perjantai 18. joulukuuta 2015

Perjantaiperjantaaaai

Tänään oli ihan turha työpäivä. Aamulla olin puuronsyönnissä ja sieltä kävin sitten lounastamassa työ-ystävän kanssa. Ehdin töihin pariksi tunniksi, laitoin tulleet lehdet rekisteriin ja seurustelin ihmisten kanssa, kunnes lähdin tapaamaan toista ystävää. Siinä odotellessani häntä ehdin moikkaamaan parit ex-työkaverit.

Ystävän kanssa juttelimme parisen tuntia ja ihmettelimme maailman menoa. Sitten tulin kotiin, mies haki metrolta.

Päätin vihdoin purkaa melkein valmiin sukkaparin. Sen kuuluisan kirjoneuleen. En vain kehtaa niin huonoa jälkeä antaa kenellekään saati pitää itse, joten purettava on. Neulottavaa olisi tässä vaiheessa jäljellä puolet toisesta jalkaterästä, muuten valmista. Ei voi mitään. Joskus on vaan pakko.

Nähdään taas.



Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , ,

3 kommenttia:

  1. Anonyymi19. joulukuuta 2015 klo 9.52

    Sun perfektionismisi on kunnioitettavaa jo silläkin perusteella että se mitä minä olen kutomista katsellut, on sen verran aikaa vievää ja sorminäppäryyttä vaativaa hommaa ettei noihin purkamistalkoisiin kovin moni lähde.

    Mukavaa ja ennenkaikkea rauhaisaa lauantaita.
    Meinaan että josko köyttäisit ittes sohvaan ja oikein nauttisit lauantaista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puskissa19. joulukuuta 2015 klo 11.56

      Ehei, kuule. Kohta lähdemme tukkuun ja illempana menen ystävän tupareihin. Tosin sieltä päässee ajoissa kotiin :)

      Poista
    2. Anonyymi20. joulukuuta 2015 klo 16.59

      Nonni. Vaan harvemminhan puhe on tehonnut pyörremyrskyihin joten olis pitänyt tietää että toi mun toiveeni on turhaa huuulien lepatusta (no tässä tapauksessa nakkien liikehdintää):D

      Poista

Jätähän puumerkkisi, kun tänne asti luit :)

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)