Välitila

Olen koettanut miettiä, millä sanalla kuvailisin tätä aikaa ja vihdoin keksin sen: välitila. Kun ei ole oikeasti oikein missään ja samalla on joka paikassa. Ei kiva tila ollenkaan.

Alan väsyä etätöihin vaikka tietysti on kiva, että on töitä. Aluksi tein yhtä blogiviritelmää Wordpressiin ja juuri, kun sain sen valmiiksi, esimies ilmoittikin, että pitää tehdä Google sitesiin. sanonko siitä pari kaunista sanaa? No.. jos on yhtään tehnyt googlen systeemeillä mitään, niin voinee arvata mitä ne sanat olisivat. Joka tapauksessa se on nyt valmis ja esillä kaikelle kansalle. Toki se täydentyy vielä ja toivottavasti myös jatkuvasti, näinä aikoina.

Töistä puheenollen miehelle lätkäistiin osa-aikainen lomautus päälle tästä päivästä elokuun melkein loppuun. Saa nähdä pysyykö se firma pystyssä, kun ovat tehneet todella jänniä päätöksiä, mutta eipä siitä sen enempiä.

Pääsiäisenä esikoinenkin tuli kotiin syömään ja olipa kiva nähdä sitäkin näin parin kuukauden tauon jälkeen. Kyllä sekin vaikutti ihan tyytyväiseltä nähdessään meitä.

Keskimmäinen on saanut ajokortin ja ihan mukavastihan ajaminen sujuu. Se on myös saanut rytminsä aivan täydellisen sekaisin, aamulla puoli kuudelta käydessäni vessassa komensin nukkumaan. Saihan tuo myöskin kutsun koronan vasta-ainetesteihin, joissa kävikin jo eilen. Ovat varmaan kutsuneet kaikki tulevat alokkaat, hyvä otanta ikäluokasta.

Nuorimmaisen kanssa olemme tehneet köksänläksyjä. Ei ole pelkoa, että tässä pääsisi keventymään mistään kohdasta vaikka olenkin kauniilla säällä käynyt tekemässä puolentoista tunnin kävelylenkkejä lähimetsissä.

Hyvää yötä, pysykää terveinä :)