Kepeästi keskiviikkona

Käväisin ostamassa uuden uimapuvun kesän rientoihin, siis sellaisien jossa kärsii tepastella ihmisten ilmoilla eli vesipuistossa (Orlandossa). Vanha kärsi Balin terveyslähteiden rautapitoisesta vedestä ja on edelleen hieman ruskettunut. En oikein tiedä, millä sen saisi puhtaaksi ja aionkin pitää sen ns. kakkos-asuna.

Uimapuvun lisäksi löysin puolivahingossa Eccon sandaalit Sokokselta. Juuri sellaiset, joiden perään olen haikaillut useamman vuoden vanhojen samanlaisten kärsittyä pakollisen roskisreissun. Käytinne totaalisen loppuun. Niin loppuun, etten lopulta voinut enää pistää niitä julkisesti jalkaani. Viimeisen kesänsä ne viettivät mökkitossuina ja itkin katkerasti, kun niistä oli luovuttava. Mutta nyt vihdoin sain samanlaiset uudet!! Ihanaa! Kesä voi alkaa!

Ainiin, ostinhan kirjankin. Nyt on kovasti kehuttu amerikkalaista kirjailijaa John Greeneä, joka kirjoittaa nuorille. Ajattelin kokeilla, olen ymmärtänyt että tarinansa eivät ole aivan tavallisia. Muuten olen jo kehittänyt listan kirjoista, jotka on ostettava rapakon tuota puolen matkan aikana. Mies saa kohtauksen...

Loppuun piisi vanhasta tv-sarjasta, josta kovasti tykkäsin.

Tuskaisa tiistai

Olen ehkä joskus aiemmin maininnut, että tiistait ja minä emme tule toimeen keskenämme. Tämä tiistai ei ollut poikkeus. Lieneekö syynä ollut pari huonosti nukuttua yötä vai mikä, mutta aloitin aamun särkylääkkeillä ja jatkoin nappien vetämistä töissä kunnes puolenpäivän jälkeen oli pakko todeta, että pää ei kestä. Ystäväni migreeni iski ja tulin kotiin aikaisin iltapäivällä. Olin kuvitellut tekeväni kaikenlaisia asioita nyt illalla kotona, mutta en pystynyt muuhun kuin makaamaan sohvalla.

Voin sivumennen kertoa, että surullisten fanficcien lukeminen järjettömässä migreenissä ei kannata. Ihan siksi, että nenäliinoja kuluu kilokaupalla. Onneksi nyt illalla julkaistiin Hobitin kakkososan traileri, helpotti. Piisi ei liity siihen mitenkään (eikä muutenkaan mihinkään).

Yksi on joukosta poissa

Nimittäin esikoinen lähti tänä aamuna kuudelta rippileirille. Sen verran nousin aamulla sängystä, että halasin lapsen matkaan. Mies jätti sen kirkon eteen ja jossain vaiheessa tuli viesti, että olivat lähteneet jo Oulusta eteenpäin. Saattavat olla jo perillä Saariselällä.

Yhdeksältä heräsin säikähdykseen, etten ollut muistanut hyvästellä tuota kunnes muistin halanneeninikin. (mikä sana!) Nukahdin uudestaan. Tänään en ole tehnyt mitään. Paitsi neulonut pari lappua palatossuihin ja päätellyt noin miljoona langanpäätä niistä. Ehkä säästän kokoamisen huomiseen.

Päivän piisi voisi olla vaikka vanha Journeyn kipale.

Pohkeet

Olen tällä viikolla ylittänyt itseni. En ole vuosikausiin ajanut pyörällä suunnilleen minnekään, koska aina on ollut joku vietävänä tai haettavana päivähoidosta. Nyt olen ajanut kolmena päivänä 76 kilometriä, pelkkää työmatkapyöräilyä. En olisi uskonut vielä toukokuussa, jos joku olisi sanonut moisesta hulluuskohtauksesta.

Täytyy sanoa, että pohkeissa tuntuu kyllä. Jotain on tullut tehtyä. Ihmetyttää, ettei tunnu pahemmalta ja tänään pääsin jo erään tuskan mäen melko hyvin ylös.

Siitä mäestä sen verran, että siinä pusertaessani sitä ylöspäin takaani tuli eräs rouva kevyesti ja hivenen ihmettelin, että mitä halvattua. No sitten taapersin Kivikossa sitä tappomäkeä ylös (en todellakaan ala sitä polkemaan loppuun asti) sama rouva ponkaisi jälleen takaani kevyesti. Samassa tajusin, että hänellä oli sellainen sähköpyörä! Mitä huijausta!!

Ah niin, kävinhän eilen siellä avaruuden korpimaillakin. Oli todella rattoisa retki! Voin lämpimästi suositella ihan kaikille. Nauttikaa.

Kiitos

Kiitos kaikille, jotka tänään kello yhdeksältä edes sekunnin ajattelivat minua. Kaikesta etukäteisvalmisteuista yms. huolimatta en mahtunut mukaan Oulun ja Helsingin kesäyliopistojen järjestämään Informaatiotutkimuksen aineopintojen verkko-opintojen kursseille, ne täyttyvät puolessa minuutissa.

Ei huolta, koetan syksyllä jotain muuta ja keskityn nyt nauttimaan kesästä. Tänään nautin myös Captain Finen ja Doctor Bonesin (oi Karl!) seurasta. Unohtamatta Benedictiä.

Niin ja sainhan viestin kääpiöltäkin aamun ratoksi. Voiko päivä enää paremmin alkaa? :)

Loppuun vielä asiaankuuluva laulelma, joka kätevästi yhdistää molemmat fandomit. *köh*

Elävä kuollut

Tänään aloitin työmatkapyöräilyn ja ihme ja kumma, selvisin hengissä. Mies saatteli minua puolimatkaan saakka, Tekniikan museolla tiemme erkanivat eri suuntiin.

Paluumatkalla oli pakko kävellä yhden mäen puolivälistä ylös, enmillään jaksanut polkea pitkää ja loivaa tappomäkeä. Olin arvellut niin käyvän jo aamulla, kun nautin samasta mäestä alaspäin.

Nyt kaadun petiin. Huomenna jälleen pyöräilyaamu. Auh.

Kesä

Kesäkuu alkoi ja kesä tuli. Saa nähdä kauanko tätä kestää. Pari päivää ehkä? Pian satanee taas.

Huomenna aion kuitenkin tempaista ja fillaroida töihin vajaat 13 kilometriä ja takaisin saman verran. Toivon vain pystyväni illalla istumaan :P

Keskiviikko-aamuna toivoisin hieman onnea, joten jos siinä aamuyhdeksän pintaan satutte muistamaan, niin lähettäkää pieni onnentoivotuksen ripale tännepäin. Kerron myöhemmin, mihin se liittyy. Keskiviikkona en myöskään aio pyöräillä, koska menen vihdoin sinä iltana katsomaan Star trek Into Darkness-elokuvan. Sitä olen kaivannut, Suomen ensi-ilta on vasta keskiviikkona eli noin kuukautta myöhemmin kuin Englanti yms. sivistyneet maat.

Huomenna pojat jäävät keskenään kotiin, ehkä talo on vielä pystyssä kun palaamme töistä :)

Elikoita

Koska en jaksa kertoa taas yksistä koulun juhlista, niin laitan vain linkin eräisiin tämän perheen suosikki-animaatioihin. Kannattaa katsoa ne kaikki :D