Koskapa viime viikonloppu meni Göteborgin katuja mittaillessa olin koko viikon aika poikki. Asiaa ei parantanut Ismo Alangon torstai-illan keikka Tavastialla, vaikka Jäätyneet laulut voimaannuttivatkin. Onneksi perjantaiaamulle olin varannut osteopaatin ja se auttoikin suht hyvin.
Minäkin näyn tällä videolla, olen melko keskellä pitkän naisen (ystäväni Heidi)
edessä pomppimassa :)
Lauantaina nukuin pitkään ja luin, pesin pyykkiä ja imuroin, askartelin ja surffailin netissä. Illalla saunan jälkeen katselin hetken Buffy vampyyrintappajaa. Tänään heräsin jo peräti kymmenen maissa ja aamukahvin jälkeen luin Hassan Blasimin Allah99:ä puoleenväliin, otin pienet torkut, sen jälkeen silitin pyykit. Mies laittoi ruoan ja syötyämme askartelin vielä hetken, kunnes Sirius halusi tulla syliin.
On ollut mukava viikonloppu kotona, kun ei ole ollut mitään pakollisia tehtäviä. Olen lerännyt voimia ensi viikkoon, joka illalle on taas jotain, jos ei muuta niin töitä ainakin. Ja keskiviikkona kolmen tunnin sessio hammaslääkärin kanssa uusien kruunujen merkeissä.
Onneksi kohta on Itsenäisyyspäivävapaa ja sitten pieni pätkä ja on joululoma. Tuskin maltan odottaa.
Välillä tuntuu kyllä siltä, että viikonloppuisin ei jaksaisi mitään. Eikä sitten aina tarvi jaksaakaan.
VastaaPoistaSe myös on kumma, että samalle viikolle aina kertyy paljon menoa ja sitten on seuraava viikko sellainen, että ei olem mitään (muuta kuin se yksi pakollinen ilta). Kummallista!
No näinpä :)
Poista