Sinne meni

Nimittäin maaliskuu alkaa olla taputeltu ja keskimmäinen lähti juuri Tikkakoskelle. Meillä on enää nuorimmainen vakituisesti kotona. Ruokittavat suut vähenevät. 

Mies alkaa olla kunnossa, vatsa on ollut vielä kipeä mutta paranemaan päin. Edelleen hän nukkuu parin tunnin päiväunia työpäivän päälle ja myös viikonloppuisin. Minäkin kävin työterveydessä juttelemassa asioista ja helpotti. 

Kävin nuorimmaisen kanssa elokuvissakin edellisperjantaina. Halusimme katsoa jotain täysin aivot nollauttavaa, joten Moonfall oli oivallinen valinta. Katastrofielokuva, joka ei ole mitenkään loogisesti mahdollinen ja hyvät tehosteet ja riittävästi kliseitä. Oli oikein hauska parituntinen. 

Töissä on päästy lähioleiluun sekä asiakkaiden että työkavereiden kanssa ja on ollut ihan mukava nähdä ihmisiä. Perjantaina oli livekokous, ensimmäinen sitten elokuun (jos muistan oikein). 

Kevät etenee, vaikka lumisadetta onkin luvattu ensi yöksi. Krookukset pilkistävät jo pihalla. Viikko sitten kävin ystäväni kanssa Tammisaaressa katsomassa merta, sekin oli jo aika hyvin auennut. Kotimatkan ajoitimme niin, että näimme sekä auringonlaskun (Inkoossa) että kuunnousun (Kaivarissa), en ole koskaan nähnyt kuunnousua ja se oli metkaa :) 

Taidetta työpaikalla

Luetteloinnin iloja

Olisipa jo kevät

Ihanat kengät Kierrätyskeskuksessa, ikävä kyllä liian pienet minulle

 

Tammisaaressa

Höijersin Créme Brulée mustikkasorbetin kera

Inkoon satama

Kuun nousu Kaivarissa, oikealla Suomenlinna