2024 lukemani kirjat

 

Lukemani kirjat tässä vielä uudelleen Pöllön pyynnöstä :)  

Kati Outisen muistelmat oli todella kiva kirja, samoin Smittenin murha. Louise Pennyn dekkareita on suomennettu jo jonkin verran, ne ovat varsin hyviäa myös. Dekkareista Antti Tuomaisen Mies joka kuoli oli niin hauska, että nauroin ääneen monessa kohdassa. Maria Turtschaninoffin Suomaa yllätti myös iloisesti, erittäin huikea ja erilainen sukusaaga.

Kati Outinen: Niin lähelle kuin muistan

Mirkka Lappalainen: Smittenin murha

Britt Bennet: The vanishing half

Louise Penny: The Nature of the beast

                      A great reckoning

                      Glass houses

                      Kingdom of the blind

                      The better man

                      All the devils are here

                      The madness of crowds

                      A world of curiosities

Kelley Armstrong: This fallen prey (Rocton #3) (A)

                      Watcher in the woods (A)

                      Alone in the wild (A)

                      The deepest secrets (A)

                      Murder at Haven’s Rock (A)

                      The boy who cried bear (A)

                      Cursed luck (A)

Iida Turpeinen: Elolliset

Päivi Hytönen: Valkoinen paita ja muita elämänmerkkejä

Colm Toibin: Brooklyn

SJ Bennett: Death in diamonds (A)

Mika Waltari: Kolme pienoisromaania 

                        (Fine van Brooklyn, Sellaista ei tapahdu, Kuun maisema)

Vicky Myron & Bret Witter: Kirjastokissa

Harri Virtanen: Trauma ja rakkaus

Kazuo Ishiguro: When we were orphans

Ben Aaronovich: Amongst our weapons (A)

                      The Masquerades of Spring (a)

Sangu Mandarna: The very secret society of irregular witches (A)

Richard Osman: Thursday murder club (#1) (A)

                      The man who died twice (#2)(A)

                      The bullet that missed (#3)(A)

                      The last devil to die (#4) (A)

                      We solve murders (#1) (A)

Colson Whitehead: The underground railroad

Riitta Hänninen: Tulisydän – Maissi Erkon kiihkeä elämä

Anita Brookner: Hotel du Lac

Andrew Cartmel: Written in dead wax : The Vinyl detective #1 (A)

                      The run out groove (VD #2) (A)

Charlaine Harris & Christopher Golden: The Pretenders (The Cemetery Girl #1) (A)

                      Inheritance (The Cemetery Girl #2) (A)

                      Haunted (The Cemetery Girl #3) (A)

Joy Ellis: An aura of mystery (Ellie McEwan #1) (A)

The colour of mystery (#2)(A)

                      The Bag of tricks (Matt Ballard #6) (A)

Richard Armitage: The Cut (A)

Martha Wells: City of Bones (A)

                      Wizard hunters (Fall of Ile-Rien #1) (A)

                      Wheel of the Infinite (A)

R B Croft: The River man (A)

El-Mohtar, Amal – Gladstone, Max: This is how you lose the time war

Dodie Smith: I capture the castle (A)

Nick Hornby: High Fidelity

Elizabeth Lim: The Dragon’s promise (Six crimson cranes #2)   

Jukka Itkonen: Käpälämäki

Jinty James: Purrs and peril (Norwegian forest cat café #1) (A)

Alessandro Baricco: Verta vuodattamatta (suom. Hannimari Heino)

Satu Rämö: Hildur

                      Rosa ja Björk

Nura Farah: Lumimaa

Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi, Max

Antti Tuomainen: Mies joka kuoli

Maritta Lintunen: Sata auringonkiertoa

Claudio Magris: Toinen meri (suom. Hannimari Heino)

Hanna Rentola: Laivakirja

Charlaine Harris: Dead until dark (Sookie Stackhouse #1-13)

                      Living dead in Dallas

                      Club Dead

                      Dead to the world

                      Dead as a doornail

                      Definitely dead

                      All together dead

                      From dead to worse

                      Dead and gone

                      Dead in the family

                      Dead reckoning

                      Deadlocked

                      Dead ever after

                      A touch of dead (Sookie Stackhouse short stories)

                      Grave sight (Harper Connelly #1-4)

Grave surprise

Ice cold grave

Grave secret

Midnight crossroad (Midnight, Texas #1-3)

Nightshift

Dayshift

Tommi Kinnunen: Kaarna

Antti Halme: Metalliveljet

Kate Atkinson: Death at the sign of the Rook (Jackson Brodie #6) (A)

Säihkyvät utopiat – essee mixtape

Elizabeth Bear: Dust (Jacob’s ladder #1) (A)

Maria Turtschaninoff: Suomaa

Angie Thomas: Mun vuoro

Kathryn Croft: The Christmas party (A)

James Lovegrove: Sherlock Holmes and the Christmas demon (A)

Joy Ellis: Guard her with your life (A)

Tervehdys

Täällä ollaan edelleen, hauska nähdä :) 

Näköjään olen viimeksi päivitellyt kesäloman alkaessa mökkimaisemista, jossa viihdyinkin koko kesäloman eli kuutisen viikkoa. Mieskin lähti jo ennen meikäläistä takaisin kaupunkiin ja sitten ajelin kissan kanssa kotiin heinäkuun loppuvaiheissa. Elokuun alussa lähdin ystävän kanssa Tukholmaan ja Uppsalaan neljäksi yöksi musiikkikiertueelle, Tukholmassa näimme Benjamin Ingrosson keikan Tukholman stadionilla ja se oli todella hyvä. Uppsalassa puolestaan oli Diggiloo-ulkoilmakonsertti, joka oli myös oikein kiva musiikkishow, kuten ruotsalaiset osaavat. Reissusta selvittyä alkoivatkin työt, joissa oli katkos syysloman aikaan. 

Taxingen linnan muotopuutarha

 

Benjaminin keikalla oli järkyttävä kaatosade koko illan, mutta ei annettu sen haitata menoa

Syyslomalla kävimme minä, mies ja nuorimmainen Visbyssä risteilyllä, oli oikein kiva reissu ja Visby oli mukava pieni kaupunki. Emme menneet uuden kaupungin puolelle vaan viihdyimme keskiaikaisella puolella. Vielä lokakuussa siellä kukkivat ruusut ja näimme yhden kissankin ulkoilevan itsenäisesti. 

Visbyn kujilla

Marras- ja joulukuu hujahtivat omalla painollaan vauhdikkaasti ohitse. Joulukuun puolivälissä työpaikkamme 80-lukuteemaisissa pikkujouluissa oli aivan mahtava meininki, deejii sanoi että eka kerta hänen 80-luvulla alkaneella työurallaan, kun lattia oli koko ajan täynnä :D 

Auringonnousu joulukuussa Hietalahden torin tuntumassa

 Joulun ajan meillä on ollut taas kaikki pojat kotona, tosin esikoinen lähti perjantaina kotiinsa ja aattona ja joulupäivänä oli keskimmäisen avokki syömässä. Joulupäivänä tapasimme hänen vanhempansa, jotka tulivat noutamaan tyttärensä kotiin ja myöhemmin sanoin miehelle, että tunsin itseni aivan hobitiksi, kun he olivat niin pitkiä :D

Alunperin kuusen piti olla pienempi kuin viime jouluna, mutta myyjän mittavirheestä johtuen se oli jopa isompi.

 

Tässäpä nämä suurimmat uutiset tai päivttelyt.

Laitan hetken päästä vielä viime vuoden luetut kirjat esille, luin 'vain' 102 kirjaa. Niistä voisin mainita erityisesti Kate Atkinsonin Jason Brodie-sarjan viimeisimmän kirjan Death at the sign of the rook, jonka kuuntelin äänikirjana ja oli pakko välillä nauraa ääneen, kun se oli  niin hauska. Toinen ilahduttava tuttavuus oli Hanna Rentolan Laivakirja, jossa Tallinnan lautta ja miehistö kuvataan maagis-realistisesti. Suosittelen myös lämpimästi Reetta Hännisen kirjoittamaa Tulisydän: Maissi Erkon kiihkeä elämä-teosta, jossa Suomen itsenäisyyden alkuvuosia kuvataan erittäin hienosti Maissi Erkon eli Päivälehden (nyk. Hesarin)  perustajan Eero Erkon puolison elämän kautta. 

Negatiivisia lukukokemuksia olivat Satu Rämön Hildur-sarjan kaksi ensimmäistä osaa, en voi käsittää niiden suosiota. Myös Delia Owensin Suon villi laulu oli mielestäni epäuskottava ja tylsä, varsinkin oikeussalidraama. Totesin myös, että olen väärää kohderyhmää cosy crime-genrelle, kun onnistuin kuuntelemaan eräänkin dekkarin kyseistä. 

Helteistä heinäkuuta

Loma on hyvää vauhtia meneillään ja istun mökillä katselemassa järvelle, ihanan aurinkoinen ilta. Ikävä vain, että on täysin tyyntä ja hyttyset ymmärtävät minut buffetikseen, jos istun ulkona. 

Mökki alkaa vähitellen olla toimiva,  uusi keittiö on ihana ja vedet tulevat sisälle, vaikka mittaria ei vielä olekaan asennettu. Vesiosuuskunnan luvalla otamme 'ohi' eli suoraan putkesta. 

Eipä tässä sen ihmeempiä,  loma on ihmisen parasta aikaa 🌞

Helei!

Tajusin eilen Apotin kommenttia lukiessani, etten olekaan hetkeen päivitellyt. 

Pääsiäisestäkin on nyt siis päästy ja perinteiseen tapaan mämmi pisti vatsan sekaisin tai tukkoon tai jotain. Onneksi sitä ei tarvitse syödä kuin kerran vuodessa. Työkaveri tosin sanoo, että se on oikein hyvä aamiainen jos harrastaa maratonjuoksua. Jota en siis harrasta, edelleenkään. 

Viime viikko oli melkoisen kuntoilupitoinen. Tiistaina oli perinteine pilatestunti, jossa olen siis jo edistyneiden ryhmässä ja olenkin edistynyt aika huimasti. Pääsen esimerkiksi lattialta istuma-asentoon pelkillä vatsalihaksilla, mihin en ole koskaan taipunut edes lapsena. Että edistytty on. Keskiviikkona oli zumbatunti ihanan Jounin kanssa. Meitähän on siellä parikymmentä keskiäkäistä tätiä + yksi setä sekä ihana Jouni ja hiki virtaa. Ihanaa. 

Torstaina retkeilin Pirkkolan uimahallille kuntosalille, sillä henkilöstöliikunnan oma personal raineri Jan  teki minulle kuntosaliohjelman. Olen viimeksi käynyt salilla ehkä 26 vuotta sitten ja ajattelin, että ehkä olisi helpompaa lähteä, kun tietäisi miten laitteetkin toimii. Tänään sain s-postissa treeniohjelman eli niitä laitteita, joita kokeilimme sopivasti. Vaikutti ihan mukavalta. Sivumennen huomautus, näytin Janille vaikeamman version eli pilatesversion eräästä venytyksestä, jota hän kehoitti tekemään lämmittelyinä. Hih. 

Muuten olen lähinnä istunut kissan kanssa sohvalla katsomassa Mullan alla- sarjaa, jonka kaikki kuusi kautta sainkin juuri lauantaina loppuun. Nyt on vähän tyhjä olo, mutta onneksi löysin YleAreenasta englantilaisen dekkarin McDonald&Dodds-sarjan uusimman kauden. Tykkään niistä tyypeistä. 

Tai siis olenhan viikonloppuisin askarrellut eli ommellut itselleni villakangastakkia ja alkaa olla palaset koossa. Aika monta äänikirjaakin olen sen kanssa kuunnellut. 

Mutta mitään erityistä ei kuulu. Mökille jo kaipaisin kevättä katsomaan, mutta taitaa olla siellä vielä tiet siinä kunnossa, ettei uskalla lähteä. Sirius juoksentelee kylillä kevättä tassuissa ja nuorimmainen ajelee miehen kanssa harjoitusajoja. Siinäpä se.

Kevät on jo alkanut

Maaliskuuhan on ensimmäinen kevätkuukausi ja siksikin on jo aika päivitellä blogia. En ole ehtinyt enkä oikein jaksanutkaan, eikä oikein ollut intoakaan päivitellä aiemmin. 

Siriuksen suosikkipaikka

Ensinnäkin olen käynyt elokuvissa jonkin verran. Helmikuussa piti mennä Ystävänpäivänä leffaan ystävän kanssa katsomaan Luottomies-elokuvaa, mutta se siirrettiin helmikuun lopulle metro-yms. lakon vuoksi. Kyseessä oli selllainen Finnkinon B2B-näytös, jossa aluksi saimme kuohuviiniä ja cocktail-paloja leffateatterin aulassa ja näytökseen popcornit juoman kera ja lisäksi penkillä odotti pienessä paperikassissa premium-leffalippuja ja suklaata. Elokuvakin oli ihan kiva. En ole koskaan katsonut yhtään jaksoa tv-sarjaa, joten en tiennyt yhtään mistä oli kyse. Alkupuolen pienen ääh-kohdan jälkeen leffa parani ja mielestäni Ilkka Villi vei kyllä ihan heittämällä koko homman kotiin, hänen henkilöhahmonsa oli kyllä paras. Voin toki olla puolueellinen, koska Ilkka Villi on niin iqh <3

Cocktailpalat olivat herkullisia

Viime viikolla kävin nuorimmaisen ja kahden ystäväni kanssa katsomassa Dyynin kakkososan ja se oli upea. Kuvaus on ranskalaistyyppinen, mistä pidän paljon, ja tarinahan on varsin kelpoinen myös. Pidin Zendayan Chanista ja hiekkamadot olivat ihan WAU-juttu (missähän pääsisi sellaisella ratsastamaan?). Itse tarina näyttää mielestäni hyvin, miten vaarallista on, kun joku pääsee valtaan esittämällä muuta kuin on. 

Leffakahvit Roundissa ennen leffaa

Helmikuun lopussa Karkauspäivänä meillä oli töissä tapahtuma, joka kesti ilta11een. Oli vähän väsyttävä viikko se. Tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa ja se meni yllättävän hyvin ja myös yleisö piti siitä. Talo oli täynnä eri-ikäistä porukkaa (aikuisia siis) ja kaikkiin pisteisiin riitti ihmisiä.

Tässä välissähän oli myös talviloma, joka meni lepäillessä. Emme tehneet mitään ja viikon lopulla kävin kampaajalla, osteopaatilla sekä kolmessa museossa ja neljällä kirpparilla saman päivän aikana. Oli oikein hyvä loma. Myös keskimmäinen ja tyttöystävä kävivät meillä seuraavalla viikolla, koska heillä oli talviloma silloin. 

Leivoin bostonia lomalla

Keskimmäinen kävi myös viime viikonloppuna kotona matkallaan Barcelonaan ja vastaavasti paluumatkalla oli su-ma-yön meillä. Oli kuulemma ollut kiva kaupunki, ystävien kanssa oli aika kulunut rattoisasti ja ehtivät katsoa nähtävyyksiäkin. 

Nuorimmaisen pitäisi kuunnella/suorittaa neljä teoriatuntia ennen kuin lähtevät ajeluille miehen kanssa. Mies asensi opettajan jarrupoljinta autoon koko viime lauantain ja kiroili, koska se on suomalainen viritys eli ruuveja puuttui jne. Mutta nyt se on paikallaan ja odottaa vain harjoittelua. Ostimme opetus/mökkiauton, jossa on manuaalivaihde ja nuorimmainen vaikuttaa tyytyväiseltä. Minä en ole vielä kokeillut coupeeta.

Volvonäyttely tällä hetkellä. Joskus siinä on myös keskimmäisen vouvou ja tietysti naapurilla on kaksi.

Siinäpä ne tärkeimmät kuulumiset täältä. Kevättä rinnassa ja tassuissa :)

ÄÄH! Meinasi kokonaan unohtua Euroviisu! Windows95Man. Suomi voittoon! :D

Lomaa odotellessa

Nimittäin talvilomaa, joka koittaa jo huomisen jälkeen. Tuskin maltan odottaa!

Lauantaina juhlistimme nuorimmaisen 18-vuotispäivää sisarusteni ja kummien voimin, myös esikoinen ilmiintyi paikalle. Vanhin veljeni ajeli Ähtäristä asti vaimonsa kera, he nauttivat hotellilomasta. Kysyessani menevätkö ehkä elokuviin illalla, niin kälyni sanoi, että ovat olleet niin paljon lapsenvahtina että taitavat vain nukkua, kun kerrankin saavat. Sehän se on parasta lomassa, voi tehdä juuri mitä itse haluaa :)

Katselin kerrankin (taas) Uuden musiikin kilpailun viime lauantaina, kun ei ollut parempaakaan tekemistä. Tai siis katselin parhaat palat Areenan kautta, välillä katselin jotain muuta. Täytyy sanoa, että tiesin heti jo silloin, kun kilpailukappaleet julistettiin, että se on joko Sara Siipola tai Win95Man. Minusta on hyvä, että W95M voitti eikä Siipola, koska vaikka Saran kappale oli kaunis ja hieno esitys, niin samanlaisia jollotuksia on kolmetoista tusinassa Euroviisuissa eikä se loppusoinntus eli A-kirjaimen yliannostus auttanut. Kaikkein paras kappale minusta oli Pilvi Hämäläisen väliaikabiisi, joka oli aivan mieletön. 

Sunnuntaina äänen antamisen jälkeen lukaisin Iida Turpeisen Elolliset, joka olikin vallan mainio opus. Heti alkusivuilta lähti sellainen veto, että tiesin, ettei sinä päivänä muuta tehtäisi kuin luettaisi. Tarina oli hienosti kirjoitettu ja itselleni tärkeä siksi, että ollessani lapsi asuimme Eläinmuseon lähellä ja siellä tuli käytyä ihailemassa myöskin Stellerin merilehmän luurankoa. Kyllähän kirja aika hyvinkin herättelee ajattelemaan, että ihan oikeasti teollinen aikakausi on ollut planeetan kannalta katastrofaalinen ja ihminen on se pahin tuhoeläin.

Olin taas etänä eilen keskiviikkona lakon vuoksi, kun metrot eivät kulkeneet ja oli kokouspäivä. Tänään sentään junat kulkivat, niin pääsin miehen kyydillä Malmille junalle ja kävelin Pasilasta. Nyt kohtapuoliin pääsen suorittamaan saman toisinpäin. 

Kevättä kohti

Onhan jo helmikuu ja valon määrä lisääntyy, samoin pölyn. 

Taas mietin, että mitähän kirjottaisin, mutta ainakin nyt sen voisin mainita, että ostin vihdoin viimein piikkikengät (icebugit) itselleni. Kyllästyin töpöttämään pikkuruisin mummoaskelin jäisillä kaduilla, nyt nautin, kun pääsen taas harppomaan normaalivauhtiani. Olen työpaikallakin mainostanut kenkiä ja työpari (myös hullu kävelijä) osti sellaiset myös. 

Viime torstaina olin muiden Helsingin JHLn edustajien kanssa Senaatintorilla. Oli oikein mukavaa, sääkin oli parempi kuin monesti vappuna ja saimme huutaa Riikkaa ikkunaan. (Että voi vihata jotain ihmistä!) Täytyy myöntää, että buuasin sekä Pikkuoravalle että Sataselle. Sen sijaan Li oli upea <3

Kaupungin työntekijänä saimme nyt ateriaedun ePässiin enkä ehkä olisi sitä edes kaivannut, vaikka joskus lounasseteleitä olisin ehkä kaivannut. Minusta tämä uudistus on vähän hassu, normaali-lounaskuppilassamme Pelastusasemallakin pitää nyt sitten esitellä ePässistä, että on maksanut ruoan eli aina on oltava puhelin mukana. Miehelleni kommentoinkin, että varmaan kivat jonot tulee tästä uudistuksesta ja hän sanoi, että tervetuloa lounasedun ihmeelliseen maailmaan. 

Ehdin sillä liikuntaedulla ostamaan jo kymmenen zumbatuntia, huijui. Kävin nimittäin viime keskiviikkona vihdoin uuden zumbaohjaajan tunnilla, jonne olen aikonut koko syksyn mennä ja meinasi kunto loppua kesken. Hyvä oli kyllä. 

Nuorimmainen täyttää torstaina 18 vuotta ja olen kutsunut sisarukseni sekä lapsen kummit ja oman kummipoikani äiteineen (siis 1 äiti) meille kahville lauantaina. Lupasin päivänsankarille, että leivon macaronseja ja ensimmäinen erä eilen illalla oli aika jännittävän näköinen. harjoitus tekee mestarin tässäkin, eikö vain? 

Elokuviin en ole ehtinyt, mutta eilen olin Villa Kivessä työkaverin kirjan julkistamisjuhlissa. Oli oikein kivaa, mutta sisäkenkäni olivat sitä mieltä, että nyt tuli liikaa kulttuuria tai jotain ja kakkujonossa ihmettelin outoa oloa, kunnes tajusin, että korot oli murentuneet! Ehkä olen vihdoin jotenkin aikuistunut, mutta en tajunnut edes nolostua tuosta. Etsin muutaman ihmisen kanssa rikkalapiota, jota ei löytynyt (siivouskomero oli lukittu) ja sitten eräs löysi katuharjan, jolla hän sai lattian siivottua minun mustista murusistani. Olin sitten sukkasillani loppujuhlan, nastakengät ei oikein sovi lautalattialle. Ei jäänyt traumoja. Allaoleva yhtye esiintyi juhlissa, laulaja on työkaverin kummipoika. 

Pressanvaaleissa pitää valita ruton ja koleran väliltä, sen enempää en tiedä ehdokkaista. 

Perjantai perjantai

Kohta karkaan viikonlopun viettoon, mutta sitä ennen ajattelin tehdä pikapäivityksen. Jos kommentoitte, niin varautukaa vastauksen saapumiseen, en nimittäin edelleenkään pysty vastaamaan kommentteihin kuin työkoneelta.

Eilen olin taas ammattijärjestön edustajana johtoryhmässä ja ihan oli mielenkiintoinen kokous. Tietysti aina tuntuu kuin olisi orpo piru vieraassa helvetissä, kuten isäni tapasi sanoa, mutta kaikesta selviää kun muistaa hengittää. 

Tästä kokouksesta jäi mieleeni termi 'tulevaisuuslukutaito'. Ihmettelin sitä työkaverille, joka sanoi, että lukutaitoa tungetaan nyt vähän joka paikkaan. Hänen opinnoissaan käsitellään juuri uskontolukutaitoja. Niih. 

Eilen tuli hieman lunta. Mies teki lumityöt kolmesti ja kissa leikki innoissaan lumessa. Postilaatikkorivikin oli aurattu melkein umpeen, mies sanoi että joku naapuri saa tällä kertaa kaivaa laatikot esiin. Vähän alkaa olla hankalaa postin kaivaminen laatikosta, kun penkka on niin korkealla. Tänään on tullut vielä hieman lisää lunta.

Eipä tässä sen ihmeempiä. Viikonloppuna aion siivota, lukea ja pyykätä sekä katsoa töllöä. Siinä se. 

Otsikoinnin juhlaa tiistain IltaSanomista.