Kaunotar

Istuin metrossa tuttavani kanssa ja juttelimme mukavia. Parin penkkirivin päässä istui nuori nainen. Voi, miten kaunis hän oli. Ihan silmä lepäsi. Kastanjanruskea sileä tukka, vaaleat kapeat kasvot ja ihania kauniita isoja pisamia kasvot täynnä, suuret harmaat silmät.

Avonlean Anna ilmielävänä. Niin kaunis, niin kaunis.

Viinissä

Join eilen illalla leffaa katsoessa kolme lasillista viiniä, punaviiniä. Valkoista en enää juokaan, vaikka aikoinaan pidin siitä huomattavasti enemmän. Minulla on erittäin huono viinapää, ollut aina, ja viimeksi olen juonut mitään holillista jouluna. Enkä ole edes absintti - ei kun absolutisti.

Turha varmaan mainitakaan, että olin aivan tillintallin.  Onnistuin lukemaan pienimmälle iltasadun suht hyvin, mutat sen jälkeen viini alkoi pyrkiä takaisin valoa kohti (minkä aikeen sentään onnistuin estämään) ja sitten nukahdin kirjastohuoneen/esikoisen huoneen sohvalle. Noloa.

Muistin ennen nukkumaanmenoa (sitä varsinaista) ottaa muutaman särkylääkkeen ja join rutkasti vettä, myös yöllä. Aamulla olikin kamala nälkä eikä yhtään huono olo. Mutta kylläpä pääsikin yllättämään tuollatavalla takavasemmalta!

Vartija

En kovin usein kiinnitä huomiota metron vartijoihin, mutta eilen osui silmääni taas se yksi mies. Se, joka kiinnittää huomioni joka kerta. Ensinnäkin hän on pitkä ja hoikka. Toisekseen hän on hyvin lempeän näköinen. Kolmanneksi (se tärkein) hän näyttää aivan kirkkomaalaukselta hienoinen kutreineen, odotan hänen vain levittävän kätensä lempeään siunaavaan eleeseen.

Niin. Hän muistuttaa aivan Jeesuskuvia, joissa kyseinen henkilä esitetään vaalena lempeännäköisenä miehenä. Jotenkin en vain usko, että Hän ilmiintyisi Securitaksen vartijana. Toisaalta, miksipä ei.

Sääliksi käy

Sen verran ehdin vilkaista töipailla ip-lehtien otsakkeita netistä, että huomasin jonkun maan olympiajoukkueen joutuneen niihin. Otsikoihin siis. Ihan siksi, että jollain raukalla seisoi uimahousuissa. Voi herranen aika!

On se vaan hyvä, että meitä naisia on sentään jossain asiassa säästetty :P

Kolleegan video

Aion nyt paljastaa erään kolleegan jakaman videon, se on minusta niin upea. Samalla fiksuimmat lukijat saattavat päätellä työpaikkani, vaikken ihan juuri samassa firmassa olekaan vaan siinä toisessa kotimaisessa.

Kyllä me oltiin kuulkaa kateellisia tämän nähtyämme. Jösses.

(Tiedoksi vain, että se ruåttinkielisen videon linkki löytyy videon alapuolella olevasta harmaasta kentästä, juutuupissa siis.)

Tylsyys

Tylsyyksien tylsyys ja kaikki tylsyys, kuten eräs Asterix-sarjakuvan merirosvoista sanoi.

Tänään on jo toinen ilta peräkkäin, kun minulla on tylsää. En jaksa lukeakaan enkä voi katsoa töllöä, sillä en pysty kesällä neulomaan käsien hikoamisen vuoksi. Niin, siis en osaa enää katsoa telkkaria ilman neuletta. Tähän on tultu.

Eilen katselin huvikseni syksyn zumba- ja joogatarjontaa. Ei hyvin mene. Minulla siis. Löysin joitakin kursseja tarpeeksi läheltä kotia, voisin ehkä johonkin niistä koettaa päästäkin. Saa nähdä. Syksykin on kohta.

Loppuun pienimmän suosikkikesäpiisi.

Fatoreksia

Luinpa mielenkiintoisen artikkelin fatoreksiasta toisesta kansallisesta iltapäivälehdistön edustajasta. Tosin minusta tämä ilmiö ei ole mitenkään uusi, aina on ollut ihmisiä vailla realistista käsitystä painostaan. Artikkelissa siteerattu amerikkalaisnainen kyllä vaikutti varsinaiselta järjen jättiläiseltä, luulisi jossain kohtaa tajuavan jos paino menee yli sadan, ettei ole ihan missimitoissa enää.

En muista kuka sanoi joskus tämän kuolemattoman lauseen: 'Jokaisen lihavan ihmisen sisällä on hoikka ihminen, joka haluaa ulos.' Ehkä on, ehkä ei.

Oikeasti?

Joskus ihmettelen ihmisten tyhmyyttä. Enkä ihan joskus, vaan aika useinkin. Tänään tämä Ritva Puolakan blogikirjoitus ylitti sietokyvyn. En pysty käsittämään. Epäilin, että hän yrittää vetää huumoria peliin, mutta ei siltä näytä kun lukee kommentit. Voi hyvät hyssykät... No, ei voi kauhalla ammentaa jos on lusikalla annettu.

Onneksi tässä maassa sentään jonkinlaista aivotoimintaa havaitsee useimmilla ihmisillä. En tiedä, kuinka moni suomalainen oikeasti uskoo esim. zombeihin tai merenneitoihin.Ameriikassahan jouduttiin valtamedioissa äskettäin kertomaan, että ihan oikeasti merenneitoja ei olekaan olemassa vaikka niistä oli esitetty dokumentti televisiossa. Kaikkihan on totta, mitä televiisiossa tai Intternetissä kerrotaan!

Jääkausileffassa oli hyvä selitys mannerten eriytymisestä, käykääpä katsomassa.