maanantai 6. maaliskuuta 2017

Kotimatka pitkä on..

Olipa mukava kotimatka. Mies oli vienyt pienimmän jousiammuntaan ja lähtivät kotia kohti sieltä varttia ennen kuin mä pääsin töistä. Ensin sovittiin, että odottavat mua Mellunmäessä ja käyvät kaupassa siinä odotellessaan, mut sit aikaa kuluikin sen verran, että sovittiin heidän ajavan Kontulaan, että olisi jotain ajankulua. Metro pääsi Itikseen asti ja kuski kuulutti, että sori vaan, mutta Mellunmäki jää ajamatta kaukolämpöputken rikkoutumisen vuoksi. Soitin miehelle, että tulevat hakemaan mut Itiksestä. Onneksi tulivat, päästiin kotiin Myllypuron kautta, koska Kehä I oli poikki länteenpäin ketjukolarin vuoksi. Siellähän olisin istunut bussissa ihmettelemässä. 

Kuva Tilannehuoneen uutisesta

Sen verran vielä jousiammunnasta, että jousiammuntaseurasta on nyt lähestytty pienintä ja hänet halutaan seuran junioritoimintaan mukaan. Tänään oli saanut kuulemma ihan ikioman radan, muut saivat ammuskella keskenään. Aika hauskaa :)

P. S. jostain syystä blogger säätää taas omiaan. Huokaus.

4 kommenttia:

  1. No johan siellä on sattunut ja tapahtunut. Onneksi on kannettavat puhelimet nykyään! Monesti aatellu, miten vaikeeta se ennen olikaan sumplia menemiset ja tapaamiset, kun ei voinu matkan varrelta soitella suunnitelmien muutoksista.

    Jousiammunta on hieno laji!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monesti olen kyllä ollut kiitollinen nykytekniikasta :)

      On se, ja ilmeisesti on tosiaan potentiaalia, kun seura itse haluaa hänet riveihinsä :)

      Poista
    2. Mä aattelin ihan samaa - ja miten upea laji, keskittymisineen kaikkineen!!!

      Poista
    3. Sepä :) Alunperin lapsi itse halusi kokeilla, koska ystäväkin kävi, ja me ajattelimme sen auttavan keskittymisongelmassa ja nyt tuntuu, että se on tosiaan auttanutkin. Lisäksi lapsi itse tykkää :)

      Poista

Jätähän puumerkkisi, kun tänne asti luit :)