Glamuuria

Pitää nyt vielä tännekin elvistellä, kun eilen metrossa Johanna Tukiainen istui käytävän toisella puolen meikäläisestä. Tosin täytyy tunnustaa, etten välttämättä olisi ihan heti tunnistanut, mutta neiti Tuksu kailotti luuriin juuri sen verran kovaa, että oli pakko kääntyä katsomaan kuka kehtasi häiritä lukurauhaani. Niin, enkä siis tunnistanut äänestä häntä vaan niistä hiirenhännistä, joita ilmestyksellä oli pää täynnään. Pikkulettejä lienevät oikealta nimeltään.

Salainen paheeni on lukea Tukiaisen numerolehti-blogia. Joskus saattaa olla jopa niin tylsää tämä oma auvoinen elo, että eksyn lukemaan myös Dollsien sivuilta neidin päiväkirjaa.

Joskus sitä miettii, missä kohtaa jonkun ihmisen pää on nitkahtanut ja mistä syystä.

Vihanneskammo

Keskimmäisellä pojalla on vihanneskammo.

Pienempänä hän jäi kiinni vihannesten sylkemisestä vessanpönttöön kesken ruokailun. Hänellä on tapana käydä asioilla kesken ruokailun, mutta sillä kertaa kävikin hassusti sillä joku muu oli jonossa vessaan hänen jälkeensä, ehkä se oli esikoinen. No, nakki narahti ja poika jäi kiinni.

Eilen ruoaksi oli pelkästään rotatouillea ja jauhelihapihvejä sekä salaattia. Keskimmäinen koetti taktikoida ja söi aluksi pelkkää salaattia pihvilöiden kera, mutta mies hermostui ja lykkäsi kauhallisen kasviksia. Ensin keskimmäinen söi suurten kyyneleiden maustamina kasviksensa, mutta loppujen lopuksi sai ne kaikki alas.

Alkaisiko vähitellen monen vuoden mantra lämpimien kasvisten paremmuudesta mennä perille? Toivottavasti. DramaKing saisi mennä jo pois. Eikä se nyt muuten olisi niin kamalaa, mutta on ikävä laittaa ruokaa kun yksi nyrpistelee ja tarttuttaa sen vielä pikkuveljeensä.

Elokuvakriitikoista

Muistan jo teini-ikäisenä ihmetelleeni elokuvakriitikkoja ja heidän mielipiteitään. Sama elokuva, josta itse olen pitänyt, on usein heidän arvosteluissaan mollattu niin täysin, ettei oikein tiedä olemmeko edes katsoneet samaa elokuvaa.

Eilen kävin pienimmän kera katsomassa Saapasjalkakissa-elokuvan. Me nautimme elokuvasta kovasti, 3D-jutut olivat juuri sopivasti mitoitetut ja kissat yms. erinomaisia. Varsinkin kissat. Tänään mielenkiinnosta lukaisin Hesarin kritiikin ja olin liveästi sanottuna yllättynyt. En tiedä, kuka oli kussut kriitikon muroihin, mutta hiukan pisteli. Samoin kävi 'Autot 2'n kanssa.

Edelleen vanha sanonta pitää paikkansa. Ai mikä? Tämä: 'Elokuva on huono, jos Hesarin kriitikot siitä pitävät ja hyvä, jos eivät pidä.'

Kesäloma mielessäin

Ainahan lomat on mielessä, mutta tänään muistelin viime kesälomaamme ruuhkametrossa. Metro oli nimittäin samalla tavoin tupaten täynnä kuin San Franciscossa. Ei tarvinnut pitää mistään kiinni, sillä pystyssä pysyi kyllä muutenkin. Lisäksi piti mennä laiturille odottamaan, että pysäkillä jäävät ihmiset pääsivät ulos vaunusta. Yksi rouva sanoikin, että tehkää tilaa, olisi mukava hengittää.

San Franissa metro oli niin täynnä, että viimeisiä työnnettiin selästä vaunuun. Täällä sellaiseen tuskin tohdittaisiin edes alkaa.

Tiistain tiristys

Meinasi ensin tulla tylsä tiistai tästä, kun hukkasin toisen lapasen metroon. Multa ei juuri hanskoja häviä, mutta nyt tein ruuhkametrossa tyhmyyden (en laittanut lapasia kassiin) ja se sitten on vissiin tipahtanut lattialle siinä ihmisten tunkiessa edestakas. Ehkä se löytyy loppuviikosta löytötavaratoimistosta. Saa nähdä.

Aloitin tänään Pilateksen taas. Syksyllä kävin syvänvedenjumpassa, mutta se ei ollut mun laji, joten jatkoin tuttua pilatesta. Työpaikalla kokoontuu ryhmä tiistai-aamuisin, joten on kätevä leimata itsensä ulos siksi aikaa ja sitten taas sisälle.

Vakiohjaajana pilateksessa on nuori nainen, joka ei koskaan myöhästy. Tänään kello olikin jo kymmenen minuuttia edennyt, kun saliin saapasteli nuori mies! Hän oli tosin vain tällä kertaa sijaisena, mutta kyllä kuulkaa notkeasti nousi mummojen koivet. Ei vaan, oli se söpö. Kauniit silmät oli hällä. Yksimielisesti totesimme pukuhuoneessa sen.

Ja päivän korvamato jakoon:

Vaalisalaisuus

Sosiaalisen median myötä näyttää vaalisalaisuuden pitäminen olevan ylivoimaista Haaviston kannattajille. Ei se minua mitenkään haittaa, lähinnä huvittaa miten kovasti sitä pitääkään mainostaa.

Miehen kanssa juuri eräänä iltana juttelimme siitä, kuinka näissä vaaleissa ei ole sellaista 'ykkössuosikkia' kummallekaan. On mentävä valitsemaan vissiin se pienin paha, jos sellaistakaan löytyy. Ainakaan kukaan Paavo ei tule saamaan minun ääntäni.

Minulle kakkonen ei ole ykkönen, vaan edelleen se sama kakkonen.

Rahankeruuta

En aio nyt puhua mistään Kukkelikodasta, vaikka se onkin ollut taas kaiken kansakn huulilla. Ei, vaan kerron nuorten yritteliäisyydestä.

Sörkan metroasemalla, tai oikeammin siinä käytävässä mikä kulkee kadun alla, on usein musisoijia. Joskus aika hienojakin esityksiä, esim. kamarikvartetti soittelee ilahduttavia rokokoosävelmiä aamutuimaan. Tänään ihmettelin pientä ja hentoa vinkunaa hetken enkä nähnyt paikalla kuin kaksi pissistä. Kävelin tyttölöiden ohi ja huomasin pipontapaisen maassa heidän edessään. Ilman sitä olisin tuskin tajunnut, että raukkaset yrittivät laulamalla saada rahaa kasaan. Asiaa olisi ehkä helpottanut, jos tytöt olisivat osanneet laulun sanat sensijaan, että tuijottivat niitä kännykästä. Myös hieman lisää ääntä olisi voinut olla se juttu.

Ei ehkä ihan Idolssiin vielä.

Meikkaushöpinää

Joo, ajattelin kirjoittaa meikkaamisesta! Eksyin nimittäin tuossa viikonloppuna erinäisiin meikkiblogeihin (oli tylsää niin...). Huh. Ja voi. Totesin, että taidan olla edelleen mies.

Eräs bloggaaja mainitsi, että 'jos on enemmän aikaa meikkaukseen, kuin se tavanomainen 15-20 minuuttia..' . Voi herran pieksut. Mun kokopäiväänvalmistautumisaikani on 20 minuuttia, sisältäen suihkun, meikin ja hiusten kuivaamisen. Saa nähdä jos sitten joskus, kun nuorinkin aloittaa koulun, ehdin viettää enemmän aikaa peilin ääressä. En tosin tiedä, mitä etua siitä olisi kun naama pysyy kumminkin loppujen lopuksi ihan samana.

Ja kyllä, meikkaan muiden ihmisten vuoksi. En halua kenenkään saavan sydäriä siksi, että esiinnyn saunapuhtoisena julkisesti muualla kuin oman kotini seinien sisäpuolella.

Australia

Harkitsen juuri muuttoa Australiaan. Olen jo etsinyt viisumi- yms. hakemukset. Välillä en vain jaksaisi asua tässä maassa.

Toisaalta en tiedä, olisko se sen armaampaa sielläkään.

Lunta!

Vihdoinkin mekin olemme saaneet lunta!! Olen niiin tyytyväinen, ettei tosikaan. Pienin on kysynyt joka päivä parin viikon ajan, milloin lunta tulee ja nyt olemme kumpikin hyvin hyvin tyytyväisiä.

Ilmeisesti vain sitä paskasadetta alkaa sitten taas aamulla tulla tuolta Esterin pidätyskyvyttömästä aukosta. Tenat ei vissiin enää riitä silläkään.

Talviaikaan minusta pitäisi sataa vain ja ainoastaan lunta. Nih.

2011 Kirjat

Viime vuonna lukemani kirjat, vain 54 tällä kertaa.


Joan Wolf: Royal bride
Pirjo Hassinen: Suistola
Hilary McKay: Saffy ja Sienan enkeli
Hilary McKay: Indigon tähti
Markus Nummi: Karkkipäivä
Suzanne Collins: Vihan liekit
Annie Proulx: Laivauutisia
Susanna Clarke: Jonathan Strange & Mr. Norrell
Juha Itkonen: Seitsemäntoista
Katie Jacobs: The Friday night knitting club
Peter Franzen: Tumman veden äärellä
Joe Abercrombie: The Blade itself
Charlaine Harris: Dead in the family
Kelley Armstrong: Made to be broken
Kaija Juurikkala: Varjojen taika : matka edelliseen elämään
Kelley Armstrong: Frostbitten
Joe Abercrombie: Before they are hanged
Joe Abercrombie: Last argument of Kings
Niina-Matilda Juhola: Näkijä
Niina-Matilda Juhola: Näkijä II – Rakkauden tiellä
Elina Hirvonen: Kauimpana kuolemasta
Suzanne Collins: Matkijanärhi
Liz Barswell: The nine lives of Chloe King (1-3)
Kristin Hannah: Distant shores
Anita Shreve: Rescue
Kelley Armstrong: Tales of the Otherworld
Charlaine Harris: Dead over Heels
Charlaine Harris: Dead reckoning
Tess Gerritsen: Peggy Sue got murdered
Justine Chen Headley: Girl overboard
Cassandra Clare: City of fallen angels
Cassandra Clare: Clockwork angel
Alexandra Salmela: 27 eli kuolema tekee taiteilijan
Robin Hobb: Inheritance
Flann O’Brien: The third policeman
Elaine Coffman: Mustan Douglasin morsian
Neil Gaiman: M is for Magic
Justine Chen Headley: Nothing but the truth (and a few white lies)
C. S. Forester: Flying colours
G. W. Persson: Kesän kaipuusta hyiseen viimaan
Veli-Matti Toivonen: Itsestään : aineeton tuotanto ja henkinen kasvu
Markus Nummi: Kiinalainen puutarha
Alice Walker: The temple of my familiar
Arnaldur Indridason: Sameissa vesissä
Arnaldur Indridason: Jyrkänteen reunalla
Helen Moster: Hylky
C. S. Forester: Lord Hornblower
C. S. Forester: Horblower goes to sea
C. S. Forester: Ship of the line
Charlaine Harris: The Julius house
Kelley Armstrong: Spellbound
Mary Ann Shaffer and Annie Barrows: The Guernsey literary and potato peel pie society
Terry Practhett: I shall wear midnight
Aimee Bender: The particular sadness of lemon cake