Kuulumisia

Tiistaina lääkärisetä soitteli röntgenkuvien tuloksista ja niiden perusteella käsissä on nyt todettu nivelrikko. Ei tule vanhuus yksin. Toki etsin asiasta hyvän puolen ja totesin ystävälle, että pitänee alkaa vaihtaa neulepuikot neliskanttisiin pyöreiden sijaan.

Kävin ystävän kanssa tiistaina katsomassa "Kirjallisuuspiiri perunankuoripaistoksen ystäville"-elokuvan, joka oli ihan kelvollinen. Toki kirja oli parempi ja elokuva oli hiukan siirappisempi, mutta puvustus oli tehty huolella ja tuli aivan vimma neuloa erilaisia pullovereita ja villatakkeja. Tulispa vain viileämmät kelit, jotta vois neuloa. Muuten ei helle haittaa.

Koska en voi neuloa kuumalla, tein mekon. Eurokankaan kangaspala maksoi 9 € ja siitä tuli tällainen riepu.  No ei vaan ihan tyytyväinen olen, varsinkin kun muokkasin kaavaa vielä itse ja lisäsin taskut.  Olen alkanut suunnitella tilkkutyön aloittamista. Haluaisin ommella sen käsin, mutta saattaa olla hiukan liian iso kakkupala jopa minulle.

Tänään kävin työ-ystävän luona kahvilla illansuussa, oli mukava vaihtaa kuulumisia. Hän oli ollut Oulussa ja minä lähden viikonloppuna netin ulottumattomiin Keski-Suomeen. Näyttää siltä, että minä ja pienin menemme edeltä kissan kanssa miehen kuskaamina ja esikoinen ja keskimmäinen saapuvat myöhemmin esikoisen ajamana. Mies ei tarvitse autoa, koska on viikolla töissä ja liikkuu julkisilla. Ensimmäinen kerta useampaan vuoteen, kun meillä on oma auto käytössä mökillä.

Esikoinen on edelleen Tokiossa, sinne on luvattu taifuunia lauantaiksi. Huoh.

Tasokasta

Kävin tiistaina näyttämässä työpaikkalääkärille vihdoinkin nivelrikkoani. Lääkäri oli todella mukava vanhempi setämies, joka katseli kädet ja jalkaterät tarkasti ja määräsi sitten röntgenkuvat käsistä ja verikokeita reuman ja kihdin ja muiden kivojen juttujen tsekkaamiseksi.

Eilen lääkärisetä sitten soitteli verikokeista, kuvat eivät olleet vielä valmiit ja niistä hän soittaa uudelleen tiistaina. Verikokeissa ei löytynyt reumaa, mutta kihtiarvot ovat koholla ja pitää ruveta dieetille. 'Vähemmän proteiineja', sanoi lääkäri nätisti. (Missään vaiheessa ei tullut mitään sanomista mun painosta, mikä oli kiva juttu.)

Että joo.. Pakastimessa on melkoisen monta pakettia Härkistäkin, kun ostettiin tukun poistoaltaasta. Kai mä ne uskallan syödä kuitenkin.

Elintasosairaus :P

Hellehommia

Päätimme jo ennen lomia, että tänä kesänä on pakko siivota vaatehuone. Sinne on kertynyt 23 vuoden aikana ihan järkyttävä määrä tavaraa, niin ettei sisälle oikein enää mahtunut. Lähinnä heitimme ovelta tavaraa kasoihin ja tietysti epäjärjestys sitten siirtyy muualle, kun tavarat eivät mahdu sinne, minne pitäisi.

Eilen sitten kannoimme kaiken olkkariin. Ihmettelimme, miten kaikki olikin mahtunut vaatehuoneeseen, mutta toisaalta olemme varmaan ns. Tetris-sukupolvea eli osaamme pakata tiivisti. Alla kuva olohuoneesta eilen illalla, kuvassa ei ihan näy kaikki poikien koulusta raahaamat kuvistyöt yms sälä. Lisäksi vilttikasat ja tyynyt ovat vielä vaatehuoneen viereisessä makkarissa sohvalla.

Kävimme tänään läpi kaikki puvut ja talvivaatteet, jotka roikkuivat henkareilla, sekä joulukoristeet yms. Jäljelle huomiseksi jäivät vain minun kangas- ja lankaosiot sekä poikien koulujutut. Parasta on, että vaatehuone on suurimmaksi osaksi tyhjä. Vaatteita lähtee kierrätykseen viisi säkillistä ja saman verran on nyt roskia, niitä varmaan tulee huomenna lisää.

Olkkari tänäiltana. 

Löysin myös esikoisen ensimmäiset kengät :)  Tässä kuva niistä ja nykyisistä.

On heti paljon parempi olo, kun on saanut urakan suurimmaksi osaksi valmiiksi.

Kuuntelen parhaillaan Spotifyn 80's Indie pop rock-listaa, aika hauska löytää vanhoja tuttuja biisejä :)

Kirsikoiden suolistusta

Olemme jo/taas kotona, tulimme lauantai-iltana kello kymmenen hujakoilla. Olimme etukäteen vähän miettineet, kuinka käy taksin kanssa, mutta hyvin onnistuimme. Saimme taksin jopa halvemmalla kuin ennen.

Viime päivityksen jälkeen olemme viettäneet aikaa rannalla ja uima-altaassa sekä syöden hyvin. Reissu meni mukavasti samoin kuin kotimatka. Qatarin lennolla Denpasarista Qatariin meille osui firman toinen suomalainen lentoemäntä, oikein mukava nuori nainen.

Kissallakin oli ollut oma seikkailunsa. Viime viikon alussa olin saanut yön aikana s-postin Löytöeläintalosta ja kunhan kello eteni sopivaan aikaan, soitimme esikoiselle. Hän kertoi, että Sirius oli kovasti etsinyt meitä ja ilmeisesti mennyt aina vain kauemmas ulkoiluretkillään. Löytöeläintalon sivuilla luki, että se oli löytynyt Vesalasta. Hyvä, että löytyi elävänä.. Esikoinen sitten haki sen ja loppuviikon kissa oli kotiarestissa. Kyllä se olikin tyytyväinen kun kotiuduimme lauantaina :)

Tänään sitten esikoinen lähti puolestaan pariksi viikoksi Tokioon kahden ystävänsä kanssa. Odotin, että talo olisi ollut kuin pommin jäljiltä, mutta oli yllättävän siistiä. Nuori mies oli pessyt pyykkiä sekä tiskejä ja ihan oikeasti jopa kokannut itselleen joka päivä.

Säät ovat suosineet täälläkin ja olen saanut pestyä kaikki mahdolliset pyykit. Keräsimme tänään kirsikat, kun nyt kerrankin olemme kotona niin, että ne ovat kypsiä. Osa oli pakko jättää puuhun, koska tikkaat eivät yletä aivan latvaan saakka. Sain silti puolitoista litraa pakkaseen.

Nyt on pakko päästä nukkumaan, huomenna menen lääkäriin näyttämään nivelrikkoani. Palataan :)

Lomailua

Olemme nauttineet lämmöstä ja kiireettömyydestä täällä Jaavanmeren rannalla.

Aamurukous, näitä on ihan joka paikassa; oviaukoissa, risteyksissä jne.

Lähtö olikin mielenkiintoinen, sillä SuperSaverilta ostetut poikien liput oli myyty lastenlippuina, mutta 17- ja 12-vuotiaat lasketaan kuitenkin aikuisiksi. Jouduimme maksamaan väliä joitain satasia ja ehdimme viimeisten kanssa koneeseen. Emme siis ehtineet ostaa salmiakkia taxfreestä ollenkaan, mikä on ollut todellinen surku.

Matka meni kuitenkin ihan hyvin, pitemmällä lennolla saimme jopa kolmen hengen rivin kahdelle (sekä minä ja nuorin että mies ja keskimmäinen) ja pienin vetäisikin ihan hyvät noin yhdeksän tunnin unet. Itse nukuin sikeästi ehkä viisi tuntia, yhtään pilkkimättä.

Pinkki kukka (macro)

Hotellimme on kiva pieni perheen pitämä paikka aivan Legianin rannan vieressä. Edellisellä kerralla vuosi sitten asuimme Beachwalk-ostoskeskuksen vieressä ja sinne tulee matkaa noin 2 ja puoli kilometriä tästä, mikä ei ole ongelma. Hieman kauempana etelässä on Discovery Mall, jossa kävimme paljon kahdella ensimmäisellä kerralla ja sinne tulee matkaa ehkä nelisen kilometriä täältä. Rantaa pitkin pääsee mukavasti ja nopeasti valoisan aikaan kävelemään Kutalle, jos haluaa ja pimeän aikaan paluumatkan voi kävellä rantakatua pitkin, jossa tosin saa väistellä jonkin verran skoottereita.

Iltaruskon aikaan

Keskimmäinen halusi uuden puvun ja kävimme Kutalla samalla räätälillä kuin vuosi sitten otattamassa mitat. Samalla keikalla kävimme syömässä Kori-nimisessä ravintolassa, jonka löysimme viime kerralla.

Eilen kävimme syömässä hotellin vieressä olevassa ravintolassa ja olikin todella hyvää ruokaa. Tilasin jälkkäriksi vielä tiramisua ja annoin siitä puolet nuorimmaisen lopetettavaksi, koska en vain pystynyt syömään kaikkea vaikka se olikin ehkä paras tiramisu ikinä (pl omatekemä).

Vesimeloniruusu

Rapulainen

Kissakuiskaaja

Rantanäkymä

Tänään nuorimmainen innostui merestä. Mies ja keskimmäinen ovat olleet boogie boardeilla jo muutamana päivänä joitain tunteja, ehkä tuo pieninkin vielä innostuu. Tänään vain leikkivät aalloissa, jotka ovatkin tällä rannalla mukavampia. Kutalla hieman pelkäsin riptidea enkä oikeastaan käynyt meressä ollenkaan, toisin kuin täällä Legianilla.