Luetut 2022

 Vuoden 2022 luetut kirjani löytyvät täältä

Luetut 2022

Vuoden vaihteen tervehdys

Nyt olen kertoillut syksyn puuhistani ja niinpä ajattelin pikaisesti kirjailla pienen sanan vuoden vaihteeksi.

Olen saanut tänä vuonna luettua ja kuunneltua 92 kirjaa, vaikka Goodreads väittääkin saldon olevan 97. En tiedä mikä siellä tökkii, mutta tämä on jokavuotinen ongelma uudelleenluettujen kohdalla, enkä osaa sitä korjata. Väliäkö hällä. Luetuista parhaat olivat Pienen hauen pyydystys, Lähdin veljen luo ja Grapes of wrath. Esseeteoksista Pontus Purokurun Täysin automatisoitu avaruushomoluksuskommunismi oli rattoisa luettava ja vertautui tähän totuuden jälkeiseen aikaan hyvin. Erityismaininnan hyvästä dekkarista saa Heine Bakkeidin Thorkild Aske-sarja. Olen lukenut epähuomiossa pari ilmeisesti kauhugenreen sijoitettavaa teosta ja toivon, etten olisi, ihan vain siksi, etten ymmärrä niitä. Kauhu menee hukkaan minulla, koska en koe tapahtumia mitenkään kaameina vaan lähinnä naurettavina. Tylsimmän kirjan tittelistä (kauhua lukuunottamatta) taistelevat tänä vuonna Näkemiin taivaassa ja Evelyn Hugon seitsemän aviomiestä. Laitan listan toiseen postaukseen jossain vaiheessa.

Vuosi on tosiaan vierähtänyt ja kaikesta huolimatta järki ei (ehkä) ole vielä nyrjähtänyt. Entistä parempaa onnea vuodelle 2023!

Loppuun vielä japaninkielinen versio Country roads-laulusta, joka jäi korvamadoksi Studio Ghiblin  Sydämen kuiskaus-elokuvasta. 

Loma jatkuu vielä ensi viikon, ihanaa!

Syysterveisiä, osa 2: Autoretkiä ja livemusiikkia

Syksyn kuluessa olen käynyt musiikki- ja autoretkillä ystäväni Mareetan kanssa. Kävimme kesäkuussa katsomassa Jesus Christ Superstar-musikaalin jäähallilla, se oli siirtynyt pariin kertaan alkuperäisestä  tammikuisesta aikataulustaan ensin koronarajoitusten vuoksi ja sen jälkeen Hartwall Areenaa koskevan Venäjä-boikotin seurauksena. 

Jesus Christ Superstarissa pääosissa olivat Peter Jöback ja Ola Salo, molemmat ansioituneita rokkareita ja esitys olikin varsin rock. 

Peter Jöback Jeesuksena

Ola Salo juudaksena kultaviitassaan. Liike näkyy kivasti asujen suikaleissa.

Autoretkemme ovat pääsääntöisesti suuntautuneet kirpputoreille Lohjan suuntaan. Erityisesti kirppislöytöjen helmiä on tullut vastaan Lohjan The Kirppis-nimisellä kirpputorilla, mutta jos on erityisiä lasiastioiden tarpeita, niin Riihimäellä oli varsin kattava valikoima suomalaista lasia tarjolla suht edullisesti (sattuneesta syystä). 

 

Salon Design Hill-kahvilassa kaikki kakut ovat gluteenittomia ja ne ovat oikein hyviä

Marraskuun alussa kävimme tutustumassa Espoon Nihtisillan Kierrätyskeskukseen ja sen läheisyydessä sijaitsevaan SPRn Konttiin, molemmat ihan hyviä paikkoja myös. Nihtisillan Kieriksen pihalla katselin vastapäiviä toimistotaloja ja sanoin Mareetalle, että äitini työpaikka oli niissä joskus 70-80-luvun vaihteessa. Olin siis käynyt paikalla 1977 ekaluokkalaisena, mutta jostain aivojen syövereistä nousi mielikuva talojen ulkomuodosta ja tarkistin asian vielä Google Mapsista. 

Samalla reissulla kävimme kävelyllä Seurasaaressa ja sen jälkeen lämmittelemässä Tarvaspäässä eli Gallen-Kallela museossa kahvitauolla ja sitten jälkeen katsoimme museon läpi. En ollutkaan aiemmin käynyt siellä, joten oli kiva uusi tuttavuus tämäkin. 

 'Kun sydäntä särkee, mure muodon muuttaa'

Elokuussa oli livemusiikkitapahtuma Tammisaaressa, jossa myös kävin Mareetan kanssa. Pääesiintyjänä oli Tomas Ledin, joka lienee tuttu ikäisilleni, ja hänen lämmittelijänään esiintyi Ruotsin tämän vuoden Euroviisuesiintyjä Cornelia Jacobs, joka oli kiva uusi tuttavuus.

Cornelia

Tomas, ei uskoisi hänenkin olevan jo 70v

 

 

Cornelian keikka Tammisaaressa, ei minun ottama video

Syysterveisiä, osa 1: Mökki

Nytpä tahdon olla ma 

pienen mökin laittaja

 

Niin. Ostinpa sitten loppukesästä meille oman pikku tönön kesänviettopaikaksi. 

Punainen talo löytyi Mikkelin ja Pieksämäen puolivälistä eli Haukivuorelta, Kyyveden rannalta. Heti nähdessäni ilmoituksen ajattelin, että tuossapa olisi meille sopiva paikka ja ajoaikaakin vain 2 ja puoli tuntia. Rantaakin on, mutta tosin kantovesi ja ensi keväänä alammekin sitten selvittää, toimiiko tontin oma kaivo, jos sen saa puhdistettua. Järvivedestä saa kyllä hyvin Jaloveden suodattimella tehtyä juomavettä, että sikäli ei ole hätää. 

Sisätiloissa on kaikki seinät oikaistu edellisten omistajien toimesta ja puhallusvilloitettu seinät, lattiat ja katto. Toisen kerroksen aulatila on jätetty eristämättä, mutta kamarissa oli syyslomalla nuorimmaisella aivan kuuma, kun Porinmattia lämmitettiin ja tosiaan eristeet toimivat. Talossa on alakerrassa kolme tulisijaa ja yläkerrassa yksi, hyvin oli lämmin. 

Mökki lokakuussa rannasta päin

Taloon kuuluu lisäksi huoltorakennus, jossa on 'autotalli', puuvaja, teknisten koneiden vaja, puucee, maakellari ja sauna sekä kesäkeittiö. Maakellari on lähinnä kelvollinen viinikellariksi, koska sinne ei saa asennettua tuuletusta, mutta emme me oikeastaan sellaista kaipaakaan. 

Vessassa valokatkaisimen alla voi törmätä tällaiseenkin

Myyjäpariskunta asuu Vuosaaressa ja haimme heiltä avaimet, kun he ilmoittivat olevansa valmiita. Olimme sopineet, että he ottavat mökiltä mukaansa mitä haluavat ja me katsomme sitten, mitä pidämme jäljellejääneistä kalusteista. Osa tietysti on ihan vanhaa (jopa rikkinäistä), mutta esim olohuoneen sohva on suht uusi vuodesohva eli erittäin kiva.  

Kaikki keittiön työtasot, vastapäisen ikkunan alla ruokapöytä

 

Jotain pientä remonttia pitää tehdä, esim. keittiössä on todella vähän lasku/työtasoja, koska kaikki ruoanlaitto on yleensä tapahtunut kesäkeittiössä. Ruokailutilassa on vanha kevytrakenteinen kaappi, jonka aiomme purkaa ja miehen kanssa pohdimme, että jos sen ja keittön välinen seinä ei ole kantava, niin senkin purkamalla saisi kivasti lisää tilaa keittiöön. Myös kaikki tilaa vievät väliovet lähtevät helkettiin ensi kesänä. 

Ruokailutilasta olkkariin. Tätä uunia emme ole vielä testanneet.

Ruokailutila olkkarista tullessa. Purettava kaappi oven takana.

 Vihdoinkin saan äitini vanhan antiikkisen astiakaapin arvoiseensa paikkaan. Ostin jo mökille vanhoja Arabian lautasia, kun sattuivat sopivasti kohdalle. Onhan siellä astioita toki, mutta en vain voinut jättää näitä muille, kun näin ne Kierrätyskeskuksessa. Satavuotiaassa mökissä voi olla satavuotiaat lautaset. Joitain lasiastioita olen lisäksi ostanut kirpputorireissuilta myös.

Synttärilahja itselleni

Haukivuori tuntuu olevan varsin vireä paikkakunta ja  vaikka tiesinkin, että Mikkelin seutu on suosittua mökkipaikkaa, olen ollut hieman yllättynyt siitä, miten moni tietää Haukivuoren joko mökkipaikkana tai siellä on sukulaisia. Samahan meillä on käynyt tämän varsinaisen asuinpaikan kanssa. 

Niin että ei ole taaskaan vapaa-ajan ongelmia tämän ostoksen jälkeen. 

 

Mökki rannalta päin katsottuna, vasemmalla näkyy talousrakennus

Loppuvuoden tervehdystä pukkaa

Yhtäkkiä tajusin erään entisen blogikaverin s-postin myötä, että olen jotakuinkin hylännyt tämän paikan melkein kokonaan. Se ei ole ollut tarkoitus, mutta aika nyt vain on hujahtanut ihan arjen pyörityksessä. Jotta en ihan jättäisi kaikkea levälleen, niin ajattelin tehdä muutaman erilaisen koontipostauksen tästä syksystä ja tietysti sitten erikseen joulupostin ja tänä vuonna lukemani kirjat, mutta se tulee vasta vuodenvaihteessa. 

Kyllä te kaverit olette mielessä, vaikken täällä enää olekaan niin aktiivinen. Osittain tämä hiljaisuus on johtunut siitä, etten enää jaksa työpäivän jälkeen olla kotona koneella ja  viikonloppuna aina vain vähemmän jaksan avata konetta. Sen mitä luen uutisia, luen luurista yleensä. Huono tapa sekin. 

Palaan astialle viikonloppuna, nyt laitan postaukset kehitteille :)