Voihan nenä ja muita juttuja

 Viikonloppuna, tarkemmin sanottuna lauantaina, nuorimmainen lähti kavereineen SuperParkiin urheilemaan. Ajattelin, että siellä menee koko iltapäivä, mutta lapsi soittikin isänsä hakemaan jo parin tunnin päästä. Kotiin päästyä syykin selvisi: kaverin kyynärpää oli osunut nenään aika reippaasti ja nyt nenä oli turvoksissa. Vähän vertakin sieltä valui. 

Sunnuntai valkeni ja lapsi sanoi, että haluaisi lähteä lääkäriin näyttämään nenää. Lähdimme sitten esittelemään nenää Tikkurilan Mehiläiseen, koska Peijaksessa menisi koko päivä. Mehiläislääkäri ohjasi meidät jatkohoitoon Kirralle, johon mies meidät sitten kuskasi. 

Kirralla odotimme hetken lääkäriä ja sillä aikaa juttelin erään rouvan kanssa, tai hän jutteli ja minä kuuntelin. Teini odotti. Pian lääkäri tulikin ja pääsimme näyttämään nenää taas kertaalleen. Lopputuloksena lääkäri totesi, että nenä on hiukan oikealle vinossa, mutta pitää odotella turvotuksen laskemista ennen toimenpiteitä. Tervetuloa perjantaina.

Teinin nenä on sen verran kipeä, että koulunkäynti on sujunut vähän heikosti. Maanantaina kävi ekalla tunnilla ja eilen koko päivän, mutta sitten olikin niin heikkona, että annoin jäädä tänään kotiin. Turvotus kuonossa alkaa laskea ja nyt näyttäisi näin maallikon silmään, että operaatiota ei tarvita. Perjantaina menemme sitten minä ja lapsi viettämään aikaa Kirralle taas. Ehkä sinne saisi kantiskortin jo?

Muihin juttuihin: Keskimmäinen lähti sunnuntaina takaisin Tikikselle ja ehdin suunnilleen sanoa hei ovenraossa, kun tulimme juuri Kirralta takaisin. Ohjaajaoppilas tulee lomille kuuden viikon päästä Tapaninpäivänä(!). Pian on tämäkin vuosi mennyt, vaikka välillä onkin tuntunut pitemmältä kuin aiemmat. 

Työpaikalla on ollut konservaattori hoitamassa patsaitamme ja se on ollut sekä meistä että asiakkaista aika mielenkiintoista. Mielenkiintoista oli myös se, että viimeisimmästä patsaasta (Haaksirikkoisten kopio) löytyi luoti. Olisi kiva tietää, miten se on patsaaseen joutunut. Talohan on ollut pystyssä kohta sata vuotta, mutta ei vielä sisällissodan aikaan, mikä äkkiseltään vaikuttaisi luontevimmalta hetkeltä luodin ampumiselle jos se on talolla tapahtunut. Wikipediasta selviää kuitenkin, että nämä varsinaisen patsaan kopiot on ilmeisesti valmistuneet jo 1900 eli luoti voi olla aiemmaltakin ajalta. 

Nyt vähän alkaa jännittää huominen Uudenmaan koronatilannetiedotus. Keväällä vitsailin siitä, että onneksi koronteeni osui keväälle, kun oli valoisaa, eikä marraskuulle.. Nyt ei oikein naurata enää. Eräs tuttavani sanoi juuri fasessa, että on ollut puoli vuotta etähommissa ja alkaa pää hajota. Siihen nähden olen ollut onnekas.