torstai 26. maaliskuuta 2015

Torstai, minun perjantaini

Yritän nyt nauttia joka ikisestä torstaista, sillä vähiin käyvät ennen kuin loppuvat. Nimittäin ensi syksynä alkaa taas arkinen aherrus viitenä päivänä viikossa, jos ei mitään ihmeellistä tapahdu.

Eilen aamulla lähdin yhtäaikaa pienimmän kanssa aikeena käydä ennen töihinmenoa Stockalla hakemassa joitain asioita, jotka olin katsonut valmiiksi Hullujen päivien kuvastosta. Ilokseni sain kyydin metroasemalle naapurin vanhalta pariskunnalta, he olivat juuri lähdössä ruokakauppaan ja koska tuli räntä-lumisadetta vaakasuorassa, tarjosivat kyydin. Varsin ystävällistä :)

Stockalla käväisin ensin lastenosastolla, mistä löysin pienimmälle verkkarihousut ja keskimmäiselle t-paidan. Naistenosastolta sain uudet rintaliivit (puoleen hintaan normihinnasta) ja yöpaidan, niiden lisäksi ostain parit dödöt ja hammastahnaa. Alle tunti meni yhteensä koko jutussa ja ehdin siihen käydä vielä vilkaisemassa alakerran dvd:t, jotka olivat surkeaakin surkeammat.

Töissä meni rattoisasti.. suomeksi siis oli aika kuolettavan hiljaista. En tiedä miksi, toisaalta eihän se kovin haittaakaan joskus. Illalla kotiintullessa minua odotti puolet pienimmän Crème Brûléesta, joita mies oli tehnyt. Toki valmissellaisia, mutta silti oikein nameja :)

Tänään töissä oli edelleen melko hiljaista. Juttelin esimiehen ja muutaman työkaverin kanssa, joilta yhdeltä kuulin sädesientä löytyneen uusista paikoista (mm. päivystyspaikkani eli tietokoneluokan naapuriluokasta), mikä ei todellakaan ilahduttanut. Tästä asiasta on ilmeisesti tulossa ensi viikolla jonkinlainen tiedotustilaisuus.. Lisäksi saimme viestin, että Oulunkylän toimipisteen vesivanhingon korjauksessa on törttöilty (puutteelinen sääsuojaus kattoremontin yhteydessä) ja loppukevään toiminta pitää siirtää väistötiloihin. Ei ihan putkeen mene firmalla nyt.

Yritän tässä pohtia hakisinko 'vanhaan' paikkaan takaisin vai jonnekin aivan muualle vai saisinko säädettyä työtunteja jotenkin. En halua altistua enempää, sillä tämäkin riittää jo, mutta en myöskään haluaisi lähteä pois kun olen melkolailla päässyt sisälle puljun toimintaan juuri. Metka yhtälö.

Loppuun vielä sellainen tieto, että appiukon kotiuttaminen on näillä näkymin kokeilu, jonka pitäisi kestää kolmisen päivää. Jotenkin en ihan jaksa luottaa siihenkään, että se menee putkeen.


4 kommenttia:

  1. No voihan kökkö! Kuulostaa hankalalta dilemmalta. Jos lyhennetty työaika on taloudellisesti mahdollista ja työnantajalle okei, se kuulostaisi ihan järkevältä ratkaisulta ainakin toistaiseksi.

    Mutta kai teille tulee sinne jonkinnäköistä remonttia sädesienen takia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä kesänä kuulemma remontoidaan kellarikerrosta, en tiedä jatkosta. Mieluiten tosiaan jatkaisin tuolla jos vain työaikoja saa sumplittua jotenkin.

      Poista
  2. Mä toivon että sä saat säädettyä ne työajat koska ei kenenkään pidä työskennellä paikassa jossa se ei ole terveellistä.
    Kevyttä ja menestyksekästä ensi viikkoa <3

    VastaaPoista

Jätähän puumerkkisi, kun tänne asti luit :)