maanantai 11. joulukuuta 2017

Mietiskelyjä

Joitain pohdiskeluja tullu tehtyä tässä viimeisen vuorokauden aikana.

Ensinnäkin (pikku)serkkuni ilmoitti eilen fb:ssä, että hänen 13-kuinen poikansa ja hän aloittavat nyt joulunvieton rankahkon loppusyksyn jälkeen. Pienellä on siis sydänvika ja on jonossa maksansiirtoon ja olvat olleet nyt viime aikoina taas jonkinverran täällä, mikä on aiheuttanut kaikenlaista ahdistusta äidille. Kysyin sitten tänään häneltä, että mitä oli mahtanut tapahtua ja hän kertoi, että eräs sydänspesialisti täältä oli ollut käymässä siellä ja asiat näyttävät paremmilta kuin aikoihin.

Aiemmin (kesällä) oli oltu sitä mieltä, että pienelle piti tehdä mitraaliläpän leikkaus. Tämä tietysti kovasti huoletti, koska se on tehty kymmenelle samanikäiselle lapselle, joista kaksi on kuollut ja kahdeksan koomassa. Nyt kuitenkin tilanne on parantunut niin, että sydämen kontrollivälejä pidennettiin. Olen kovin helpottunut tästä minäkin.

Toinen pohdinta liittyy entiseen työkaveriin, joka joutui kesän alussa sairaslomalle selkärangasta löytyneen kasvaimen vuoksi (hänen työhuonekasvinsa olivat meillä evakossa kesän ajan). Nyt tämä ihminen tuli käymään töissä ja kertoili, että keväällä katsotaan, laitetaanko hänet sairaseläkkeelle koknaan vai vain osittain. Rangassa majaileva kasvain aiotaan leikata, kunhan tämä ihminen on vähän paremmassa kunnossa sädehoitojen jälkeen. Hän on kuitenkin vaihtoehtoisten hoitomuotojen kannattaja ja aikoo nyt mennä katsomaan mitä Antioksidanttiklinikalla pystyttäisiin tekemään. (En viitsi linkata sitä tähän, löytyy guuglaamalla helposti.)

Toki toivon, että hänen syöpänsä saataisiin hallintaan siten, ettei se enempää leviä, mutat en tiedä onko se realistinen ajatus. Leikkauksessakaan kasvainta ei saada kokonaan pois, koska se on hankalassa paikassa rangassa.


Töiden jälkeen kävin kahvilla jyväskyläläisen opiskelukaverini kanssa, hän oli ollut työhommissa tutustumassa Valokuvataiteen museoon ja ehdimme kahvitella ennen kuin hänen piti ehtiä iltajunaan.


Mietin tässä, mahtaisinko jaksaa mennä huomenna töiden jälkeen jumppaan työpaikan viereen. Siitä onnettomasta 10-kerran jumppakortista on vielä viisi kertaa käyttämättä. Helmikuun alkuun on aikaa käyttää.. vähiin käy ennen kuin loppuu.

Loppuun vielä jotain musaa.



AI NIIN! Juuri meinasin sulkea koneen, mutta muistinkin eli sain äsken tämän vuoden kirjakiintiön täyteen. Olen siis lukenut nyt 70 kirjaa tänä vuonna, vielä ehtii muutaman tempaista tässä kuussa :P


8 kommenttia:

  1. Sairaudet, varsinkin lasten, aina surettavia, ajatuksia 13-kuiselle täältä.
    70 kirjaa?? Aika hyvin, meikän lukutahti on nykyään sellaista 30-35 per vuosi, vaihtelee aika rajusti, välillä innostuu. Muistan joskus nuorempana, olinkohan 17vee kun esim neljässä kuukaudessa paukutin Päätalon silloiset Ii-jokisarjan osat, joku 20 läpi eli sellaiset 14 000 sivua, miten jäinkään koukkuun?
    Vuotta myöhemmin tuli uusi osa ja sain luettua sata sivua ja ihmettelin että kuinka hitossa mä tällaista jaanaamista olen voinut lukea parikyt opusta, oikeasti linnun lentoon lähtö kestää kymmenen sivua;D Mut oli siitä se hyöty et nyt on hiton hyvä kuva siitä ajasta sielläpäin ja yleensäkin suomenmaan touhuista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsi asuu siellä samassa kaupungissa ;)

      Päälahoa en ole koskaan jaksanut lukea ja silloin 90-luvun alussa työpaikallakin huokailimme, että eikö voisi arvon kirjailija jo kuolla kun hyllyt täyttyy.

      Mä luin teininä jo sellaiset 15 kirjaa viikossa, vaikka oli harrastuksiakin. Just pieninkysyi, et miksi mulla on aina kirja mukana ja sanoin, että se on niin kätevä pakopaikka todellisuudesta :P

      Poista
  2. Miten ne edes suunnittelee semmosta leikkausta, mistä ei kukaan oo selvinny?! Onneksi muuttivat suunnitelmia.
    Paheksun syvästi humpuukihoitoja, mutta jos toivoa ei ole, niin samahan sen sitten jos niistä sitä (valheellista) toivoa ja elämänhalua saa. Ihminen voi paremmin jos sen pää on iloinen. Eri asia sitten, jos joutuu velkaa tekeen niitä hoitoja saadakseen...

    Enpä yhtään oo laskenu lukemiani kirjoja... lukuinto tahtoo olla semmonen on/off tila. Katsoin verkkokirjastosta, olisko mulla lainahistoria, mutta ei kuulemma ole päällä, ja käskettiin aktivoida omista tiedoista, joissa kuitenkaan ei ole mahdollisuutta muokata kuin osoitetta, puhelinnumeroa ja muuta sellasta. Pöh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leikkaus on sellainen, jota tehdään ilmeisesti näille pienille sydänlapsille, joilla on synnynnäinen sydämen epämuodostuma. Taitaa olla niitä viimeisiä apukeinoja, kun kaikki muu on mennyt, muuta syytä en keksi.

      Niin. Mulla vaan itselle tulee sellainen olo, että höynäytetään. Kuten se yksi malli-tms mies, joka uskoi parantuvansa syövästä sopivalla ruoalla ja sitten kuolikin, koska ei huolinut muita hoitoja.

      Aina välillä luetuttaa enemmän. Mulla on hyvä tuo metromatka, kun ehtii vartin lukea junassa ja rullaportaissa. Nyt jäi vähän heikolle lukeminen kesällä, kun ei oltu reissussa, rannalla on kiva lukea ja nauttia lämmöstä.

      Mä käytän Goodreadsia, se on aika helppoja toimii myös mobiilissa suht hyvin. Aiemmin on ollut enemmän käytössä LibraryThing, mutta sieltä ei löytynyt aina kirjaa niin en ole jaksanut sitä luetteloa ylläpitää.

      Poista
    2. Näitä tapauksiahan on, "meidän" Jani Kokki sentään tuli ajoissa järkiinsä, mutta esim. Steve Jobs ei enää pelastunut, kun huomasi ettei uskomushoidot tepsi. Oli syöpä ehtinyt levitä. Mutta niinku sanoin, niin siinä vaiheessa kun on jo kaikki lääketieteen keinot käytetty eikä toivoa paranemisesta ole, on ihan sama miten ihminen itseään hoitaa, jos se tuo sille paremman mielen.
      Mun sisko hoidatti syöpänsä kyllä asiallisesti, mutta se on taipuvainen uskomaan nettigurujen vakuutteluja siitä, että kookosrasva on ihmelääke ja magnesiumia pitää syödä ja ilman ei jaksa, tai että apteekin vitamiinipillerit ei imeydy... sit se huokaa, että kun rahat ei riitä ostaan sitä kaikkea, mitä pitäs. !!! Kun pitää ostaa jotain erityiskallista magnesiumvalmistetta, kun joku on sanonu että se halpa apteekin ei toimi oikein. Tää on sitä mitä paheksun, että ihmiset panee vähät rahansa humpuukiin! Mutta en haluu ruveta riiteleen siskoni kanssa. Enemmän rahaa sillä on käytössä ku mulla, tehköön sillä mitä lystää.

      Ehkä alan luetteloimaan kirjoja vuoden alusta...

      Poista
    3. Aivan, se siinä onkin törkeätä :/

      Peukut kirjoille :)

      Poista
  3. Onnea kirjaurakan johdosta <3

    Ja sen, että surullisista uutisista on kuitenkin vissiin kuoriutumassa vähän vähemmän surullisia!

    VastaaPoista

Jätähän puumerkkisi, kun tänne asti luit :)