiden etenkin pitäs.

    Ihana kakku ♥

    VastaaPoista
  4. Meidän alakoulussa on 1/3 lapsien vanhemmista käynyt samaa koulua. Sitten kun otetaan huomioon muut alakoulut 3km säteellä, niin varmaan 2/3 vanhemmista ovat paikallisia. Me ei tunneta ketään, mutta aika moni tuntee meidätn "uudet tulokkaat" :D Ollaan asuttu tässä 16v. Että se siitä Helsingin anonymiteetistä. Toisaalta eihän kukaan minuakaan nimeltä tunne, oon vaan noiden poikien äiti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin tunnen aika paljon äideistä myös erilaisista kerhoista, missä poikia on käytetty täällä pienenä. Muutenkin tää on sellainen kylä, yleensä kaikki 'tutut naamat' tiedetään :)

      Poista

Jätähän puumerkkisi, kun tänne asti luit :)