Mitähän tähänkin kirjoittaisi?

Niin, mitään ihmeitähän tänne Kattilaan ei kuulu. 

Nuorimmaisella alkoi yo-kirjoitukset viime viikolla äidinkielellä ja tällä viikolla jatkuu huomenna (pitkällä) matikalla ja perjantaina psykologialla, sitten on nekin ohitse ja voidaan ruveta jännittämään tuloksia. 

Pari viikkoa sitten kävin tuon abiturientin kanssa katsomassa Mickey17-elokuva, kun voitin liput ennakkonäytökseen. Pidimme molemmat elokuvasta kovasti toisin kuin Hesarin kriitikko (joka tuntuu olevan varsin erikoinen kaveri kritiikkiensä perusteella). Kuten saman ohjaajan aiempi Parasite-elokuva tämäkin käsitteli aihetta 'onko köyhän ihmisen ihmisarvo sama kuin rikkaan?' 

Robert Pattinson teki todella hienon roolisuorituksen Mickeynä

Viime viikolla kävin kahden entisen opiskelukaverin kanssa tsekkaamassa Ateneumin 'Rajojen rikkojat'-näyttelyn, joka sekin oli oikein hyvä. Käyn ehkä vielä uudestaankin, se on niin mukavaa Museokortin kanssa. Oli myös mukava vaihtaa kuulumisia. 

Tässä maalauksessa ihailimme erityisesti partakarvojen yksityiskohtia

Kotona pätkäisimme vanhasta pihlajasta huonokuntoisen latvan eli runko on nyt noin kolmen metrin korkuinen. Sirius toimi työnjohtajana ja pyöri pihalla meidän kanssamme ja tietysti kaikki ohikulkijat pysähtyivät kommentoimaan hommia. Eräs vanhempi pariskunta näki kissan ja rouva sanoi, että Sirius on niin mukava vieras, kun käy heidän pihallaan metsästämässä hiiriä. 

Sirius aurinkokeräimenä

Sunnuntaina leivoin Boston-kakkua, tuli hyvää. 

Vähän pääsi tummaksi, mutta ei se makua haitannut

Loppuun vielä Vöyrin pojat.

New achievement

Nimittäin tämä kirjoitus. Otsikko on scifi-kirjasarjasta, johon olen täysin koukussa. Ensimmäinen lukemani (=kuuntelemani) LitRPG ikinä ja niin hauska, nimittäin Dungeon Crawler Carl ja hänen kissansa Donut. Voin sanoa, että äänikirjat ovat todella hyvin äänitetty, voisi jopa sanoa lukijan esittävän hienosti kaikki eri henkilöt. Sarjalla on ihan oma fandom Redditissa enkä siis ole yksin mielipiteessäni. 

Olin viime viikon töissä paitsi perjantain, jonka pidin lomaa. Tämä järjestely siksi, että oli tarkoitus lähteä jonnekin reissuun kunhan nuorimmaisen kirjoitukset olisivat ohitse, mutta tämä ilmoittikin, ettei kiinnosta vaan haluaa mieluummin olla kotosalla. Eipä haittaa, voin pidellä muutamat päivät silloin tällöin ja toukokuun lopussa pitää vaikka juhlasiivousloman. Ai että kuulostaa rattoisalta! (no ei, kyllä keksin jo ainakin yhden lomantapaisen tyttökavereideni kesken)

Mitähän muuta? Leffassa olen käynyt myös, nuorimmaisen ja yhden kaverini kanssa kävimme katsomassa Nosferatun. Ihan ookoo, mutta koska mussa on jokin valuvika kauhun suhteen niin en kyllä saanut mitään pelkoviboja. Hienosti kuvattu, oikein hyvä puvustus ja Lily Rose Depp oli erittäin hyvä roolissaan. Nykyään mulla on myös jokin hellä kohta Aaron Taylor-Jonesin kohdalla, joten pidin myös hänen suorituksestaan perheensä menettävänä puolisona ja isänä. Nicholas Hoult oli Nicholas Hoult. 

Viime viikolla oli tarkoitus mennä katsomaan uusi Kapteeni Amerikka nuorimmaisen ja kahden ystäväni kanssa, mutta nuorimmainen sairastui, joten menimme sitten naisporukassa ja olihan se taas sellainen rytinä, aivot narikkaan-leffa. Harrison Ford (jolle olen nykyään melkein sukua, kun tyttökaverin tytär oli Indiana Jonesissa extrana ja meikattavana Harrisonin viereisessä tuolissa) oli hyvä roolissaan. Setä jaksaa heilua. Tässä leffassa näimme taas Buckyn (<3), mutta vain lyhyesti. Tykkäsin myös Anthony Mackiesta Sam Wilsonin roolissa.

Leivontapuolella olen kokeillut viimeisessä Glorian ruoka&viini-lehdessä ollutta Pyhiinvaeltajan kakkua ja sepä onkin niin mahtavan hyvä, että olen tehnyt sitä jo kahdesti. 

Eka ja toka versio, jostain syystä blogger taas kääntää alemman kuvan. 

 Voin myös paljastaa, että pidän Erikan Ich komme-piisistä ihan tosi paljon.  Siis meidän euroviisusta. Olen ajatellut, että alkaisin kommentoida somessa kaikille Erikan lyttääjille piisin sanoin: " Let go ja anna tapahtuu, beibi vielä voit ittees rakastuu", mutta en ole vielä jaksanut. Ja nythän Suomella on vahvat mahdollisuudet voittaa myös Ruotsin Mellot, heh. Ainiin ja sitten on Viron Espresso macchiato, kaikkien kahvinjuojien hymni :D Myös mahtava Trump-parodia.

 

                                            Life is like spaghetti, it's hard until you make it

Koko perheen askarteluviikot

Meillä on viimeiset pari viikkoa vietetty koko perheen askarteluviikkoja, kun nuorimmainen ilmoitti haluavansa olla velho penkkareissa. Eikä kuka tahansa velho, vaan Gandalf. 

Sattumalta löysin heti seuraavana päivänä kolmen metrin pätkän harmaahkoa villakangasta kangaskaupan laarista ja siitä saatiin sekä viitta että hattu. Hattu oli huomattavasti hankalampi tapaus väkertää, mutta saatiin sekin tehtyä. Laukku löytyi työpaikan viereisestä uffasta ja kepin mies löysi metsästä ohiajaessaan. Torstaina minä, mies ja esikoinen olimme Vanhan kirkon puistossa (=Ruttopuistossa) katsomassa nuorten riemua. Penkkarit on aina yhtä liikuttava ja riemukas tapahtuma, sellainen toivon täyttämä hetki. 

 Onnistuin viime viikolla saamaan jonkinlaisen vatsapöpön, tiistaina meinasin pyörtyä ja oksentaa töissä ja lähdin kesken työpäivän kotiin ja olin myös keskiviikon kotona. Onneksi se meni sillä ohi, mutta jostain syystä tänään on ollut vähän halju olo vielä. 

Perjantaina kävin katsomassa ystävän kanssa Levottoman tuhkimon elokuvissa ja se oli meistä oikein hyvä. Ajankuvaus oli kohdillaan ja muutenkin onnistunut. Itse pidin siitä, että mukana oli aitoa kuvaa Dingon keikoilta, vaikka joku kriitikko sitä olikin kritisoinut kummalliseksi. Loppu osui jotenkin aika syvälle tunteisiin, olimme molemmat ystävän kanssa aika liikuttuneita. 

Eilen juhlistimme nuorimmaisen 19-vuotissyntymäpäivää käymällä syömässä Itiksen Itsuyaki-ravintolassa ja se olikin todella kiva kokemus. Nuori kehui susheja parhaiksi ikinä, lisäksi siellä oli teppanyaki-tiski (asiakas kerää itse lautaselleen raaka-aineet ja vie kokille paistettavaksi), joka oli todella hyvä, suuri salaattipöytä sekä friteerattuja ruokia ja ramen + nuudeliosio. Niin ja jälkkäripöytä. Oli kyllä asiakkaitakin, mutta jonotus toimi hienosti eikä kauan tarvinnut odotellakaan. Voin lämpimästi suositella isoon nälkään.

 

Leivoin toki myös laskiaispullia eilen ja kokeilimme Biscoff-keksitahnaa. Löysin sitä Normal-kaupasta vinot pinot ja nuorimmaisen iloksi ostin, minusta se on liian makeaa, mutta nuori tykkäsi. Karkkia meillä on vielä jonkin verran muutenkin, makeaa elämää taas.     

Kävin viikko sitten ystävän kanssa Tammisaaressa, onnistuimme bongaamaan kauniin auringonlaskun. 

Venus ja kuu

Sunnuntai-illan ratoksi

Vietimme miehen kanssa mukavaa parisuhdeaikaa vetämällä ja mankeloimalla melkoisen pinon lakanoita, osa oli syksystä asti mankelointia odottaneita mökkilakanoita ja osa vasta joululta. Vaikka pidän mankeloinnista en saa yksin lakanoita vedettyä. Usein silitän pussilakanat, varsinkin jos niissä on sellaiset pöhköt nepparit, koska ne eivät kestä mankelointia.

Nykyään tiskikone ja pyykkikone odottavat välillä muutaman hetken käynnistystä sähkön hinnasta riippuen ja siksikin pyyhe- ja lakanapyykkiä on välillä jonkin verran, varsinkin näin joulun jälkeen, kun oli useampi ihminen sekä nukkumassa että peseytymässä. Ensi syksystä saattaa vesilasku pienentyä, kun teinikin muuttaa (toivon mukaan) Tampereelle opiskelemaan. 

Pidin myös hauskaa siivoamalla ja järjestelemällä uudestaan kaksi laatikostoa, joissa on ollut kaikenlaista sälää. Viimeksi tein sen homman koronasulun aikaan, joten olivathan ne taas ehtineet sotkeentua. Löysin mm. kolme digikameraa, joista yksi toimii ja kaksi puhelinta kaikkine johtoineen. Toinen niistä on hurmaavan pieni nokialainen, jonka ostin muistaakseni silloin, kun menin nuorimmaisen jälkeen takaisin töihin eli noin 16 vuotta sitten. Siihen haluaisin uuden akun, mutta toisaalta se on 3G ja se verkko on ajettu alas. Ihan en ymmärrä sitäkään ratkaisua. 

Löysin myös jo 30 vuotta sitten kuolleen isäni vanhan passin. Se on ilmeisesti kulkeutunut minulle äidin jäämistön mukana. Vien sen ehkä töihin turvaroskikseen.

Lauantaina mies otti parvekkeelta jouluvalot pois ja löysi ohimennen parvekkeen sohvatyynyjen välistä keskimmäisen pojan pipon. Se oli ainakin hyvin tuuletettu. Nyt pitää vain saada se jotenkin postiin huomenna eli menen ilmeisesti vanhan pääpostin kautta töihin. 

Olen katsonut Handmaid's tale-sarjaa kuluneella viikolla ja se on ihan hyvä. Kirjasta pidin ehkä enemmän, mutta onhan toki tv-sarjassa enemmän tapahtumia. Luin myös joku ilta New York Times'in Vulture-liitteen artikkelin Neil Gaimania koskevista syytöksistä ja kyllä meni yöunet siitäkin. Olen aina pitänyt hänen kirjoistaan ja hän on vaikuttanut hyvältä ihmiseltä, mutta nyt tekisi mieli oksentaa, kun ajattelenkin mokomaa ukkelia. Olen niin pettynyt.

Ainiin, olen pahoillani, mutta pidän Erika Vikmanin viisusta aivan törkeästi :D Erityisesti kohta 'Voit vielä ittees rakastua' on aivan huippu.

Euroviisuteema jatkuu

Eilen ennen lattarituntia pukuhuoneessa oli niin tiivis tunnelma, että eräällä vanhemmalla rouvalla ja minulla osui peput vastakkain. Hän pyysi heti anteeksi (kuten minäkin) ja sanoin, että tunnelmahan on kuin vanhassa euroviisussa. Hän tiesi heti, että tarkoitin Pump pump'ia ja nauroimme. 

Tänään kuuntelin taas aamulla julkistetun UMK-piisin. Tähän asti en ole ollut ihan varma yhdestäkään piisistä ja nyt tuntuu, että joko se on tämä Kultakutri tai sitten Erika, joka ilmestyy huomenna, vaikka en kummastakaan tykkää. Voisi sanoa, että huonoista pitää valita vähiten huonot. Eilinen 'Puppy' oli aivan typerä, jos ette ole kuunnelleet niin mitään ette ole menettäneet. 

Olen ehkä joskus kertonut siitä, kun rouva Siitonen oli Helsingin pormestari? Hän tuli kadulla vastaan ja nyökkäilimme toisillemme, kuin vanhatkin tutut. Tajusin vasta metrossa, että sehän olikin pormestari, jota tervehdin. Hän varmaan ajatteli, että jossain kissanristiäisissä olemme kohdanneet. Ei tuo haitannut, kummallekin jäi varmaan hyvä mieli kohtaamisesta.

Alkuvuoden ajatuksia

Tulipas hieno otsikko, mutta siinä se nyt on.

Aloitin kaikenlaisen urheilun uudestaan eli maanantaina kävin uimassa aamulla ennen töihin tuloa ja  keskiviikkoisin töiden jälkeen olen menossa jo toista kertaa lattaritunnille. Helmikuun alussa jatkuu pilates tiistaisin. Pilatestunnit ovat tässä aikojen kuluessa lyhentyneet 90 minuutista 60:een ja siirtyneet ikävän myöhään eli klo 17 alun sijaan aloitamme nykyään 18.20, mutta en halua etsiä uutta (ryhmää) opettajaa, koska Pirkko on niin hyvä, joten kärsin. 

Aloitin myös kevyen laskun vähähiilariseen diettiin (taas), koska olisi kiva saada sellainen 10-15 kiloa pois. Toinen syy on se, että toukokuussa on olettavasti yo-juhlat edessä ja pitää mahtua juhlamekkoon. En aio hankkia uutta. Nyt olen saanut joulukilot pois, mutta vielä on piparitaloa jäljellä, onneksi vain perustukset. 

Olen myös lopettanut (toistaiseksi) salmiakin syönnin, koska marraskuun alussa sain verenpainelääkkeet. Eräänä päivänä herätessä huimasi niin, että piti ottaa seinästä tukea vessaan mennessä. Huvikseni mittasin verenpaineet kotona ja sain tulokseksi aika rajun 185/105. Menin samana päivänä työterveyteen, josta lähettivät EKG:hen (oli onneksi normaali) ja päivystyslääkäri lätkäisi reseptin käteen, joten sillä tiellä ollaan. 

En ole vielä ehtinyt elokuviin tänä vuonna, mutta tv-sarjoja olen katsonut eli mm. Ylen Queen of fucking everything-sarjan kokonaisuudessaan. Se meinasi jäädä kesken heti ekan jakson puolivälissä, mutta juteltuani muiden katsojien (työkavereiden) kanssa jatkoin ja olihan se loppujen lopuksi oikein hyväkin. Pidin siitä, miten päähenkilö pysyy loppuun asti itsenään ja pidin erityisesti Kristo Salmisen rikollispomosta. Muutama henkilö oli todella rasittava, kuten oikeassakin elämässä. 

Seuraavaksi voikin nyt ruveta jännittämään, kenestä tulee Suomen Euroviisuedustaja. Tähän asti ehdokkaat ovat aika .. surkeita.., mutta vielä on Erika jäljellä. Hieman hirvittää. Viime vuonna hieman harmitti, ettei tämä Pilvi Hämäläisen Mon cheri-versio ollut ehdolla.

2024 lukemani kirjat

 

Lukemani kirjat tässä vielä uudelleen Pöllön pyynnöstä :)  

Kati Outisen muistelmat oli todella kiva kirja, samoin Smittenin murha. Louise Pennyn dekkareita on suomennettu jo jonkin verran, ne ovat varsin hyviäa myös. Dekkareista Antti Tuomaisen Mies joka kuoli oli niin hauska, että nauroin ääneen monessa kohdassa. Maria Turtschaninoffin Suomaa yllätti myös iloisesti, erittäin huikea ja erilainen sukusaaga.

Kati Outinen: Niin lähelle kuin muistan

Mirkka Lappalainen: Smittenin murha

Britt Bennet: The vanishing half

Louise Penny: The Nature of the beast

                      A great reckoning

                      Glass houses

                      Kingdom of the blind

                      The better man

                      All the devils are here

                      The madness of crowds

                      A world of curiosities

Kelley Armstrong: This fallen prey (Rocton #3) (A)

                      Watcher in the woods (A)

                      Alone in the wild (A)

                      The deepest secrets (A)

                      Murder at Haven’s Rock (A)

                      The boy who cried bear (A)

                      Cursed luck (A)

Iida Turpeinen: Elolliset

Päivi Hytönen: Valkoinen paita ja muita elämänmerkkejä

Colm Toibin: Brooklyn

SJ Bennett: Death in diamonds (A)

Mika Waltari: Kolme pienoisromaania 

                        (Fine van Brooklyn, Sellaista ei tapahdu, Kuun maisema)

Vicky Myron & Bret Witter: Kirjastokissa

Harri Virtanen: Trauma ja rakkaus

Kazuo Ishiguro: When we were orphans

Ben Aaronovich: Amongst our weapons (A)

                      The Masquerades of Spring (a)

Sangu Mandarna: The very secret society of irregular witches (A)

Richard Osman: Thursday murder club (#1) (A)

                      The man who died twice (#2)(A)

                      The bullet that missed (#3)(A)

                      The last devil to die (#4) (A)

                      We solve murders (#1) (A)

Colson Whitehead: The underground railroad

Riitta Hänninen: Tulisydän – Maissi Erkon kiihkeä elämä

Anita Brookner: Hotel du Lac

Andrew Cartmel: Written in dead wax : The Vinyl detective #1 (A)

                      The run out groove (VD #2) (A)

Charlaine Harris & Christopher Golden: The Pretenders (The Cemetery Girl #1) (A)

                      Inheritance (The Cemetery Girl #2) (A)

                      Haunted (The Cemetery Girl #3) (A)

Joy Ellis: An aura of mystery (Ellie McEwan #1) (A)

The colour of mystery (#2)(A)

                      The Bag of tricks (Matt Ballard #6) (A)

Richard Armitage: The Cut (A)

Martha Wells: City of Bones (A)

                      Wizard hunters (Fall of Ile-Rien #1) (A)

                      Wheel of the Infinite (A)

R B Croft: The River man (A)

El-Mohtar, Amal – Gladstone, Max: This is how you lose the time war

Dodie Smith: I capture the castle (A)

Nick Hornby: High Fidelity

Elizabeth Lim: The Dragon’s promise (Six crimson cranes #2)   

Jukka Itkonen: Käpälämäki

Jinty James: Purrs and peril (Norwegian forest cat café #1) (A)

Alessandro Baricco: Verta vuodattamatta (suom. Hannimari Heino)

Satu Rämö: Hildur

                      Rosa ja Björk

Nura Farah: Lumimaa

Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi, Max

Antti Tuomainen: Mies joka kuoli

Maritta Lintunen: Sata auringonkiertoa

Claudio Magris: Toinen meri (suom. Hannimari Heino)

Hanna Rentola: Laivakirja

Charlaine Harris: Dead until dark (Sookie Stackhouse #1-13)

                      Living dead in Dallas

                      Club Dead

                      Dead to the world

                      Dead as a doornail

                      Definitely dead

                      All together dead

                      From dead to worse

                      Dead and gone

                      Dead in the family

                      Dead reckoning

                      Deadlocked

                      Dead ever after

                      A touch of dead (Sookie Stackhouse short stories)

                      Grave sight (Harper Connelly #1-4)

Grave surprise

Ice cold grave

Grave secret

Midnight crossroad (Midnight, Texas #1-3)

Nightshift

Dayshift

Tommi Kinnunen: Kaarna

Antti Halme: Metalliveljet

Kate Atkinson: Death at the sign of the Rook (Jackson Brodie #6) (A)

Säihkyvät utopiat – essee mixtape

Elizabeth Bear: Dust (Jacob’s ladder #1) (A)

Maria Turtschaninoff: Suomaa

Angie Thomas: Mun vuoro

Kathryn Croft: The Christmas party (A)

James Lovegrove: Sherlock Holmes and the Christmas demon (A)

Joy Ellis: Guard her with your life (A)

Tervehdys

Täällä ollaan edelleen, hauska nähdä :) 

Näköjään olen viimeksi päivitellyt kesäloman alkaessa mökkimaisemista, jossa viihdyinkin koko kesäloman eli kuutisen viikkoa. Mieskin lähti jo ennen meikäläistä takaisin kaupunkiin ja sitten ajelin kissan kanssa kotiin heinäkuun loppuvaiheissa. Elokuun alussa lähdin ystävän kanssa Tukholmaan ja Uppsalaan neljäksi yöksi musiikkikiertueelle, Tukholmassa näimme Benjamin Ingrosson keikan Tukholman stadionilla ja se oli todella hyvä. Uppsalassa puolestaan oli Diggiloo-ulkoilmakonsertti, joka oli myös oikein kiva musiikkishow, kuten ruotsalaiset osaavat. Reissusta selvittyä alkoivatkin työt, joissa oli katkos syysloman aikaan. 

Taxingen linnan muotopuutarha

 

Benjaminin keikalla oli järkyttävä kaatosade koko illan, mutta ei annettu sen haitata menoa

Syyslomalla kävimme minä, mies ja nuorimmainen Visbyssä risteilyllä, oli oikein kiva reissu ja Visby oli mukava pieni kaupunki. Emme menneet uuden kaupungin puolelle vaan viihdyimme keskiaikaisella puolella. Vielä lokakuussa siellä kukkivat ruusut ja näimme yhden kissankin ulkoilevan itsenäisesti. 

Visbyn kujilla

Marras- ja joulukuu hujahtivat omalla painollaan vauhdikkaasti ohitse. Joulukuun puolivälissä työpaikkamme 80-lukuteemaisissa pikkujouluissa oli aivan mahtava meininki, deejii sanoi että eka kerta hänen 80-luvulla alkaneella työurallaan, kun lattia oli koko ajan täynnä :D 

Auringonnousu joulukuussa Hietalahden torin tuntumassa

 Joulun ajan meillä on ollut taas kaikki pojat kotona, tosin esikoinen lähti perjantaina kotiinsa ja aattona ja joulupäivänä oli keskimmäisen avokki syömässä. Joulupäivänä tapasimme hänen vanhempansa, jotka tulivat noutamaan tyttärensä kotiin ja myöhemmin sanoin miehelle, että tunsin itseni aivan hobitiksi, kun he olivat niin pitkiä :D

Alunperin kuusen piti olla pienempi kuin viime jouluna, mutta myyjän mittavirheestä johtuen se oli jopa isompi.

 

Tässäpä nämä suurimmat uutiset tai päivttelyt.

Laitan hetken päästä vielä viime vuoden luetut kirjat esille, luin 'vain' 102 kirjaa. Niistä voisin mainita erityisesti Kate Atkinsonin Jason Brodie-sarjan viimeisimmän kirjan Death at the sign of the rook, jonka kuuntelin äänikirjana ja oli pakko välillä nauraa ääneen, kun se oli  niin hauska. Toinen ilahduttava tuttavuus oli Hanna Rentolan Laivakirja, jossa Tallinnan lautta ja miehistö kuvataan maagis-realistisesti. Suosittelen myös lämpimästi Reetta Hännisen kirjoittamaa Tulisydän: Maissi Erkon kiihkeä elämä-teosta, jossa Suomen itsenäisyyden alkuvuosia kuvataan erittäin hienosti Maissi Erkon eli Päivälehden (nyk. Hesarin)  perustajan Eero Erkon puolison elämän kautta. 

Negatiivisia lukukokemuksia olivat Satu Rämön Hildur-sarjan kaksi ensimmäistä osaa, en voi käsittää niiden suosiota. Myös Delia Owensin Suon villi laulu oli mielestäni epäuskottava ja tylsä, varsinkin oikeussalidraama. Totesin myös, että olen väärää kohderyhmää cosy crime-genrelle, kun onnistuin kuuntelemaan eräänkin dekkarin kyseistä.