Aamulla istahdin metrossa vastapäätä suunnilleen ikäistäni naishenkilöä, jolla oli kudin kädessä. Siinä körötellessämme hän ensinnäkin hihkaisi eräälle kanssamatkustajalle kuulokkeiden käytöstä ja kertoi sitten minulle, että jos joku ei tajua laittaa kuulokkeita, niin hän alkaa luukuttaa suomalaista suosikkikappalettaan luuristaan niin lujaa, että varmasti menee perille.
Juttelimme sitten neulomisesta ynnä muista käsitöistä ja paljastui, että olemme molemmat kaupungin palveluksessa. Sörnäisissä erosimme, hän jatkoi Käpylään päin ja siinä hän muisti vielä varoittaa lankakaupasta, jonka ohitse kuljen töihin.
Varsin hauska aamuhetki :)
Viikonloppu kuluneekin ompelukoneen ääressä, pikkujuhlamekko pitäisi vääntää. Juhlien teemana on kuohuva 1920-luku. Kääk.
Viikonlopun ratoksi yksi suosikkibiiseistäni ja suosikkivideoistani. Sam Rockwell on ihq <3
Olin viikonloppuna Tampesterissa teatteriretkellä ystävän kanssa. Kävimme katsomassa Ylpeys ja Ennakkoluulo *tavallaan-näytelmän Tampereen Työväen teatterissa. Oli mukava viikonloppu, mutta sunnuntaina oli jo kaktus kurkussa ja alkuviikon olenkin ollut sairaana. Maanantaina oli mieskin kotona sairaana sairastettuaan jo viikonlopun.
Tällä kertaa en tavannut nuorimmaista, hän sanoi olevansa kiireinen opintojensa kanssa ja se on ihan ookoo. Ehdimme kuitenkin joulun aikaan nähdä ihan kunnollakin.
Viime päivityksen jälkeen ei ole ollut oikein muuta kuin ihan normiarkea. Tosin edellisviikonloppuna olin harvinaista kyllä lauantaina töissä, meillä oli ensimmäistä kertaa aikuisten kauhutapahtuma eli Yöväen messut ja se onnistui varsin hyvin. Meillä kirjastossa järjestettiin murharoolipeli, jota en tosin vetänyt itse, mutta se näytti varsin hauskalta.
Tässä marraskuun edetessä alkaa hieman stressata jo joulukiireet, nimittäin joulukortteja pitäisi alkaa askartelemaan ja tänä vuonna työpaikan pikkujoulut ovat meidän yksikön varassa, teemana on kuohuva 1920-luku ja puku on vielä kankaana kaapissa. Että vähän hirvittää. Helmet-lukuhaasteen olen sentään juuri tänään saanut valmiiksi, kerrankin näin ajoissa.
Lokakuu meni jotenkin yllättäen ja nyt ollaan jo marraskuussa kohta ensimmäinen viikko kulutettuna. Marraskuun pimeys ja synkkyys alkoi jo heti kellojensiirrosta, on pimeää ja märkää, jatkuvasti sadetta. Yhtenä aamuna oli pilvissä railo, josta näkyi jotain valoisaa.
Viime päivityksen jälkeen kävin Tampereella katsomassa nuorimmaista syyslomalla. Kävimme Vapriikki-museokeskuksessa suunnilleen kaikki museot läpi ja kävelimme jalat puhki. Sen jälkeen Kauppahallin japanilaiseen syömään, Natsussa on aina niin hyvä ruoka. Tallipihan suklaapuodista lähti vähän herkkuja kotiin sekä nuorimmalle että minulle ja sitten ehdittiin vielä käydä Vihkokaupassa katselemassa.
Syyslomaviikon perjantaina kävin ystävän kanssa Tammisaaressa, matkan varrella tsekkasimme Salon uuden kirpputorin, joka oli ihan kiva ja löysin töihin yhden palapelin. Ehdimme katsoa myös pari vanhaa tuttua kirpputoria. Teimme välilaskun Muurlaan, josta ostin keskimmäiselle ja vaimokkeelleen joululahjan (en ole koskaan ollut näin ajoissa).
Lokakuun lopussa minä ja pari muuta kolleegaa saimme Kuntatyönantajan kunniamerkit pitkästä urasta. Koskapa meitä tämän toimialan merkinsaajia oli vähän alle 600 niin juhla järjestettiin Finlandia-talolla, jossa olen viimeksi ollut ehkä parikymmentä vuotta sitten. Voin vain sanoa, että olihan huonosti järjestetty homma... No, mutta saimme kuohuviiniä ja suklaakakkua ja Ylioppilaskunnan laulajatkin meille pari kappaletta lurauttivat, joten olkoon. Toki hieman huvitti sekin, että tämä kunniamerkki oli 20 vuoden palveluksesta, vaikka olen jo omalta työnantajalta saanut peräti viikon lomankin 30 vuoden tultua täyteen tuossa pari vuotta sitten.
Viime perjantaina jotkut viettivät Halloweeniä, mutta minä olin ystäväni kanssa Tavastialla katsomassa Royal Republicia ja oli kyllä ihan mahtava meno, katto oli lentää ilmaan. Täytyy sanoa, että puolentoista tunnin tanssiminen kyllä tuntui jaloissa hiukan vielä alkuviikosta.
Lauantaina kutsuimme esikoisen Itikseen syömään ja hän tulikin mieluusti japanilaiseen Itsuyakiin. Illan lopuksi veimme hänet kotiin Matinkylään ja ajelimme miehen kanssa keskustan kautta kotiin.
