Minulla on ihana työtoveri, siis se kaikkein lähin, jonka kanssa vietän eniten aikaa samassa huoneessa. Eräänä päivänä tällä viikolla kävimme kellarin kirjavarastossa hakemassa muutaman varatun kirjan ja samalla veimme toisia pois. Vanha sanonta 'vie mennessäs, tuo tullessas' on yksi meidän ohjesäännöistämme. Toteutan sitä kotonakin ansiokkaasti.
Kirjavarastossa vietimme hiljaisen hetken imien voimaa kirjoista. Sanalla sanoen meditoimme. Olimme molemmat yhtä mieltä siitä, että se on kummankin suosikkipaikka. Se rauha ja hiljaisuus, mikä huokuu vanhoista kirjoista, on todella voimaannuttava. Se lataa akut ja ilahduttaa.
Onneksi meillä on myös pienimuotoinen kirjavarasto vessassamme. Tällä hetkellä se on niin täynnä kirjoja, että hyvä kun pöntölle pääsee :D
:D Luulin että te luette noin paljon papasmurfilla istuessanne ;D
VastaaPoistaNiitä on kyllä sellaisia paikkoja joissa sielu rauhoittuu, esim. tykkään maata aika ajoin (myöhään illalla, väärinkäsitysten ja sydänkohtausten välttämiseksi) hautasmaalla. Siellä on rauhallista ja nurtsilla voi katsella tähtiä ja miettiä maailman turhuutta. Olen itse asiassa nukahtanutkin sinne pari kertaa, onneksi eivät ole potkaisseet johonkin avonaiseen monttuun.
Ei ehdi ;)
PoistaHautausmaat ovat ihanoita. Valitettavasti asumme sen verran kaukana sellaisista, ettei ihan iltakävelyllä pääse poikkeamaan, muuten makailisin minäkin siellä harva se ilta :)
Kirjat ovat minullekin tärkeitä. Koti olisi kovin autio, jos olisi vain muutama kirja.
VastaaPoistaSieluni rauhoittuu paitsi kirjojen keskellä, myös ulkona metsässä tai järvellä.
Metsät ovat myös suosikkipaikkojani. Usein kesällä marjassa istun vain mättäällä ja kuuntelen puita :)
PoistaOi! Tuonne olis ihana päästä! =)
VastaaPoistaTervetuloa :D
PoistaIhana kirjavarasto, sinne ku vuodeks pääsis. Nuuskuttelis ja hyväilis vanhoi kirjoi ja varoen niitä lueskelis. Vois olla aikalail taivaalliin olo!!
VastaaPoistaNo kyllä vain, pappa :)
Poista