Meinasin ensin kirjoittaa jotain, mutta eipä ole oikein mitään asiaa joten saa olla.
Päivän saavutuksiin kuuluu mm. vanuttuneen ja huovuttuneen karvakasan poistaminen kissan selän keskeltä saksien avulla. No animals were harmed. No humans either.
Selkä on osin parempi, istuminen ottaa koville mutta taipuisuus alkaa lisääntyä. Ehkä se tästä vielä ensi jouluun mennessä.
Minulla on parikin pahaa tapaa, mutta keskityn nyt tässä niistä yhteen. Tajusin tämän torstaina metrossa, kun eräs mieshenkilö jäi katsomaan hiukan liian pitkään.
Minulla on tapana saada hiukset pois silmiltä puhaltamalla terävästi toisesta suupielestä ilmaa ylöspäin, jolloin haivenet heilahtavat hiukan eri paikkaan. Erittäin kätevää, jos kädet ovat varattuna (esim. kirjan pitelyssä). Muistaakseni opin sen jostain vanhasta länkkäristä tms leffasta, jossa sankarilla oli kädet täynnä ja piti saada hiukset coolisti pois silmiltä. Opettelin tämän siis jo yläasteiässä ja nyt olen siitä pääsemättömissä.
Hieman vain huvitti sen ohikulkijan katse :D Loppuun vielä suunnatonta pahennusta herättänyt Sigur Rósin video (tämä virallinen video oli aiemmin juutuupista poistettu alastomuuden vuoksi).
Eilen oli jo hiukan helpompi päivä selän kanssa, mutta eipä kahta ilman kolmatta. Tänä aamuna läksimme miehen kera tukkuun ruokaostoksille ja kuinka ollakaan ollessani menossa autoon istumaan tukijalka lipesi ja rojahdin varsin kivuliaasti autonistuimelle. Sattui niin maan perusteellisesti, ettei tosikaan. Ihan itku pääsi.
Tukussa raahustin miehen perässä kuin vanha mummo ja kotiin päästyä olen vain maannut sohvalla kauratyyny takapuolen alla ja katsonut 'Being human' tv-sarjaa. Tykkään siitä kovasti, suosikkikääpiöni leffapikkuveli on pääosassa vampyyrina. Mitchell (Aidan Turner) koettaa kovasti pysyä kaidalla tiellä ja olla käyttämättä ihmisiä ravinnonlähteenä.
Se etu on tietysti tästä raihnaisuudesta, että on ihan oikea syy olla tekemättä kotihommia. En pysty edes kissaa ruokkimaan, sillä sen ruokakipot ovat alakaapissa. Onneksi on noita pikkuorjia, joista tosin vanhin on nyt partioretkellä metsässä palelemassa. Yöpyvät raukat laavussa.
Ainiin, maaliskuun tämän päivän tarinan otsakkeena oli lempikirja. Minulla on niitä monta, jostain syystä. On hyvin vaikeaa eritellä vain yhtä tai edes kahta. Kymmenenkin teki tiukkaa. Tärkeimpien joukossa ovat kuitenkin Waltarin 'Turms kuolematon', Esquivelin 'Pöytään ja vuoteeseen', Garcia Marguezin 'Sadan vuoden yksinäisyys', Tolkienin 'Taru' ja vielä Robin Hobbin 'Liveship traders'-trilogia. Oikeastaan Hobbin kaikki kirjat ovat erinomaisia, mutta tämä on se itselleni tärkein. Hobbin Megan Lindholm-nimellä kirjoittama 'Alien Earth' oli myös vaikuttava lukukokemus.
Kävin eilen pienimmän kanssa elokuvissa katsomassa Räyhä-Ralfin, joka oli ihan hauska leffa. Sen alussa näytettiin Disneyn mustavalkoinen käsinpiirretty lyhytfilmi 'Paperman', joka oli aivan mahtava.
Loppuun vielä vähän leffamusaa :P ja takaisin sohvalle loikoilemaan.
Aamulla raahustin metroasemalle ja kuinka ollakaan pääsetssäni siihen junan viereen ovet sanoivat piippiippiip ja minä tein upeahkon syöksyn ovista ehtien junaan. Ainut vain, että iskias melkein sanoi työsopimuksensa irti. En tiedä mitä naapurit ajattelivat, kun irvistelin tuskasta puoli matkaa.
No, nyt on kuitenkin meikäläisen viikonloppu alkanut ja voin loikoilla sohvalla ja kuunnella Cabin pressurea. Tai katsella Being humania.
CU later alligator. Vastailen kommentteihin huomenna.
Vietettyäni kaksi päivää melkolailla makuuasennossa raahauduin tänään sorvin ääreen. Koko pitkän päivän tein rankasti hommia *köh* ja nyt olen aivan raato ja kankkua särkee.
Niin, maanantai-aamuna viedessäni pienintä eskariin kaaduin ja läsäytin koko painavan ruhoni vasemman lonkan päälle sillä seurauksella, että iskias jäi aika pahasti luun ja maan väliin. Kuvitelkaa elämänne pahin laiskansuoni-kohtaus ja siirtäkää se satakertaisena koipeen. Kyllä oli varsin makea olo.
Nyt sentään pystyn jo pukemaan itse sukat jalkoihini ja pääsen istumaan karjahtamatta kivusta. Kengännauhoja en vielä saa kiinni, mutta onneksi on talvisaappaat olemassa. Kaipa se tästä. Toivon vain, ettei tämä taas kroonistu. Olin jo niin onnellinen päästyäni iskiaksesta eroon, pari kivutonta vuotta tunsin itseni jo melkein ihmiseksi.
Jos on aikaa eikä mitään tekemistä, niin voin lämpimästi suositella Taru sormusten herrasta-elokuvan edeltävää fanipohjalta tehtyä lyhytfilmiä, joka kertoo siis Aragornin vanhempien tarinan. Itse pidin siitä kovasti ja se on voittanut jonkun palkinnonkin.
Ihan pikapikaa tulen vilauttamaan linkkiä, josta näkee kuvatuksia meidän perheen elosta ja reissuista ynnä muusta typerähköstä, mistä nyt voi kuvia ottaa.
Illan piisi vois olla vaikkapa 22-pistepirkkoa. Olkaatten hyvät.
Tänään on ollut väsy. Aamulla vein pienimmän eskariin, palasin kotiin ja menin nukkumaan. Puolitapäivin menimme eskarilaisen kera hakemaan hänelle ihkauuden matkakortin ja kirjastokortin ja ostimme pari dvd-levyä.. Eli Hämähäkkimiehen (uusimman) ja Avengers'in. Avengers on juuri sellainen hassuhko toimintaleffa, joista tykkään.
Kohta olisi nukkumaanmenoaika, jotta jaksan huomenna mennä huoltajaksi keskimmäiselle ja kaverilleen, kun tarvitsevat leffaan kaitsijan. Leffa on tietysti ..TA-DAA.. Hobitti :D Viides kerta toden sanoo?
Tämä päivä on ihan kiva vuosipäivä. Tänä päivänä 21 vuotta sitten tapasin mieheni Zetorissa. Eräät ystävämme seurustelivat ja olivat sopineet tapaavansa siellä ja tuovansa kavereitaan mukanaan. Suurin osa niistä kavereista on edelleen meidän ystäväpiirissämme, mutta tämä pari lopetti seurustelun melko pian tuon tapaamisen jälkeen. (Mahdollisimman sekava selostus?)
Tosin näemme heitä aina silloin tällöin, toinen on esikoisen kummitäti ja toinen keskimmäisen kummisedän veli.
Eniveis, löysin tänään uuden hupaisan yhtyeenkin. Tykästyin :)
