Anti-Puuma

Uunituoretta Imagea selaillessani iskeytyivät silmäni typerässä muotikuvajutussa ihanan komean miehen sivuprofiiliin. Katseltuani sitä hetken tajusin tuijottelevani Ville Virtasta. En aavista, miksi ihmeessä hän oli jossain rytkykuvauksissa miehenä kahden naisen välissä, mutta kuola kyllä valui. Minulta siis.

Tässä väsymystilassa aloinkin sitten pohdiskella kuinka kävisi, jos sattuisi yhtäaikaa Ismo Alangon ja Ville Virtasen kanssa jonnekin. Varsin levotonta menoa, eikä ihan levottomuuskaan riittänyt vaan tuli jo muutamat aika hotit lukemani fanfikit mieleen. Pitäisi varmaankin lopettaa tähän tämä avautuminen :P

Järjetön väsymys

Eilen illalla 12 tunnin sairaalapäivystyksen jälkeen väsytti. Nukkumatti iski suorastaan hiekkasäkillä takaraivoon, kun viimein pahnan oljille kellahdin. Noin yhdentoista tunnin unien jälkeen ajattelin nousta ylös vain todetakseni, että olisin voinut kyllä vielä nukkua hetken. En kuitenkaan ottanut päiväunia vaan katselin pienimmän kera Saapasjalkakissaa dvd:ltä ja laitoin pyykkikoneen jylläämään (sarjassamme asiat, jotka eivät lopu tekemällä).

Kahden elokuvan jälkeen (toista en enää katsonut vaan silitin viime viikon pyykit) pienin tuli valittamaan, että on tylsää niin. Onneksi vasuri toimii kuitenkin.

Voihan perjantai

Menin pienimmän kanssa eskarin jälkeen leffaan katsomaan Madagascar 3:n suomenkielisen version ja se olikin kyllä hauska. Minä tietysti paruin taas jossain kohdin. Nykyään aina, oli leffa mikä tahansa (Iron Sky tai Brave tms.).

Sitten kävelimme Rautatientorille, jossa oli erilaisia kirjastoautoja näytillä juuri päättyneen IFLA-konferenssin johdosta. Suunnistimme Helsingin kaupunginkirjaston autoon ja siellä Jimi saikin hetken päästä istua kuskinpukille. Juttelin hetken kuskin kanssa, joka sattumalta on yksi tuttuja kasvoja ja sitten läksimme kohti pääStockaa.

Ostettuamme muutamat uudet sukat menimme Heseen, jossa on myös mukava kiipeilyteline-leikkialue. Siinä syönnin jälkeen pienin meni siihen kiipeilemään ja onnistuikin juuri lähtöhetkillä lipsahtamaan siten, että oikea ranne jäi alimmaiseksi ja sehän meni ihan ässälle, minkä tajusin samantien tarkoittavan, että se on poikki.

No siitäpä sitten menimme taksilla Lastenklinikalle (Stockan kustannuksella), josta pääsimme parin tunnin päästä kotiin sillä ehdolla, että menemme huomenaamuna leikkaukseen. Ja nyt alan olla ihan raato-raato, pienin simahti jo kunnolla doupattuna omaan sänkyynsä.

Elämää, ei sen enempää. Ja harvemmin on tullut ajeltua taksilla näin paljon yhtenä päivänä.

Migreeni ja nenäverenvuoto

Tulin aiemmin kotiin tänään, sillä kiduin migreenin kourissa työpaikalla puoleenpäivään. Heti aamusta oli kummallinen olo, mutta kuittasin sen ajattelemalla paineiden olevan vain alhaalla. Työpaikalla kuitenkin alkoivat näköhäiriöt ja pahoinvointi. Lopulta oli pakko luovuttaa ja lähteä kotiin.

Keskimmäinen oli koko päivän ystävn luona leikkimässä. Olivat kuulemma riekkuneet trampalla ja muutenkin ulkona koko päivän. No hyvähän se toki on, ajattelin, kunnes hetki sitten tuo alkoi pidellä nenäänsä. Olin jo ehtinyt ajatella, että olimme päässeet nenäverenvuodoista kasvun myötä, mutta näköjään olin väärässä. Tamponoin nenän ja pesin vessan.

Mukavaa migreenipäivää.

Kaunotar

Istuin metrossa tuttavani kanssa ja juttelimme mukavia. Parin penkkirivin päässä istui nuori nainen. Voi, miten kaunis hän oli. Ihan silmä lepäsi. Kastanjanruskea sileä tukka, vaaleat kapeat kasvot ja ihania kauniita isoja pisamia kasvot täynnä, suuret harmaat silmät.

Avonlean Anna ilmielävänä. Niin kaunis, niin kaunis.

Viinissä

Join eilen illalla leffaa katsoessa kolme lasillista viiniä, punaviiniä. Valkoista en enää juokaan, vaikka aikoinaan pidin siitä huomattavasti enemmän. Minulla on erittäin huono viinapää, ollut aina, ja viimeksi olen juonut mitään holillista jouluna. Enkä ole edes absintti - ei kun absolutisti.

Turha varmaan mainitakaan, että olin aivan tillintallin.  Onnistuin lukemaan pienimmälle iltasadun suht hyvin, mutat sen jälkeen viini alkoi pyrkiä takaisin valoa kohti (minkä aikeen sentään onnistuin estämään) ja sitten nukahdin kirjastohuoneen/esikoisen huoneen sohvalle. Noloa.

Muistin ennen nukkumaanmenoa (sitä varsinaista) ottaa muutaman särkylääkkeen ja join rutkasti vettä, myös yöllä. Aamulla olikin kamala nälkä eikä yhtään huono olo. Mutta kylläpä pääsikin yllättämään tuollatavalla takavasemmalta!

Vartija

En kovin usein kiinnitä huomiota metron vartijoihin, mutta eilen osui silmääni taas se yksi mies. Se, joka kiinnittää huomioni joka kerta. Ensinnäkin hän on pitkä ja hoikka. Toisekseen hän on hyvin lempeän näköinen. Kolmanneksi (se tärkein) hän näyttää aivan kirkkomaalaukselta hienoinen kutreineen, odotan hänen vain levittävän kätensä lempeään siunaavaan eleeseen.

Niin. Hän muistuttaa aivan Jeesuskuvia, joissa kyseinen henkilä esitetään vaalena lempeännäköisenä miehenä. Jotenkin en vain usko, että Hän ilmiintyisi Securitaksen vartijana. Toisaalta, miksipä ei.

Sääliksi käy

Sen verran ehdin vilkaista töipailla ip-lehtien otsakkeita netistä, että huomasin jonkun maan olympiajoukkueen joutuneen niihin. Otsikoihin siis. Ihan siksi, että jollain raukalla seisoi uimahousuissa. Voi herranen aika!

On se vaan hyvä, että meitä naisia on sentään jossain asiassa säästetty :P

Kolleegan video

Aion nyt paljastaa erään kolleegan jakaman videon, se on minusta niin upea. Samalla fiksuimmat lukijat saattavat päätellä työpaikkani, vaikken ihan juuri samassa firmassa olekaan vaan siinä toisessa kotimaisessa.

Kyllä me oltiin kuulkaa kateellisia tämän nähtyämme. Jösses.

(Tiedoksi vain, että se ruåttinkielisen videon linkki löytyy videon alapuolella olevasta harmaasta kentästä, juutuupissa siis.)