maanantai 24. joulukuuta 2018
Pukkia odotellessa
Lämpimät jouluntoivotukset vielä täältä Kattilasta kaikille näiden kuvien myötä :) Näköjään kuusikuva latautuu kyljelleen, joten en sitten laita sitä. *ärrinmurrin*
sunnuntai 23. joulukuuta 2018
Joulun alla
Nyt alkaa jo hiukan tuntua lomalta, vaikka jo perjantaina olin virallisella vapaalla ja sitä jatkuu aina ensi vuoden toiseen päivään asti.
Oli melkoinen viikko töissä ja muutenkin. Ensin maanantaina ilmoitettiin, että talossa saa olla vain välillä 7-16, josta tietysti alkoi melkoinen kalabaliikki. Lopulta hurjan säätämisen jälkeen päätettiin, että työparini päivystää klo 18 asti ja huolehtii talon kiinnilaitosta silloin. (Hän asuu kirjaimellisesti naapuritalossa.) Työpaikan kaksi joulukuustakin saapuivat nyt, kun niitä ei oikeastaan enää tarvita. Tosin perjantaina oli kai naapurikoulun perinteiset juhlat meillä, kuten aiemminkin.
Maanantaina kävin toisen kerran kiropraktikolla rusautettavana ja oli aika metkaa jälleen. Seuraavan kerran menen tammikuussa. Kotimatkana varrella kävin Hakaniemen hallin väistötiloissa ja juttelin hetken erään astiaihmisen kanssa vanhasta Arabiasta ja Iittalasta ja huomasin, että eräät isommat kupit oli hinnoiteltu 75€/kpl, joten jos uhkaa vararikko niin voin viedä meidän kupit sinne. Hyvä tietää sekin.
Tiistaina olin töissä ihan aamusta iltaan ja keskiviikkona suoritin isoimman osan joululahjoista ja menin kahden ystävän kanssa Vanhan joulumarkkinoille. Ostin korvikset ja työparille pienen joululahjan, jolle toivon tulevan käyttöä. Kävimme myös kahvilla ja vaihdoimme joululahjat ystävien kanssa. Vanhan Ylioppilastalon yläkerrassa repesin pahasti, kun näin seinällä Väinämöisen soittavan kannelta, iski paha Fingerpori-muisto, jonka onnistuin tartuttamaan sekä ystäviini että viereiseen myyjään :D
Torstaina kävimme työ'tiimin' kanssa joulu-kakkukahveilla lähikahvilassa ja tapasimmekin vielä muutaman muun työkaverin sieltä, joten istuimme samaan seuraan ja meillä oli oikein rattoisaa. Olin luvannut käydä töiden jälkeen vielä Itiksessä tapaamassa Mareettaa ja suoritin sitä ennen loput lahjaostokset. Ex-työpaikassa olikin sitten aiemman pomon eläkekahvien jämät, joten sain kakkua vielä sielläkin ja tapasin mm. sivarini, joka on nykyään Myllikän kirjastossa hommissa.
Mareetta heitti minut kotiin tehtyämme pienen suklaa-etsintäkierroksen parissa Prismassa, joista kys. suklaata ei tietystikään löytynyt ja illan ratoksi leivoin vielä luumu-kuivakakun. Illempana meilel tuli vielä keskimmäinen tyttöystävä yökylään, koska koulun juhla oli vasta joskus yhden aikaan.
Perjantain aloitinkin sitten tämän perheen viimeisiin alakoulun joulujuhliin osallistumalla ihan helkkarin aikaisin. Kotiuduin hyvän aikaa ennen pienintä ja join aamukahvit nro.2 ja aloitin joulusiivouksen imuroimalla ja pesemällä lattiat. Nuoripari lähti lukion juhliin puolenpäivän maissa ja veljeni Kimmo tuli kahville ja tuomaan nuorimmaisen joululahjan. Kimmo tapasi nyt ensimmäisen kerran Julian melkein ovenraossa ja kuulemma Julian kommentti oli ollut vain, että Kimmo puhuu paljon. Heh :D
Siivouksen jälkeen tein makaroonilaatikkoa, sillä esikoisen kummitäti oli tulossa kylään oman poikansa kanssa, joak on siis meidän kummipoika. Olen varmaankin aivan kamalan vanha ja keski-äkäinen, mutta edelleenkin lapsi on huonotapainen ja siksikin oli varsin mukavaa, kun he lähtivät jo hyvissä ajoin kotiin seuraavan aamun jalkapallokisojen vuoksi.
Eilen keskimmäinen kävi vielä koulunsa kanssa kirkossa ja olikin lähtenyt niin hiljaa ja omia aikojaan, etten herännyt ollenkaan. Nuorimmainen kävi elokuvissa ystävänsä kanssa katsomassa 'Aquaman'in uudessa Imaxissa ja me miehen kanssa saatoimme heidät sinne ja kävimme samalla hoitamassa mm. joulukukka-asioita.
Tänään olen koristellut pipareita nuorimmaisen kanssa ja mies teki keskimmäisen kanssa perunamuusia sekä karjalanpiirakoita että perunalooraa varten. Esikoinen on tulossa tänä iltana joulunviettoon tänne ja on ainakin huomisen, ehkä vielä joulupäivään asti täällä.
Eilen kissa nukkui vaatehuoneen lattailla olevan kuusimaton päällä. Saa nähdä, kuinka monesti saan sen tänä jouluna kaivaa kuusesta :P
Oli melkoinen viikko töissä ja muutenkin. Ensin maanantaina ilmoitettiin, että talossa saa olla vain välillä 7-16, josta tietysti alkoi melkoinen kalabaliikki. Lopulta hurjan säätämisen jälkeen päätettiin, että työparini päivystää klo 18 asti ja huolehtii talon kiinnilaitosta silloin. (Hän asuu kirjaimellisesti naapuritalossa.) Työpaikan kaksi joulukuustakin saapuivat nyt, kun niitä ei oikeastaan enää tarvita. Tosin perjantaina oli kai naapurikoulun perinteiset juhlat meillä, kuten aiemminkin.
Maanantaina kävin toisen kerran kiropraktikolla rusautettavana ja oli aika metkaa jälleen. Seuraavan kerran menen tammikuussa. Kotimatkana varrella kävin Hakaniemen hallin väistötiloissa ja juttelin hetken erään astiaihmisen kanssa vanhasta Arabiasta ja Iittalasta ja huomasin, että eräät isommat kupit oli hinnoiteltu 75€/kpl, joten jos uhkaa vararikko niin voin viedä meidän kupit sinne. Hyvä tietää sekin.
Tiistaina olin töissä ihan aamusta iltaan ja keskiviikkona suoritin isoimman osan joululahjoista ja menin kahden ystävän kanssa Vanhan joulumarkkinoille. Ostin korvikset ja työparille pienen joululahjan, jolle toivon tulevan käyttöä. Kävimme myös kahvilla ja vaihdoimme joululahjat ystävien kanssa. Vanhan Ylioppilastalon yläkerrassa repesin pahasti, kun näin seinällä Väinämöisen soittavan kannelta, iski paha Fingerpori-muisto, jonka onnistuin tartuttamaan sekä ystäviini että viereiseen myyjään :D
Torstaina kävimme työ'tiimin' kanssa joulu-kakkukahveilla lähikahvilassa ja tapasimmekin vielä muutaman muun työkaverin sieltä, joten istuimme samaan seuraan ja meillä oli oikein rattoisaa. Olin luvannut käydä töiden jälkeen vielä Itiksessä tapaamassa Mareettaa ja suoritin sitä ennen loput lahjaostokset. Ex-työpaikassa olikin sitten aiemman pomon eläkekahvien jämät, joten sain kakkua vielä sielläkin ja tapasin mm. sivarini, joka on nykyään Myllikän kirjastossa hommissa.
Mareetta heitti minut kotiin tehtyämme pienen suklaa-etsintäkierroksen parissa Prismassa, joista kys. suklaata ei tietystikään löytynyt ja illan ratoksi leivoin vielä luumu-kuivakakun. Illempana meilel tuli vielä keskimmäinen tyttöystävä yökylään, koska koulun juhla oli vasta joskus yhden aikaan.
Rajiksen kuuluisa joulukuusi |
Perjantain aloitinkin sitten tämän perheen viimeisiin alakoulun joulujuhliin osallistumalla ihan helkkarin aikaisin. Kotiuduin hyvän aikaa ennen pienintä ja join aamukahvit nro.2 ja aloitin joulusiivouksen imuroimalla ja pesemällä lattiat. Nuoripari lähti lukion juhliin puolenpäivän maissa ja veljeni Kimmo tuli kahville ja tuomaan nuorimmaisen joululahjan. Kimmo tapasi nyt ensimmäisen kerran Julian melkein ovenraossa ja kuulemma Julian kommentti oli ollut vain, että Kimmo puhuu paljon. Heh :D
Siivouksen jälkeen tein makaroonilaatikkoa, sillä esikoisen kummitäti oli tulossa kylään oman poikansa kanssa, joak on siis meidän kummipoika. Olen varmaankin aivan kamalan vanha ja keski-äkäinen, mutta edelleenkin lapsi on huonotapainen ja siksikin oli varsin mukavaa, kun he lähtivät jo hyvissä ajoin kotiin seuraavan aamun jalkapallokisojen vuoksi.
Eilen keskimmäinen kävi vielä koulunsa kanssa kirkossa ja olikin lähtenyt niin hiljaa ja omia aikojaan, etten herännyt ollenkaan. Nuorimmainen kävi elokuvissa ystävänsä kanssa katsomassa 'Aquaman'in uudessa Imaxissa ja me miehen kanssa saatoimme heidät sinne ja kävimme samalla hoitamassa mm. joulukukka-asioita.
Aamunkajo |
Jotain outoa on tekeillä Siriuksen mielestä. |
Tunnisteet:
joulu,
joulujuttuja,
koulu,
lapset,
perhe,
sirius,
sukulaiset,
työ,
työkaverit,
video: Fall Out Boy,
ystävät
maanantai 17. joulukuuta 2018
Joulunalusaikoja
Piti kirjoitella jo viime viikolla, mutta en oikein ehtinyt enkä jaksanut. Tukholmanreissu veti mehut aika totaalisesti ja menin joka ilta nukkumaan viimeistään kymmeneltä. Pitäisi itse asiassa tehdä nyt sama, mutta sitten en ehdi ikinä kirjoittaa yhtään mitään. En tykkää kauheasti töissä päivitellä.
Keskiviikkoaamuna töihin mennessäni näin tukipalveluidemme esimiehen, joka oli hiukan järkyttyneen oloinen ja hän sitten avautuikin minulle kertomalla, että eräs työihminen oli saanut illlalla kotonaan aivoinfarktin. Onneksi vaimo oli ollut kotona ja saanut ambulanssin paikalle nopeasti ja jo torstaina henkilö oli kuulemma hereillä. Muuta en ole kuullut. Mietiskelin sitä, että aika usein tällaiset tuntuvat sattuvan juuri joidenkin pyhien aikaan. Molemmat omat vanhempani ovat kuukahtaneet pääsiäisen maissa, samoin appiukko. Mikähän siinäkin on?
Keskiviikkona kävin myös ensimmäisen kerran kiropraktikolla, oli metka kokemus.
Torstaina menimme työparin kanssa Kaupungintalolle digineuvojien koulutus-yms. tapaamiseen. Siellä oli ihan kivaa ja tapasimme muutamia tuttujakin, sekä kirjaston puolelta että Enter ry:n opastajia. Oli mielenkiintoisia luentoja, kaikki suht lyhyitä, ja hyvää ruokaa.
Ehdimme vielä töihinkin ja iltapuolella talon pikkujouluihin. Siellä oli kivoja ihmisiä, hyvää ruokaa ja mielenkiintoista musiikkia (nyky-kantelemusiikkia höystettynä etnisillä rytmeillä). Lähdin kotiin ennen lahjojenjakoa, koska en jaksanut enää odotella.
Perjantaina olin kotona, onneksi yksi kokous peruunti eikä tarvinnut lähteä mihinkään. Leivoin korvapuusteja ja pienin halusi tehdä suklaahippukeksejä. Hän saakin tehdä ne tästä lähtien, onnistuivat paremmin kuin mun. Tai ainakin ovat kauniimpia.
Lauantai meni ja sunnuntaikin, kävimme tukussa ja touhuilimme kotijuttuja. Tänään alkoi vuoden viimeinen työviikko ja puskin läpi tuulen ja tuiskun. Töissä meinasi aivot nyrjähtää taas kerran, kun asia joka koskee kaikkia, ilmoitettiin liian myöhään eli tänään. Kauhean säätämisen jälkeen siihen saatiin hieman joustoa, mutta ilmankin olisimme voineet olla.
Kävin töiden jälkeen uudestaan kiropraktikolla ja tulen käymään siellä vielä joitakin kertoja. Hän lupasi hoitaa niskan ja iskiaksen kuntoon, joten rahanmenoa ei voi estää.
Nyt illalla kävimme vielä miehen kanssa pienimmän kummeilla kahvilla ja olisihan siellä varmaan voitu olla kauemminkin jutun puolesta, mutta kun se huomisaamu painaa taas päälle.
Iltalaulun aika
Keskiviikkoaamuna töihin mennessäni näin tukipalveluidemme esimiehen, joka oli hiukan järkyttyneen oloinen ja hän sitten avautuikin minulle kertomalla, että eräs työihminen oli saanut illlalla kotonaan aivoinfarktin. Onneksi vaimo oli ollut kotona ja saanut ambulanssin paikalle nopeasti ja jo torstaina henkilö oli kuulemma hereillä. Muuta en ole kuullut. Mietiskelin sitä, että aika usein tällaiset tuntuvat sattuvan juuri joidenkin pyhien aikaan. Molemmat omat vanhempani ovat kuukahtaneet pääsiäisen maissa, samoin appiukko. Mikähän siinäkin on?
Keskiviikkona kävin myös ensimmäisen kerran kiropraktikolla, oli metka kokemus.
Torstaina menimme työparin kanssa Kaupungintalolle digineuvojien koulutus-yms. tapaamiseen. Siellä oli ihan kivaa ja tapasimme muutamia tuttujakin, sekä kirjaston puolelta että Enter ry:n opastajia. Oli mielenkiintoisia luentoja, kaikki suht lyhyitä, ja hyvää ruokaa.
Ehdimme vielä töihinkin ja iltapuolella talon pikkujouluihin. Siellä oli kivoja ihmisiä, hyvää ruokaa ja mielenkiintoista musiikkia (nyky-kantelemusiikkia höystettynä etnisillä rytmeillä). Lähdin kotiin ennen lahjojenjakoa, koska en jaksanut enää odotella.
Perjantaina olin kotona, onneksi yksi kokous peruunti eikä tarvinnut lähteä mihinkään. Leivoin korvapuusteja ja pienin halusi tehdä suklaahippukeksejä. Hän saakin tehdä ne tästä lähtien, onnistuivat paremmin kuin mun. Tai ainakin ovat kauniimpia.
Lauantai meni ja sunnuntaikin, kävimme tukussa ja touhuilimme kotijuttuja. Tänään alkoi vuoden viimeinen työviikko ja puskin läpi tuulen ja tuiskun. Töissä meinasi aivot nyrjähtää taas kerran, kun asia joka koskee kaikkia, ilmoitettiin liian myöhään eli tänään. Kauhean säätämisen jälkeen siihen saatiin hieman joustoa, mutta ilmankin olisimme voineet olla.
Kävin töiden jälkeen uudestaan kiropraktikolla ja tulen käymään siellä vielä joitakin kertoja. Hän lupasi hoitaa niskan ja iskiaksen kuntoon, joten rahanmenoa ei voi estää.
Nyt illalla kävimme vielä miehen kanssa pienimmän kummeilla kahvilla ja olisihan siellä varmaan voitu olla kauemminkin jutun puolesta, mutta kun se huomisaamu painaa taas päälle.
Iltalaulun aika
keskiviikko 12. joulukuuta 2018
Juhlien jälkeen
Kävin Tukholmassa viikonloppuna ystäväni Mareetan kanssa. Alunperin meidän oli tarkoitus mennä katsomaan Boy Georgea ja muita Kulttuuriklubilaisia, mutta mokomat peruuttivat tulonsa. Onneksi saimme viela paremman kutsun ja pääsimme seuraamaan livenä Nobelin kirjallisuuspalkinnon tänä vuonna korvannutta Nya akademien kirjallisuuspalkinnon jakotilaisuutta Bernsin hienoon juhlasaliin.
Perjantaina lähdin bussi-juna-yhdistelmällä hyvissä ajoin lentokentälle sillä seurauksella, että olinkin ihan tuskassa ajantappamisen kanssa. Antishoppailevalle ihmiselle lentokenttä ei paljoa tarjoa, joten istuin sitten kahvilla ja luin uutisia luurista.
Vihdoin Tukholman päässä selvittyäni Arlandasta junalla eka kertaa ikinä kunnialla T-centraleniin oli ystävä jo vastassa ja vei minut hotelliimme.
Ihan vähän oli sumua Arlandassa. |
Pohdimme hetken aikaa huoneessa, minne menisimme syömään ja päätimme lähteä kävelemään Mr Cake-nimiseen kahvilaan, koska ystävä seuraa paikan toista omistajaa (ruotsalainen julkkiskondiittori) twitterissä. Söin maukkaan keittoannoksen, jonka seurana oli todella hyvää maalaisleipää. Ystävä söi Club Sandwichin, jonka bataattiranskalaiset ainakin olivat tosi hyviä :)
Iltapalaksi ostimme erilaisia kakkuja ja vedimmekin sellaiset kakkuöverit, ettei paremmista väliä. Ystävä jo mietti, pystyykö ikinä enää syömään yhtään kakkua. (Pystyi kyllä.)
Lauantaina kävimme ensin katsastamassa naapurissa olevan Pelastusarmeijan Myrorna-kirpputorin, koska ystävä keräilee ruotsalsita musiikkia ja löytyihän sieltä mullekin jotain eli Led Zeppelinin IV, jolla on suosikkibiisini 'Black Dog' sekä Beatlesin 'Rubber soul'-cd ja lisäksi Tolkienin 'Children of Hurin'. Veimme ostokset hotellihuoneeseen ja lähdimme Skansenin joulumarkkinoille täpötäydellä bussilla.
Ensin teimme kierroksen ABBA-museossa ja se olikin tosi kiva. Ystävä tiesi paljonkin Abban jäsenten myöhemmistä vaiheista, joten sikälikin oli mukavaa, kun museossa oli siitäkin oma osasto.
Waterloo-asujen replikat. |
Björn, Agnetha, Anni-Frid ja Benny |
Yksityiskohtia käsinmaalatuista esiintymisasuista |
En ole koskaan oikein ymmärtnyt sahramipullan suosiota, mutta nyt ymmärrän. Herranjestas, että oli hyvää! Näimme myös paikan molemmat omistajat ja lähtiessämme Mareetta osti vielä pari pullaa tuotavaksi vanhemmilleen ja Roy Fares oli tiskillä järjestelemässä erilaisia rasioita. Muutenkin näytti ihan itse tekevän kaikenlaista pikkuhommaa, eikä vain istunut jossain takahuoneessa pomottelemassa.
Takaisin hotellille kävellessä poikkesimme NK:ssa ja ostimme Maryse Condén romaanin kumpikin. Ajattelimme, että niihin olisi saanut nimmarin, mutta emme sitten saaneetkaan. Eipä se haittaa.
Iltapäivällä laitoin Mareetalle nutturan, sellaistakaan en ole ennen joutunut tekemään. Vedimem juhlamekot ylle ja lähdimme kohti Berzelii-puistoa ja Bernsiä. Hiukan jännitti, mutta oli tosi kivaa ja lopuksi moikaksimem vielä Alexandraa ja Mareetta sai kirjoihinsa nimmarit.
Alexandra kertoi juhlapuheessaan kasvaneensa Rinkebyssä ja viettäneensä paljon aikaa kirjastossa, hän oli kutsunut Rinkebyn kirjastonhoitajankin juhliin ja nyt Ranska aloittaa yhteistyön Rinkebyn ja jonkun Pariisin vastaavan lähiökirjaston kanssa lasten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Vasemmassa reunassa Alexandra ja keskellä istumassa Maryse Condé |
Hotellissa pyysimme respan kundia varaamaan meille taksin aamuseiskaksi ja hän ihmetteli, miten me puhuimme niin sujuvaa ruotsia ollaksemme suomalaisia :D
Aamulla karautimme taksikyydillä Brommaan, joka on suunnilleen Malmin kentän kokoinen ja aika kiva pikkukenttä. Olimme Helsingissä hiukan myöhässä, mutta ehdin hyvin silti töihin klo 13 maissa. Olen ollut niin väsynyt, että vasta nyt saan päivitettyä tämän maanantai-iltana aloittamani tekstin.
Väsyttää. Aivan helkkaristi. Mutta hauskaa oli silti.
maanantai 3. joulukuuta 2018
Mä mistä kertoisin?
Olen tehnyt kaikki joulukortit ja ulkmoaiden jo lähettänytkin. Saattaa olla, että ensi jouluna en lähetä mitään kortteja, kun katson paljonko nuo maksoivat loppujen lopuksi. Viisikymmentä (noin) korttia ja niihin merkit, yksi paketti Kanadaan ja lopputulos on vähän päälle satanen. Voisin antaa senkin rahan jollekin muulle tai vaikka Hesylle kissanruokaan.
Vähän alakuloinen olo alkaa iskeä, väsymyksestä ja pimeästä aiheutuen. Olen nukkunut muutaman viikon todella huonosti, heräilen välillä ja hikoan niin, että vesi valuu norona kaulasta alas. Lisäksi tänään eräs asiakas kertoi menettäneensä 40-vuotiaan vaimonsa keuhkokuumeelle vähän aikaa sitten, oli aika vaikeaa olla menemättä mukaan siihen suruun.
Lisäksi Poika Yrjö peruutti keikkansa, mutta eipä se niin minua haittaa, Mareettaa ehkä ennemminkin. Menen kuitenkin Tukholmaan viikonlopuksi hänen kanssaan, minulle se kirjallinen tilaisuus on tärkeämpi kuin BG.
Kohta pääsen kotiin. Työpari oli päivitelly SportsTrackeriin jotain rännästä, yritin hypätä nopsaa sen sanan yli. Kylmä siellä on kuitenkin.
Ainiin, tapasin meidän uuden esimiehemmekin pikaisesti hänen käydessään tässä pyörähtämässä viransijaisensa kanssa katselemassa taloa. Ihan mukavan tuntuinen miekkonen, minua nuorempi. Twitter-profiilistaan tiedän hänen olevan vihreä historioitsija ja hänen perheeseensä kuuluvan myös aviomiehen. Mielenkiintoista on nähdä, minne hän meidät luotsaa tässä maailmantilassa.
Nyt pistän pillit pussiin ja suunnistan kotio. Nähdään taas!
Vähän alakuloinen olo alkaa iskeä, väsymyksestä ja pimeästä aiheutuen. Olen nukkunut muutaman viikon todella huonosti, heräilen välillä ja hikoan niin, että vesi valuu norona kaulasta alas. Lisäksi tänään eräs asiakas kertoi menettäneensä 40-vuotiaan vaimonsa keuhkokuumeelle vähän aikaa sitten, oli aika vaikeaa olla menemättä mukaan siihen suruun.
Lisäksi Poika Yrjö peruutti keikkansa, mutta eipä se niin minua haittaa, Mareettaa ehkä ennemminkin. Menen kuitenkin Tukholmaan viikonlopuksi hänen kanssaan, minulle se kirjallinen tilaisuus on tärkeämpi kuin BG.
Kohta pääsen kotiin. Työpari oli päivitelly SportsTrackeriin jotain rännästä, yritin hypätä nopsaa sen sanan yli. Kylmä siellä on kuitenkin.
Ainiin, tapasin meidän uuden esimiehemmekin pikaisesti hänen käydessään tässä pyörähtämässä viransijaisensa kanssa katselemassa taloa. Ihan mukavan tuntuinen miekkonen, minua nuorempi. Twitter-profiilistaan tiedän hänen olevan vihreä historioitsija ja hänen perheeseensä kuuluvan myös aviomiehen. Mielenkiintoista on nähdä, minne hän meidät luotsaa tässä maailmantilassa.
Nyt pistän pillit pussiin ja suunnistan kotio. Nähdään taas!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)