perjantai 10. marraskuuta 2017

Keuhkokuumetta

ja korvatulehdusta löysi lääkäri eilen pienimmältä.

Torstaisin on kympin kouluaamu ja yleensä pienin soittaa, että on herännyt. Soitti nytkin, mutta alkoi melkein heti itkeä, ettei jaksa lähteä. Soitin sitten miehelle ja pohdimme, mitä tehdä. Mies oli sitä meiltä, että kyllä kouluun pitäisi mennä vaikkei niin huvittaisikaan ja minä olen aika samaa mieltä yleensä. Nyt kuitenkin olin kahden vaiheilla ja kun työpari tuli töihin, sanoin lähteväni lapsen kanssa lääkäriin. Soitin Pikkujättiin ja varasin ajan niin, että ehdin kotiin ja hakea pienimmän ja ehdimme kävellä rauhassa takaisin metrolle.

Tässä testataan sohvan pehmeyttä
Lääkäri oli puolisen tuntia myöhässä, pahoitteli kiirettä ja kehui pienimmän yskää muhevaksi. Kuunteli tarkasti keuhkot, epäili ensin mykoplasmaa mutta koska ääniä kuului vain vasemmalta, niin ei voinut olla sitä. Pienin oli sanonut matkalla lääkäriin, että toinen korva on kuuro ja siellä olikin ihan kunnollinen tulehdus.

Saatiin antiloopit ja muut, sitten mentiin kotiin. Ehdin juoda kahvit ennen miehen tuloa ja sitten hän heitti minut autolla metrolle, jotta ehdin pilatekseen. Olikin ihan kiva tunti, meitä oli vain kahdeksan. Takaisinpäin tulin metrolla erään pilateskaverin kanssa Hertsikaan asti, oli ihan mukava jutella.

Jouluvaloja pilatesluokassa
Laskin illalla, että olen kävellyt noin 10 kilometriä, joista suurin osata metrolle ja takaisin.

Nyt pitäisi vääntää yksi työsähköposti, jota olen lykännyt aika monesti. Suurin ongelma on löytää kaikki entiset meikäläiset eli sähköpostilistat virastojen mylläyksen jäljiltä. Samoin pitäisi tehdä it-ihmisille pyyntö tulla katsomaan yhtä konetta, nykyään pitää heidän esimiehen kautta laittaa tällaiset että mitään tapahtuu. Että kiitos vaan Pajuselle tästäkin.

10 kommenttia:

  1. No olipas hyvä että kuuntelit emonvaistoa etkä miestä, kylläpäs nyt pientä riepotellaan, korvakin vielä! Ei nyt tehoa manaukset, jospa sit amoksilliini toimisi. Halauksia ja huolenpitoa täältä sylillinen. Itse väistelen totuutta ja juon pullon rommia, jos ei tokene niin maanantaina sit arvauskeskukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, se vaan oli niin hurjan vetämätön ja tykkää kuitenkin yleensä mennä kouluun.

      Itse aion illalla otta lasin GT:tä, on ollut aika raskas viikko :P

      Poista
    2. Kuulostaa enemmän kuin ansaitulta, jalat sohvalle, ukon kainaloon ja lasista välillä naukku. =)

      Poista
  2. Voi raasua <3
    Toivottavasti tropit auttaa pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mä uskon. Vähän hirvittelin eilen, kun tosiaan käveltiin kolmisen kilometriä, että toinen on keuhkokuumeessa ja äiti vaan komentaa liikkeelle (mutta mentiin hänen tahtiinsa) :P

      Poista
  3. Jo meitä nyt riepotellaan kaikkia suuntaan ja toiseen; lunssaa ja lenssua ja korvatulehdusta ja keuhkokuumetta ja vaikka mitä.
    Nyt pitäisi kyllä jonkun lukea sellaiset madonluvut, että lähtisi kaikki pahalaiset huit hitoille.

    "Miten ihmeessä toiset pulleita ovat?
    Ja toisilla taas kädet luiset ja kovat?
    Miks toinen on pitkä ja toinen pätkä,
    miks tyttö on toinen ja toinen on jätkä?
    Miksi toinen voi verrata rahojaan roskaan?
    Miksei toisen taskussa pennejä koskaan?
    Miksi toisella on leipää ja toisella vain muruja?
    Miksi toisella on iloja ja toisella taas suruja?
    Uppo-Nalle kysyi ja kysyi,
    mutta vastaus salassa pysyi.
    Vieraaksi saapui setä Jussi.
    Nyt on nallella suuri rinkelipussi.
    Ei nallen mieltä horjuta, heitä,
    vaikka kaikilla ei ole rinkeleitä."
    Elina Karjalainen / Uppo Nalle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on hyllyssä Uppiksia ja aattelin, josko niiden lukeminen auttais - lähetän niistä hyviä aatoksia teille muillekin <3

      Poista
    2. Me luettiin ekat neljä pienimmän kanssa pari vuotta sitten, kivojahan ne on :)

      Poista

Jätähän puumerkkisi, kun tänne asti luit :)