Schrödingerin kissa ja muita juttuja

Meillä asuva kissa on ilmiesesti sukua Schrödingerin kissalle, sillä se ei ole varma haluaako ulos ja vai onko jo ulkona vai onko vain sisällä. Tästä syystä me palvelijansa olemme välillä hieman hukassa siitä, onko se sisällä vaiko ulkona. Onneksi hän osaa itse rummuttaa miehen varasto-työtilan ikkunaa halutessaan sisälle. Tosin nyt hän on saunassa nauttimassa lattialämmöstä ja saunapuiden mukana tulleista makupaloista (hämikset yms.)

Onkin ollut varsin rattoisa tämä lumiviikko. Tiistaina tuli lunta niin, että ratikat olivat aivan jumissa. Ylen uutiskuvassa työpaikkani edessä taisi olla yhtäaikaa kuusi ratikkaa seisoskelemassa, kun risteyksen vaihteet olivat jumissa. Tiistaina piti myös käydä Pasilassa hampaita kiristyttämässä ja päätinkin sitten kävellä tuon kolmen kilometrin matkan ihan reippausmielellä, kun en uskaltanut luottaa ratikoiden menemisiin. 

Työpaikalla oli hiljaista. Muutama ihminen kävi ja torstaina sainkin rauhassa kopioitua tenttikirjani, eikä mennyt kuin pari tuntia. Eilen olinkin etänä, koska ensimmäinen kokous oli julman aikaisin ja saimme kehitettyä muitakin pikkuhommia, jotka sain tehtyä kotoakäsin. 

Nuorimmaisella olisi ollut luistelua torstaiaamuna, mutta tästä ilosta hän kieltäytyi ehdottomasti ja keskustelin wilman välityksellä liikkaopen kanssa. Eilen perjantaina olisi ollut luvassa hiihtoa, joka oli kivempi vaihtoehto ja lapsi oli siihen jo menossa, mutta koululle päästyä ilmoitettiinkin hiihdon muuttuneen kävelyksi. Pöljää. 

Nyt oeln myös virallisesti perheen lyhyin, nuorimmaisella oli maanantaina mittaus koulussa.

Muuten olen aloittanut oman Riddarin neulomisen ja se etenee luvatun nopeasti. Vähän olen kahden vaiheilla pitäisikö vaihtaa puikot astetta isompiin. Eipä kummempata.

Olette varmaankin jo tutustuneet euroviisuehdokkaaseen? En tiedä vielä, mitä mieltä olisin.