keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Avain

Avain oli siis tämän päivän aiheena ja koskapa nuo nyt käynevät näin otsikkovammaiselle ihmiselle otsikoiksi, niin saatte kärsiä. (jostains yystä 'kärsiä'-sanasta tulee aina jokin typer' possuvitsi mieleen.)

Avain siis eli avaimet. Työsellaiset Nuuskamuikkusen kera. Joka oli minusta se ihan paras tyyppi Muumilaaksossa, koska tajusi lähteä talveksi pois lämpimille maille (vaikka siten loppujen lopuksi paljastuikin Myyn isäksi jostain ketjusta..). No, eipä se haittaa, vanhaan hyvään aikaa lehtolapsia oli siellä sun täällä ;)





Pienin oli ratketa onnesta soittaessaan minulle koulun jälkeen. Äikäntunnilla oli tehty joku tehtävä ja hän oli ensimmäisenä saanut sen oikein valmiiksi ja ope oli piirtänyt kruunun tehtävän päälle. Oikein kiva :) Ensinnäkin ope oli se viime syksyn luokanvalvoja, jonka kanssa meni sukset ristiin sekä lapsella että meillä ja toisekseen maanantaina tuli taas huomautus tunnilla riekkumisesta. Siihen nähden siis erittäin kiva.

Poikkesin kaupassa kotimatkalla ja huomasin ravatessani kassalle karkkihyllyjen lomasta, että kaksi pikkukundia suoritti empiiristä tutkimusta irtislaareilla. Mainitsin asiasta kassaneidolle, joka ilmoitti vartijoille, mutta kurvatessani ulko-ovelle huomasin, että pojat olivat jo lähteneet lipettiin. varmaan säikähtivät kun huomasivat minun huomanneen heidän tekosensa. Kotona sanoin miehelle, että siitähän ne äkkiä siirtyvät sitten pakattuihin karkkeihin jne muihin kamoihin ja mies mainitsi jotain porttiteoriasta. Mutta niinhän se loogisesti menee :P

Joo.. näköjään onnistuin saamaan melkoisen nettijulkisuuden itselleni hetkeksi. Kysyin nimittäin Twitterissä Grahamilta mitä tuo tykkäsi salmiakista (jotka lähetins ukkien mukana) ja G vastasi, että ne olivat oikein hyvejä. Uskonkin, että hän jopa saattoi niistä pitää ollen skotti, sillä skotithan syövät myös kaikenlaista metkaa :) Joka tapauksessa vähän hirvittää. En halunnut ihan tällaista määrää huomiota sillä viestillä saada. Noh, tehty mikä tehty.

Pyykkikone rallatteli loppulaulunsa, joten menen ripustamaan nuo toiseen kertaan pestyt. Sitten etsin jumppavaatteet jostain, sillä huomenna aloitan joogaharrastuksen henkilöstöliikunnassa. En ole koskaan ennen joogannut, saa nähdä kuin ämmän käy.

Loppupiisistä voitte arvata mitä pienin katseli tänä iltana :) Yksi tämän perheen suosikkielokuvista. Ja tästä tulikin mieleeni, että varasin meille (koko perheelle) syysloma-torstaiksi liput Kaupunginteatterin Sarjahurmaajiin, uskon sen olevan hyvä.




tiistai 16. syyskuuta 2014

En tykkää

'En tykkää' oli tämän päivän kuvahaasteen aiheena. Töissä oli edelleen neilikoita kahvihuoneessa ja koska ne ovat ehdottomasti inhokkikukkiani (huolimatta Laiskan vaimon ponnekkaasta puolustelusta) lätkäisin ne kuvaan. Valkoiset neilikat ovat aina hautajaiskukkia ja kaikki neilikat tuoksuvat aivan kaamealle. Kalmalle. Nih. Makuasiat nyt vain ovat.. makuasioita.


Töissä aika kului suht rattoisasti. Yritin ensin saada säädettyä uutta Hobitti-laskuria tänne blogiin, mutta koska en halunnut kirjautua (maksulliseen) palveluun niin jätin sen silleen. Sitten yritin päivittää LibraryThingiani ajan tasalle, mutta en ehtinyt saada edes viime loppuvuotta sinne, kun piti jo lähteä pois. Aioin jatkaa hommaa kotona, mutta jotenkin eksyin taas tekemään kaikenlaista muuta. Katselin yhden elokuvan (Wild target) pienimmän kera ja luin yhden kirjan loppuun. Siinä se ilta taas vilahtikin.

Löysin tämän kuvan aamulla Fb:stä. Jostain syystä ajattelin, että se ilahduttaa erityisesti Paimenta.. :D





Loppuun vielä joku musiikki, saa nähdä mitä juutuupista löytyy tänään :P



maanantai 15. syyskuuta 2014

Vesiterapia

Aloitin päivän pulahtamlla altaaseen ja ilokseni huomasin, että huolimatta kesän kevyemmästä uimisesta pääsin peruskilometrini 32 minuutissa. Hallissa oli aika tyhjää ja sain koko radan itselleni kolmen kierroksen jälkeen. Naapuriradalla uiva vanhempi herra tervehti, olemme jo pari talvea uineet naapuriradoilla.

Uinnin jälkeen käväisin kysymässä kirjastosta olisiko kolmaskin tenttikirja jo ilmiintynyt sinne ja olihan se. Nyt pääsenkin lukemaan ihan urakalla! Jee!


Töihinkin ehdin ja istuin jopa iltakasiin asti. Onneksi oli suht hiljaista ja ehdin tehdä ensimmäisen osion tiedonhakutehtävistä suurin piiretin. Pitää vielä kirjoittaa se puhtaaksi ja selvitellä hiukan sitä, miten löysin vastaukset.

Tilasin luuriini hienot kuoret eräältä RArmyn jäseneltä, nyt voin jo julkisesti tunnustaa olevani RA-fani :P Jostain syystä olen tämä vuonna ollut erityisen ihastunut sekä hotpinkkiin että fuksiaan. En tiedä yhtään, miksi. Kummallista.

Päivän kuvahaaste oli 'Remember' ja koska en millään keksinyt mitään, niin tässäpä kuva viimeisltä aamulta Oahulla juuri auringon noustessa, kun käppäilimme kohti lentokonetta. Minusta aika onnistunut kuva ollakseen luurin kameralla otettu.


Loppuun vielä joku piisi. Vähän aikaa ajattelin laittavani päivän korvamadon, mutta kun sain sen juuri pois.. Onneksenne en löytänyt sitä tähän hätään, joten saatte Alkaline trion piisin (joka on varmaan ollut täällä ennenkin). Tämä on minulla luurisa soittoäänenä, että jos kuulette jossain metroasemalla tjsp niin tiedätte..


sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Soiva pyykkikone

Tänään sitten se tapahtui. Pyykkikonevanhus kuoli lopullisesti, tietysti juuri silloin kun mies oli pois kotoa esikoisen kera. Meni tunti kun pusersin vedet käsin pyykeistä ja ripustin narulle, vedet olivat koneessa edelleen ja osin lattialla. Näöstä päätellen pitää pestä sekä eiliset että tämän päiväiset uudestaan.

Mies katsoi ensin, että korjaisi pumpun, mutta koneen kaikki sisuskalut olivat jo sen verran haperoita, että päätimme parhaaksi ostaa uuden masiinan. Nyt uusi kone pimputtaa pienen musiikin aina käynnistyessään, ohjelmaa valitessaan ja virtaa katkaistessa. Sen saisi kuulemma synkattua minun puhelimeni kanssa jotenkin, mutta en oikein ymmärtänyt miksi?

Mies ja esikoinen kävivät pyöräretkellä eli katsastivat fillarireitin esikoisen lukiolle tulevan metro/ratikkalakon vuoksi. Minäkin odotan pääseväni fillaroimaan töihin kaatosateessa. Sinä päivänä nimittäin sataa varmasti, koska lakko. En uskalla edes ajatella, että olis lämmin ja kuiva aurinkoinen keli. Tuskin.

Lukaisin vähän päälle 50 sivua PDF:ää, informaatiolukutaidosta ja sosiaalisesta mediasta. Voi elämä, kyllä oli kiinnostavaa. Not. No, tentittävä se kuitenkin on.




Tällaisen löysin FBstä, ehkä se hieman ilahduttaa teitä.

Sananlaskut uudistuvat ja tältä ne näyttävät 2014:
* Lopussa on aika ihme, jos seisoo.
* Se mikä ei tapa, se vituttaa.
* Itseäni olen aina kiittänyt ja kiitosta on riittänyt.
* Happamia sanoi vihreä kettu rauhoittavista.
* Odottavan aika on yleensä alle tunti.
* Tili tuli, tili meni. Näkikö kukaan kumpaakaan tilannetta?
* Parempi pää täynnä, kun kymmenen oksalla.
* Niin makaa kun sattuu sammumaan.
* Tulin, näin ja koitin sormella.
* Laatta on heitetty.
* Viina on viisaiden luoma.
* Itku pienestä kalusta.
* Kahden aina kalliimpi.
* Ken leikistä suuttuu, se ottakoon diapamin.
* Niin metsä vastaa kun hallusinaatiot haluaa.
* Valheella on lyhet jäljet, ellei käytä väärää passia.
* Avainrengas on kätevä pikku härveli, jonka ansiosta voit hukata kaikki avaimesi kerralla.
* Hölkkää, niin kuolet terveempänä.
* Idiootit pitävät yllä järjestystä, nerot hallitsevat kaaoksen.
* Ihmiset ovat kuin viinit, huonot muuttuvat vanhoina happamiksi, hyvät tulevat vanhetessaan yhä paremmiksi.
* Ihmisillä, jotka väittävät, etteivät anna pikkuasioiden häiritä itseään, ei ole koskaan ollut hyttysiä makuuhuoneessaan.
* Ihmisiä on kolmenlaisia. Niitä, jotka osaavat laskea, ja niitä, jotka eivät osaa.
* Kukaan ei ole hyödytön. Aina voi olla edes huonona esimerkkinä.
* Kun on korviaan myöten kusessa, on parempi pitää suunsa kiinni.
* Kysyvä ei tieltä eksy, hän on jo eksynyt.
* Meille on annettu kaksi lahjaa, joita tulisi käyttää mahdollisimman paljon -huumori ja mielikuvitus. Mielikuvitus korvaa sen, mitä emme ole ja huumori auttaa meitä hyväksymään sen mitä olemme.
* Mitä enemmän asioita tietää, sen enemmän tietää asioita, joita ei tiedä.
* Naiset pitävät hiljaisista miehistä, he luulevat heidän kuuntelevan.
* Naura ongelmillesi, niin kaikki muutkin tekevät.
* Pessimismi on aivan turhaa, ei se auta kuitenkaan mitään.
* Se viimeksi nauraa, joka hitaimmin ajattelee.

Loppuun vielä päivän kuvahaastekuva. En keksinyt mitään muuta tervettä, joten tässä elokuinen kuva mökiltä. Komea otus vai mitä?

Sudenkorento



 Ja illan ratoksi Maroon5:n esittämä Sunday morning.


lauantai 13. syyskuuta 2014

Tervehdys

Aamulla lähdin pienimmän kera elokuviin katsomaan Minisankareita, joka jäi viikko sitten kesken. Tällä kertaa kaikki meni oikein hyvin ja elokuva oikeasti toimi erinomaisesti 3D-versiona. Söpöt ötökät ja huvittavat viholliset olivat mainioita :)

Elokuvan jälkeen teimme pienen ostoskelukierroksen, ensin Behnford'silla ja karkkikaupassa ja sitten Itiksessä haimme minulle tenttikirjan kirjastosta, kirjaston jälkeen kävimme Arnold'sin donitsitiskillä ja vielä lähiostarin kukkakaupassa. Pienin olisi halunnut lihansyöjäkasvin, mutta sellaista ei valitettavasti löytynyt ja lupasin katselaa vielä keskustasta joku päivä moista. Meillä oli sellainen joskus, mutta sitten se kuoli ja mokomat jotenkin hävisivät kaupoistakin. Saa nähdä löydänkö.

Päivän kuvan aiheena oli 'out of place' ja otin kuvan osasta jääkaappimagneeteistamme. Yksi niistä häiritsee minua hiukan, se ei ihan kuulu joukkoon ja se oli vielä vähän vinossakin, tarkoituksettomasti. 

Nyt taidan lähteä hetkeksi vielä 1700-luvun Skotlantiin.. Graham kiltissä on parasta koko sarjassa ;)

Loppuun vielä joku random-piisi Juutuupista. Tässä on jotain samaa tunnelmaa kuin The Crashillä aikoinaan.




perjantai 12. syyskuuta 2014

Apuva

Katselin tänään opintojen ensimmäisiä tehtäviä ja voi pojat, kyllä niin iski päänsärky :D No ei, mutta pitänee varmaan paneutua niihinkin jossain vaiheessa. Meilasin myös pää-opettajalle kopion työtodistuksesta, joten ei tarvinne huolehtia 2 kk:n työharjoittelusta sen enempää. Joudun kyllä kirjoittamaan pari kirjoitelmaa/analyysia siihen liittyen, mutta se homma on kaikkien tehtävä ja se on ihan hyvä minusta.

Jostain syystä niska on aivan umpijumissa, joten aion siirtyä tästä sohvalle tuijottelemaan .. jotain.. :P Neuleen kera tietysti. Aamusella nimittäin piti purkaa melkein koko juttu, koska olin alkuvaiheessa tehnyt virheen ja se alkoi häiritä ihan liikaa. Ehdin samalla katsella Guy of Gisbornea Robin Hoodia neljä jaksoa.

Kuvassa on syksy aiheena ja nappasin pari otosta pihalta, tässä kuitenkin se, jonka pistin julkijakoon.

Kuvahaaste: fall/spring 


Ja nyt menen. Nähdään!


torstai 11. syyskuuta 2014

How I feel today

Tänään kuvahaasteen aiheena oli 'Miltä nyt tuntuu?'. Hyvältä tuntuu, juhlavalta. Tänään oli aika rattoisa työpäivä. Normiaamun (tosin hiukan myöhäisemmän) jälkeen vaihdoimme juhlatamineet yllemme ja hurautimme ratikalla Kaupungintalolle juhlimaan satavuotiasta virastoamme. Meidän kanssamme juhlivat myös kuapungin isä Pajunen ja koko maan isä Niinistö (sekä naapurinrouva).

Oli kyllä hauskat juhlat, se täytyy sanoa. Oli klassista musiikkia ja rentoja puheita, vähemmän rentoja puheita, hyvät juontajat, a capella-versio 'Sata salamaa'-viisusta, stadin slangilla esitetty puhe (jonka ymmärsin kokonaan kiitos veljeni ahkeran Stadin slangin käytön) ja yhteislaulua sekä torvisoittoa. Lopuksi buffet viineineen ja sitten näyttelyn avajaiset alakerrassa. Tämä kaikki sujuvasti suomen ja ruotsin vaihdellessa saumattomasti.

Hauskinta oli tietysti nähdä kaikkia entisiä ja nykyisiä työkavereita hieman hienommissa puitteissa. Hauskaa oli myös huomata, että Herra Presidentti ihan oikeasti ilahtui muistelmateoksista. Minusta hän onkin humaani ihminen, toisin kuin moni muu poliitikko.

Ihana työkaveri otti kuvan minusta Käärmenäyttelyssä :)
Tultuani kotiin leivoin pienimmän luokan Sadonkorjuujuhliin yhden kuivakakun, jossa on omenahilloa. Se pitäisi vielä kääräistä muoviin ja laittaa lappu, mitä se sisältää. Sanoin pienimmälle, että laitan lappuun myös siitä, että kakku ei tule enää takaisin kotiin. Jos sitä jää, niin ottakoon opehuoneeseen. Arvon hekin ansaitsevat.

Loppuun vielä Jukka Poikaa, joka ie kuulostanut hassumalta sekään a capella-versiona :)


keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Puoliväli

Nimittäin viikon puoliväli. Tänään olin toisen päivän työsuojelu-perusteissa ja oli ihan kivaa. On mukavaa, kun ihmiset uskaltavat avata suunsa. Siten tutustuu paljon paremmin kaikkiin. Minusta on myös mukavaa, kun kaikki ovat aika eri virastoista.

Kävin lounaalla työkaverini kanssa ja lopulta istuimme parin muun kurssilaisemme kanssa pöydässä jutelemassa mukavia. Minä ja kolme miestä, kaksi nuorta ja yksi vanhempi herra. Toinen nuorimies on töissä leikkipuistossa ja kertoi aikovansa pyrkiä lukemaan kasvatustiedettä.

Siinä katseeni harhaillessa pitkin lounasruokalaa huomasin serkkuni istuvan meistä vähän matkan päässä ja niinpä vietyäni lautaseni tiskilinjastoon menin sanomaan moit :) Oli tosi kiva nähdä häntä. Viimeksi he ovat olleet meillä esikoisen rippijuhlissa eli vuosi sitten kesällä. Tuumasimme, että voisimme joskus mennä yhdessä käymään äitini luona, kun serkullani on pian (anoppinsa) auto käytössä. Olisi kivaa :)

Päivän kuvahaasteen aiheena oli 'Repetition' eli toisto. Kuvan sukat ovat ystävän neulomat.
 Nyt menen pakkaamaan juhlaleningin ja jonkun siistin käsilaukun huomista varten. Huomenna on työpaikan Isot Juhlat, tulee parikin presidenttiä paikalle. Hiukan jänskättää.